Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

▪ Kattava tutkimus riuttoja muodostavista korallilajeista osoitti, että 32,8 prosenttia lajeista, joiden tila on luokiteltu, on ”suuressa vaarassa kuolla sukupuuttoon” ilmastonmuutoksen tai ihmisten paikallisen toiminnan vuoksi. (SCIENCE, YHDYSVALLAT.)

▪ Yli 2000 lapsesta, joita on tutkittu hengitysvaikeuksien vuoksi erään ateenalaisen sairaalan lastentautien osastolla, noin ”65 prosentin havaittiin altistuneen toisen vanhempansa tai molempien vanhempien tuottamalle [tupakan]savulle”. (KATHIMERINI [ENGL. PAINOS], KREIKKA.)

▪ ”Öljyn hinnan jyrkkä kallistuminen ja elinkustannusten nousu, – – taloudellisen taantuman uhka ja toistuvat luonnononnettomuudet korostavat haavoittuvuuttamme: meillä ei selvästikään ole sopivia lyhyen tai pitkän aikavälin ratkaisuja mihinkään näistä vakavista ongelmista.” (LLUÍS MARIA DE PUIG, EUROOPAN NEUVOSTON PARLAMENTAARISEN KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJA.)

▪ Puolassa 17 prosenttia pojista ja 18 prosenttia tytöistä on kokeillut huumeita alle 15-vuotiaana. (ŻYCIE WARSZAWY, PUOLA.)

Leijonat ja ihmiset törmäyskurssilla

Ihmisten määrän kasvaessa Afrikassa villieläinten elinalueet pienenevät, mikä johtaa ”toistuviin ja usein väkivaltaisiin kohtaamisiin”, sanotaan Kapkaupungissa ilmestyvässä Africa Geographic -lehdessä. Erityisesti leijonat ”ovat ilmeisesti alkaneet pitää ihmisiä saaliina”. Esimerkiksi Tansaniassa leijonat ovat vuodesta 1990 lähtien tappaneet vähintään 70 ihmistä vuodessa. Lehdessä kerrotaan, että joissakin tapauksissa leijonalaumat ovat suorastaan ”erikoistuneet ihmisten metsästämiseen. Ne nappaavat ihmisiä majojen kuisteilta ja repivät tiensä olkikattojen ja hauraiden saviseinien läpi.”

Muinaisia vilja-aittoja

Chicagon yliopiston arkeologit ovat löytäneet Etelä-Egyptistä seitsemän muinaista viljasiiloa, jotka ovat suurimmat, mitä tuosta maasta on löydetty. Lähistöltä esiin kaivettujen esineiden avulla arkeologit ajoittivat ne vuosiin 1630–1520 eaa. Jos ajoitus on oikea, siilot olivat olemassa Mooseksen aikaan. Pyöreät, savitiiliset siilot olivat halkaisijaltaan 5,5–6,5 metriä ja todennäköisesti ainakin 7,5 metriä korkeita, ja ne sijaitsivat paikallisessa hallinnollisessa keskuksessa. Yliopiston raportissa sanotaan, että tällaisissa keskuksissa ”Niilin laakson maatalouden tuottama vauraus kanavoitiin valtion käyttöön. Rahana käytetty vilja oli faraoiden vallan perustana.” Raportissa sanotaan lisäksi: ”Koska vilja oli yksi rahan muoto, siilot toimivat sekä pankkeina että ruokavarastoina.”

Raudanlujaa paperia

Tukholman teknillisen korkeakoulun tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla puun selluloosasta voidaan valmistaa paperia niin, että puukuitujen luontainen lujuus säilyy. Puumassan tavallisessa mekaanisessa käsittelyssä nuo pienet kuidut vahingoittuvat, mikä vähentää merkittävästi niiden kestävyyttä. Ruotsalainen tutkijaryhmä onnistui kuitenkin hajottamaan massan entsyymeillä ja sen jälkeen erottamaan kuidut varovasti vedessä mekaanisella käsittelyllä. Kun vahingoittumattomat kuidut kuivataan, ne muodostavat verkostoja, jolloin saadaan paperia, jonka myötölujuus on suurempi kuin valuraudalla ja melkein yhtä suuri kuin rakenneteräksellä.