20 AL 26 DE ABRIL DE 2026

CANCIÓN 49 Jehová Diosar kusisiyapjjañäni

Bautisasiñatak chʼamachasiskakim

Bautisasiñatak chʼamachasiskakim

“¡Jichhapï uka suma wakiskir tiempojja!” (2 COR. 6:2).

¿KUNSA YATJJATAÑÄNI?

Jehová Diosamp sum apasiñatakisa bautisasiñatakis jichhaw tiempojja.

1. 1) ¿Bautisasiñajj kunjamsa jakäwisan yanaptʼistu? 2) ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

 ¿MÄ ORACIONAN Jehová Diosar jakäwim katuyastati, ukat bautisasiraktati? ¡Ukhamächi ukhajj walik uk lurawaytajja! Ukham lurasin Jehová Diosar serviñatakejj juchanakamat arrepentisitamwa uñachtʼaytajja, janïr bautisasipki ukanakatakis yateqaskayätawa (1 Ped. 3:21). Ukampis jumatï janïr bautisatäksta ukhajj ¿kunsa lurasma? Jehová Diosarojj wal munaspachätajja, jupan munañap lurañwa munarakpachätajja. Ukhamächi ukhajj juchanakamat perdonatäñatakisa, Jehová Diosamp sumat uñjatäñatakisa, bautisasiñamajj wali wakiskiriwa (Hech. 2:38-40). Ukampis inas bautisasiñatakejj mä kunamp jarktʼayasisksta. Ukhamächi ukhajja, aka yatichäwejj wal yanaptʼätam. Aka yatichäwinjja, kunatsa yaqhepajj bautisasiñ jan amtapki, kunatsa akapachan tukusïwipajj jakʼankatap amtañasapuni, ukat jankʼak bautisasiñatakejj kunatsa chʼamachasiñajj wali wakiskirejja ukanakatwa yatjjataskañäni.

¿KUNATSA YAQHEPAJJ BAUTISASIÑ JAN AMTAPKI?

2. ¿Kunatsa yaqhepajj bautisasiñ ajjsarayasipjje?

2 Yaqhepajj ajjsarayasipjjatap laykojj janiw bautisasiñ amtapkiti. Wals Jehová Diosar serviñ munapkchejja, janipuniw chuymapar purtʼañ puedkäti sasaw ajjsarayasipjje. Jumatï ukham amuyaraksta ukhajja, Biblian yaqhep textonak liytʼañaw yanaptʼiristam, Bibliarjamajja Jehová Diosajj janiw perfectöñam suykiti. Jupar serviñatak chʼamachasitam uñjasajj Diosajj wal kusisi (Sal. 103:13, 14; Col. 3:23). Maysa toqet jumatï arknaqatäñ ajjsarsta ukhajja, salmistjam amuyañatakejj Jehová Diosar yanaptʼa mayim. Salmistajj akham sänwa: “Jehová Diosaw nayamp chikäski, janiw ajjsarkäti. ¿Jaqejj kamacharakitaspasti?” sasa (Sal. 118:6).

3. ¿Kunatsa yaqhepajj bautisasiñ jan amtapkaraki? (Dibujo uñjjattʼarakïta).

3 Yaqhepajj Bibliat janis sum yatipkaspa ukham amuyasaw jan bautisasipkiti. Ukhamajj ¿bautisasiñatakejj Bibliat sum yatiñasapunit wakisi? Janiwa. Uk amuytʼañatakejj cárcel uñjir chachampita, familiapampit parltʼapjjañäni. Pablomp Silasampejj carcelankasipkäna ukhajja, akatjamatwa mä terremotojj sartäna, ukhamat jupanakajj carcelat mistjjapjjañapataki. Ukhaw Pablomp Silasampejj cárcel uñjirimpiru familiapampir predicapjjäna. Uka terremotojj servirinakapar salvañatak Diosan sartayatätapwa jupanakajj amuyapjjpachäna. Uka arumaw Jehová Diosampir Jesusampirojj sum uñtʼapjjäna. “Ukatjja jankʼakiw jupasa taqe utapankirinakas bautisasipjjäna” (Hech. 16:25-33). Jumatï Jehová Diosar uñtʼjjsta, jupar taqe chuym munasjjsta, Biblian wakiskir yatichäwinakap yatjjsta, juchanakamat arrepentisjjsta, Jehová Diosar istʼañ amtjjaraksta ukhajja, bautisasiñatakejj wakichtʼatäjjtawa (Mar. 12:30).

