Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Määrääkö veriryhmä persoonallisuutesi?

Määrääkö veriryhmä persoonallisuutesi?

Raamatun näkökanta

Määrääkö veriryhmä persoonallisuutesi?

JOISSAKIN maissa on suosittua arvioida ihmisten persoonallisuutta heidän veriryhmänsä perusteella. Esimerkiksi Japanissa ei ole harvinaista, että keskustelua viritellään kysymällä toisen veriryhmää. Asian puolestapuhujat väittävät, että esimerkiksi veriryhmään A kuuluvat ihmiset ovat rauhallisia, vastuuntuntoisia ja epäileviä, kun taas ryhmään B kuuluvat ovat avomielisiä, oikullisia ja herkkäuskoisia. Kannattajat uskovat myös, että tiettyyn veriryhmään kuuluvan voi olla vaikeaa – tai helppoa – tulla toimeen toiseen veriryhmään kuuluvan kanssa.

Tämän vuoksi jotkut pitävät veriryhmää tärkeänä seikkana, kun oppilaita jaetaan koulussa ryhmiin, työntekijöitä etsitään yritysten johtotehtäviin tai valitaan aviopuoliso. Onko todisteita siitä, että veriryhmä tosiaan määräisi ihmisen persoonallisuuden? Liittyykö asiaan Raamatun opetuksia?

Veriryhmät

Eräässä hakuteoksessa selitetään: ”Punasolujen kalvoissa on proteiineja, joita sanotaan antigeeneiksi. Nykyään tunnetaan yli 300 punasolujen antigeeniä.” (The World Book Multimedia Encyclopedia.) Kaikilla ihmisillä ei ole samoja antigeenejä, eikä joitakin antigeenejä voi esiintyä elimistössä samanaikaisesti. Saman hakuteoksen mukaan ”tutkijat ovat luokitelleet ihmisen veren erilaisiksi ryhmiksi sen mukaan, onko ihmisellä tiettyjä antigeenejä vai ei”.

Yleisin veriryhmäjärjestelmä on niin sanottu ABO-järjestelmä, jossa ihmisen veri jaetaan neljään tyyppiin: A, B, AB ja O. Myös reesusveriryhmäjärjestelmä on laajalti käytössä. Erilaisia järjestelmiä tunnetaan parisenkymmentä. Veri on selvästikin hyvin monimutkainen aine. Encyclopædia Britannicassa sanotaan: ”Koska punasolujen antigeenejä on hyvin monenlaisia, on erittäin epätodennäköistä, että muilla kuin identtisillä kaksosilla olisi samat veriryhmätekijät.”

Tämän pohjalta voitaisiin sanoa, että jokaisella on oikeastaan oma verityyppinsä. Siksi tuntuu perusteettomalta väittää, että tiettyyn veriryhmään kuuluvilla olisi samanlaisia persoonallisuuden piirteitä. Persoonallisuutemme on monen tekijän summa.

Mikä määrää persoonallisuuden?

Persoonallisuus on niiden psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien kokonaisuus, joka tekee ihmisestä yksilön. Synnynnäisten ominaisuuksien lisäksi persoonallisuuden kehittymiseen vaikuttavat muutkin seikat, kuten perhe, koulutus, tuttavapiiri sekä hyvät ja huonot elämänkokemukset. Perimä ei siis määrää persoonallisuutta kokonaan. Jopa identtiset kaksoset, joilla on sama perimä, ovat usein erilaisia persoonallisuudeltaan.

Huomionarvoista on sekin, että persoonallisuus voi muuttua tai sitä voidaan muuttaa. Apostoli Paavali korosti kristillisten opetusten voimaa muuttaa ihmisiä. Hän kirjoitti: ”Riisukaa pois vanha persoonallisuus tottumuksineen ja pukeutukaa uuteen persoonallisuuteen, jota uudistetaan täsmällisen tiedon avulla hänen kuvansa mukaan, joka sen loi.” (Kolossalaisille 3:9, 10.) Kristityt ymmärtävät, että he tekevät syntiä ja ovat perineet syntisiä taipumuksia. Heidän täytyy muuttaa persoonallisuuttaan, jotta Jumala voisi hyväksyä heidät.

Mikä mahdollistaa tällaiset muutokset? Jumalan sanan eli sanoman voima. Paavali kirjoitti Raamatussa olevan Jumalan sanan voimakkaasta vaikutuksesta: ”Jumalan sana on elävä ja voimaa uhkuva ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse jopa erottamaan sielun ja hengen ja nivelet ja niiden ytimen ja kykenee havaitsemaan sydämen ajatukset ja aikomukset.” (Heprealaisille 4:12.) Kun ihminen antaa Jumalan hengen vaikuttaa itseensä ja pyrkii noudattamaan Raamatun moraalinormeja, hänen persoonallisuutensa voi vähitellen muuttua. Tällä tavoin muovailtuun kristilliseen persoonallisuuteen sisältyvät ”sääliväisyyden hellä kiintymys, huomaavaisuus, nöyrämielisyys, lempeys ja pitkämielisyys” (Kolossalaisille 3:12).

Kristillinen järkevyys

Mikään Raamatun periaate ei tietenkään kiellä tutkimasta verityyppejä. On kuitenkin aivan toinen asia yhdistää niitä ihmisen käyttäytymiseen. Meidän on annettava Jumalan sanan ohjata askeleitamme tässä asiassa samoin kuin kaikilla muillakin elämän alueilla (Psalmit 119:105). On hyvin tärkeää myös olla järkevä (Filippiläisille 4:5).

Ei varmasti olisi järkevää käyttää veriryhmää puolusteluna sille, ettei yritä korjata huonoja puoliaan. Kristittyjen on perimästään riippumatta jatkuvasti muovattava persoonallisuuttaan sellaiseksi, että se heijastaa Jehovan ja Jeesuksen ominaisuuksia mahdollisimman suuressa määrin (Efesolaisille 5:1).

Lisäksi kristityt pyrkivät suhtautumaan toisiin samalla tavalla kuin Jehova. ”Jumala ei ole puolueellinen.” (Apostolien teot 10:34, 35.) Jehova hyväksyy mielihyvin kaikenlaiset ihmiset. Ei siksi olisi järkevää eikä kristillistä karttaa joidenkin ihmisten seuraa vain heidän veriryhmänsä perusteella tai seurustella pelkästään ”yhteensopivaan” veriryhmään kuuluvien kanssa. Raamattu sanoo: ”Jos te jatkuvasti osoitatte puolueellisuutta, niin teette syntiä.” (Jaakobin kirje 2:9.)

Tieteen ja tekniikan edistysaskeleet mahdollistavat monenlaiset uudet havainnot ja teoriat ihmisen ruumiista. On luonnollista, että ne herättävät mielenkiintoa. Kristittyjen on kuitenkin hyvä antaa Raamatun ohjata ajatteluaan, ei ihmisten teorioiden. Heidän täytyy kaikilla elämän alueilla ’varmistautua kaikesta ja pitää kiinni siitä, mikä on hyvää’ (1. Tessalonikalaisille 5:21).