Pablompi Silasampejj cárcel uñjirimpiru familiapampiruw predicapjjäna, ukat jupanakajj jankʼakiw bautisasipjjäna. (Párrafo 3).


4. ¿Kuna yaqha razonatsa yaqhepajj jan bautisasipki? (Foto uñjjattʼarakïta).

4 Yaqhepajj Jehová Diosar kusisiyañs munapkchejja, jakäwijan cambionak lurañajj wali chʼamäniwa sasin amuyasajj janiw bautisasipkiti. Cheqas janïr mä kun lurkasin sum amuytʼasiñajj walikïskiwa (Luc. 14:27-30). Ukampis Jehová Diosar serviñatakejj kunanaksa jaytapjjañapa uka toqet sint yaqhepajj llakisipjje. Ukaw Candace kullakarojj pasäna. Kullakajj mä Testigo familians jilskchïnjja, jupajj janiw Testigöñ munkänti. Qhepat wasitatwa Bibliat yatjjatjjäna, kullakajj akham siwa: “Kunjamas jakasiyäta ukajj wal gustitäna, ukampis Jehová Diosar kusisiyañatakejj nayra jakäwejj jaytañajänwa. Ukham lurañajj wali chʼamäniwa sasaw amuyarakiyäta” sasa. Yaqhepasti janiw Jehová Diosan mayitanakaparjam sarnaqañ puedkäti, mä jachʼa juchar purtʼasisajj congregacionatwa apsupjjetani sasin amuyasaw jan bautisasipkarakiti. Jumatï ukham ajjsarayassta ukhajj ¿kunsa lurasma?

Yaqhepajj Jehová Diosar serviñs munapkchejja, bautisasiñatakejj nayra jakäwip jaytañ ajjsarayasipjjewa. (Párrafo 4).


5. Bautisasïti janicha sasin payachasiskstan ukhajj ¿kunarus chuym uchañasa? (Mateo 13:44-46).

5 Mä kuns altan ukhajja, qhawqha precionisa ukat sipansa, qhawqha valoranisa ukaw jukʼamp importantejja. Kuntï alañ munktan ukajj wali valoranïchi ukhajja, qhawqhas cuestaskpan jankʼakiw altanjja. Bautisasiñ amtkañäni ukhajj niya ukhamwa lurañasaraki. Bautisasiñatakejj kuna cambionaksa lurañasa, kunanaksa jaytañasa ukanakarojj janiw añch chuym uchañasäkiti, jan ukasti kunja sumas Jehová Diosamp apasiñäni ukaruw chuym uchañasa, ukaw jukʼamp valoranejja. Uk sum amuyapjjañapatakejja, Jesusajj pä uñachtʼäwinakatwa discipulonakapar parläna (Mateo 13:44-46 liytʼäta). Uka uñachtʼäwinakanjja, pä chachanakatwa parläna. Uka chachanakajj taqe kunatï jupanakan utjkäna uk aljasajja, kunatï jukʼamp valoranïki ukwa alapjjäna. Jiwasajj uka chachanakjamarakiw kunatï wali valoranïki uk jikjjatawaytanjja; ukajj Diosan Reinopat suma yatiyäwinakawa. Bautisasiñatak cambionak lurañäniti janicha uka toqet payachasiskstan ukhajja, Jesusajj parlkäna uka uñachtʼäwinakatwa lupʼiñasa. Akham sasin jisktʼasiñasaw wakisirakispa: “¿Diosan Reinopat suma yatiyäwinakajj nayatakejj wali valoraniti? ¿Nayatakejj Jehová Diosamp sum apasitajasa wiñay jakañatak suytʼäwinïtajasa, jilat kullakanakas wali valoraniti?” sasa. Uka jisktʼanakaw bautisasiñatakejj kunanakansa mejorañasa uk amuytʼañatak yanaptʼistani.

6. ¿Kuntï yateqktan ukarjam lurañatakejj kunsa lurañasa?

6 Jesusajj mä yapuchirit parlkäna ukhajja, Diosan Reinopat suma yatiyäwinakajj mä jathar uñtasitäkaspas ukhamwa parläna. Uka jathanakajj kunayman chuyman jaqenakaruw puri sasaw säna. Yaqhepajj Reinon suma yatiyäwinakap istʼapkchisa, janiw ukarjam sarnaqapkiti. Ukampis yaqhepajja, Reinon suma yatiyäwinakap wali suma chuymampiw istʼapjje, ukarjamaw sarnaqapjjaraki (Luc. 8:5-15). Diosan mayitanakaparjam janjakiw sarnaqañ puedkäti sasin payachassta ukhajja, jan qarjtamti chʼamachasiskakim. Diosan yanaptʼapampejja, jupar istʼañ muniri ‘mä machaq chuymanïsmawa’. Ukhamajj kuntï yateqaskta ukarjam lurañatakejj Jehová Diosar yanaptʼa mayim (Ezeq. 18:31; 36:26).

7, 8. ¿Kunatsa yaqhep wayn tawaqonakajj bautisasiñ jan amtapki? (Foto uñjjattʼarakïta).

7 Yaqhep wayn tawaqonakajj Jehová Diosar munasipkchisa, kuntï mayninakajj jupanakar sapki ukamp apayasisajj janiw bautisasiñ amtapkiti. Yaqhep profesoranakajja, kunatï Diosatakejj jan walïki ukanakajj walikïkaspasa ukhamwa yateqerinakaparojj yatichapjje. Ukampis ukar istʼañajj jan waliruw wayn tawaqonakar purtʼasiyaspa (Sal. 1:1, 2; Prov. 7:1-5). Wayn tawaqo, jan walinakar jan purtʼasiñatakejj ¿kunsa lurasma? Mä salmistatwa yateqasisma, jupajj Jehová Diosarojj akham sänwa: “Taqe yatichirinakajat sipansa jukʼamp suma amuytʼasir jaqëtwa, amtayäwinakamat amuykiptʼataj layku” sasa (Sal. 119:99).

8 Yaqhep Testigo awk taykanakajja, wawanakaparojj jan bautisasipjjañapatakiw jarktʼapjje. Kuna laykutejj jupanakan estudiapjjañapa ukat suma trabajonïpjjañapwa munapjje. Maysa toqetjja, yaqhep awk taykanakajj janiw wawanakaparojj Diosar serviñan jukʼamp chʼamachtʼasipjjañapatak yanaptʼapkiti. Wayn tawaqo, jumatï ukhaman uñjassta ukhajja, awk taykamampiw parltʼasma. Ak janipun armamti: wayn tawaqökasinsa Jehová Diosampejj sum apasisma (Prov. 20:11).

Bautisasiñ munsta ukhajja, awk taykamampiw parltʼasma. (Párrafo 8).


9. ¿Kunatsa yaqhepanakajj bautisasiñ qheptʼayapjje?

9 Yaqhepanakajj bautisasiñatak requisitonakamp phoqjjapjjchisa, bautismop qheptʼayapjjewa, kuna laykutejj inas mä familiarapasa jan ukajj mä amigopas “mä pachpa urunak bautisasiñäni” sasin jupanakar mayipjjchi. Ukham lurañ munañajj janiw jan walïkiti, ukampis janiw uka razonat bautismo qheptʼayañajj walïkaspati. Ak amtapjjapuniñäni, sapa mayniw Jehová Diosar katuyasisin mä promesa lurtanjja. Ukhamajj sapa mayniw bautisasiñäniti janicha uk amtjjañasa, janiw mayninakar suyañajj wakiskiti (Rom. 14:12).

¿KUNATSA AKAPACHAN TUKUSIÑAPAJJ JAKʼANKATAP AMTAÑASAPUNI?

10. ¿Kunatsa yaqhepajj bautisasiñatak jan chʼamachasipki?

10 ¿Kunatsa yaqhepajj bautisasiñatak jan chʼamachasipkaraki? Kuna laykutejj akapach janïr tukuskipan cambionak lurañatakejja tiempojj utjaskiwa sasaw amuyapjje. ¿Ukham amuyañajj walikïskiti? Jesusajj akham sasaw discipulonakapar ewjjtʼäna: “Jumanakajj wakichtʼatäpjjapunim. Jaqen Yoqapasti jan amuyapktas uka horasaruw jutani” sasa (Luc. 12:40).

11. Jehová Diosar jukʼamp sum uñtʼjjasajj ¿kunsa lurañ muntanjja, ukat kunatsa? (Salmo 119:60).

11 Jehová Diosar munasitasata, ukat jupar istʼañ munatasatwa jakäwis jupar katuyastanjja ukat bautisasiraktanjja. Ukat Jehová Diosar sum uñtʼjjasajja, jupajj jiwasar wal munasitapa mayitanakapajj jiwasan askisatakïtapwa jukʼamp sum amuytanjja, ukatwa jankʼak ukarjam phoqañ muntanjja (Salmo 119:60 liytʼäta). Santiago discipulon arunakaparjamajja, aka yaqha razonatwa Jehová Diosan mandatonakapar jankʼak istʼañasaraki: ‘Kunatï cheqapäki uk lurañatakejj’ qharürojj jakaskañäniti janicha uk janiw yatktanti. Ukhamajj jichhaw Jehová Diosan munañap lurañatak horasajja (Sant. 4:13-17).

12. Jesusajj uvas yapun trabajirinakat parlkäna ukat ¿kunsa yateqsna?

12 Jesusajj uvas yapuni mä chachat parlkäna ukat amuytʼapjjañäni. Uka chachajja, uvas yapupan mä horak trabajirinakarusa, jurnälpach trabajirinakarusa, mä pachpa pagok churäna. Ukampis ¿kunatsa mä horak trabajirinakajj jurnälpach jan trabajipkpachäna? Uka trabajirinakajj akham sapjjänwa: “Janiw khitis contratapkituti” sasa. Jupanakajj janiw jayrat mä horak trabajipkänti. Alwatpach contratatäpjjaspäna ukhajja, uru jurnälpachaw trabajipjjaspäna, ukatwa jupanakar jawsasin contratapjjäna ukhajj ukaratpach trabajir sarapjjäna (Mat. 20:1-16). Jichha tiemponjja, Jesusajj ukhamarakiw arkiripäñasatakisa predicacionan yanaptʼañatakis jawsistu. Ukhamajj jankʼakiw jupar istʼañasa.

13. ¿Kunsa Lot chachan warmipat yateqsna?

13 Yaqhepajja akapachan tukusiñap jakʼankjjani ukhaw cambionak luraskäjja sasaw amuyapjje. Ukampis suytʼasipkakini ukhajja, cambionak lurañajj jukʼamp chʼamäniwa. Uk Jesusajj sum yatïna, ukatwa akham sasin discipulonakapar säna: “Lot chachan warmipat amtasipjjam” sasa (Luc. 17:31-35). Lot chachan warmipajja, Sodoma ukat Gomorra markanakan tukjasiñapätap sum yatïna, ukampis amuyatajja, kunanakapatï utjkäna ukaruw wal munasïna, ukatwa apanukuñ jan puedkänti (Gén. 19:23-26). Uka sarnaqäwejj akwa amtayarakistu: Jehová Diosar serviñatak cambionak lurañatakejja, mä tiempokiw utji. Diosan amtat horasajj purinjjani ukhajja, janiw cambiañatakejj tiempojj utj-jjaniti (Luc. 13:24, 25).

14. Biblian profecianakap phoqasir uñjasajj ¿kunsa jankʼak lurañasa?

14 Akapachan kunanakatï pasaski uk uñjasajja, qhepa urunakat parlir profecianakajj phoqasiskatapwa amuytanjja. Inas jakasktan uka lugaran ukanak phoqasir jan uñjkstanti. Ukampis kunjamsa yaqha markanakan Biblian profecianakapajj phoqasiski uk uñjasajja, jankʼakiw bautisasiñatak cambionak lurañatak chʼamachasiñasa. Nayrïr patak maranakan jakir cristianonakarojj apóstol Pedrojj akham sänwa: “Jan ikjapjjamti” [jan ukajj “jankʼakïpjjam”] sasa. ¿Kunatsa ukham ewjjtʼpachäna? Jupajj akham saskakiwa: “Taqe kunan tukusïwipaw jakʼachasinjje” sasa (1 Ped. 4:7; nota). Amuyatajja, Jerusalenasa templos tukjat uñjasiñapäkäna ukatwa Pedrojj parlaskäna. Khitinakarutï qellqkäna uka cristianonakajja, Jerusalenat jayanwa jakasipjjäna. Ukhamajj Jerusalenajj tukjatäjjañapäkäna ukhajja, janiw jupanakajj jan waltʼayat uñjasipjjañapäkänti (1 Ped. 1:1). Ukampis kunjamsa uka profeciajj phoqasiskäna uk uñjasajja, Jehová Diosajj yaqha profecianak phoqarakiniwa sasaw confiyapjjäna. Jiwasajj ukhamarakiw walja profecianak phoqasir uñjasktanjja, uka profecianakajj akapachan tukusïwipajj jakʼankatapwa uñachtʼayistu. Uk amuyañajj jan ikjañataki, ukat bautisasiñatak chʼamachasiñatakiw yanaptʼistu.

15. ¿Kunjam chuymampis Jehová Diosan urup suyañasa? (2 Pedro 3:10-13).

15 Pedrojj payïr cartapanjja, kunjam chuymampis ‘Jehová Diosan urup’ suytʼañasa, mä arun akapachan tukusiñap suytʼañasa ukwa qhanañchäna. Nayrïr patak maranakanjja, Jehová Diosan urup puriniñapatakejj walja tiempow faltaskäna. Ukhamäkchïnsa, Pedrojj Jehová Diosan urup “wali amuyump” suytʼasipkakim sasaw cristianonakar säna, mä arunjja “jankʼakïñap wal munasaw” uka uru suyasipkakiñapäna (2 Pedro 3:10-13 liytʼäta; nota). Jiwasajj ukhamarakiw Jehová Diosan urup wali amuyump suytʼañ muntanjja, ukat uka uru puriniñap wal munataswa uñachtʼayañ munaraktanjja. Ukatwa ‘qʼom sarnaqañataki, luratanakasamp Dios chuymäñatak’ chʼamachastanjja. Ukhamtï lurañänejja, ¡Jehová Diosajj wal kusisini! Yamas jakäwis jupar katuyasisin bautisasiñäni ukhajja, wal kusisini.

BAUTISASIÑATAK CHʼAMACHASIM

16. ¿Bautisasiñatakejj kuna horasas chʼamachasiñamäspa? (2 Corintios 6:1, 2; dibujompi fotompi uñjjattʼarakïta).

16 Bautisasiñatak chʼamachasiñatakejj jichhaw horasajja (2 Corintios 6:1, 2 liytʼäta). Felipejj predickäna uka Etiopía markankir eunuco chachat amuytʼapjjañäni. Jupajj Reinon suma yatiyäwinakapat amuyasajja, jankʼakiw bautisasïna. Janiw akham siskänti: “Reinon suma yatiyäwinakapatjja, jukʼampiw nayraqat yateqañaja. Thak sarkasin jukʼamp nayraqatan bautisasiñajatakejj umajj utjaskaniwa” sasa. Jan ukasti akham sasaw Feliper jisktʼäna: “¿Kunarak bautisasiñajatak jarkʼitaspasti?” sasa (Hech. 8:26, 27, 35-39). Bautisasisajj “wali kusisitaw sarañapäkäna uka thaki sarjjäna”.

Bautisasiñatak chʼamachasiñasatakejj jichhaw horasajja, ukwa Etiopía markankir eunuco chachat yateqsna. (Párrafo 16). a


17. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj yanaptʼätam?

17 Bautisasiñatak mä kunamp jarktʼayasisksta ukhajja, Jehová Diosaw jupamp sum apasiñamatak yanaptʼätam (Rom. 2:4). Jumatï bautisasiñ ajjsarayassta, jakäwijan cambionak lurañajj chʼamäniwa sasin amuysta jan ukajj janirak mayninakajj bautisasiñatak chʼamañchtʼapkstam ukhajja, Jehová Diosaw yanaptʼaskätam. Bautisasjjäta ukhajja, Jehová Dios nayraqatan suma conciencianïtamat walpun kusisïta, kunanaktï apanukuwaykta ukanakats janirakiw amtasjjätati (Filip. 3:8, 13). Ukatjja wali kusisitaw “kunanakatï nayrankki” ukanak katoqañ suyäta, mä arun Jehová Diosan promesanakap phoqasiñap suytʼäta (Hech. 3:19).

CANCIÓN 38 Jupaw chʼamañchaskätam

a DIBUJOMPIT FOTOMPIT QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Kunjamtï Etiopía markankir eunucojj bautisasiñ munta sasin Feliper siskänjja, ukhamarakiw mä tawaqojj bautisasiñ munta sasin ancianonakar saski..