Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Kunatsa Santa Cena amttanjja?

¿Kunatsa Santa Cena amttanjja?

“Aksti nayat amtasis lurapjjam.” (1 COR. 11:24)

1, 2. Nisán 14 uru 33 maranjja, ¿kunsa Jesusajj luräna? (Aka janankir dibujo uñjjattʼam.)

NISÁN 14 uru 33 maranjja, Jerusalén markan wali sumaw phajjsejj qhantʼäna. Uka arumasti, Jesusampi apostolonakapampiw Pascua fiesta amtapjjäna. Uka fiestajja, kunjamsa Jehová Diosajj Egipto markat 1.500 maranak nayrajj israelitanakar qhespiyäna, uk amtañatakiw lurasirïna. Pascua fiesta tukuyarojja, Jesusajj 11 apostolonakapampiw Santa Cena uttʼayäna. Arkirinakapajja, Jesusan jiwäwipwa maran mä kuti amtapjjañapäna (Mat. 26:1, 2). *

2 Jesusajj Diosar mayisisinsti, jan levaduran tʼantʼwa apostolonakapar pasayäna, “manqʼapjjam” sasa. Ukjjarusti vino copa astasinjja Diosaruw wasitat mayirakïna, ukatsti apostolonakapar churasaw akham sarakïna: “Taqeni aka copat umtʼapjjarakim” sasa (Mat. 26:26, 27). Ukjjarusti janiw kuna manqʼsa apostolonakapar churjjänti, ukampis uka arumajj jan armkayänwa, jupanakajj walja aski yatichäwinakwa Jesusat katoqapjjäna.

3. ¿Kuna jisktʼanakarus aka yatichäwin qhanañchaskañäni?

3 Jesusajja, jiwäwip sapa mara arkirinakapajj amtapjjaspa ukwa munäna. Qhepat uka fiestajj “Santa Cena” sasin uñtʼatäjjänwa (1 Cor. 11:20). Ukhamajj ¿kunatsa Jesusan jiwäwip amttanjja? Tʼantʼampi ukatjja vinompejj ¿kun sañsa muni? ¿Kunjamsa Jesusan jiwäwip amtañatakejj wakichtʼassna? ¿Khitinakas tʼantʼa manqʼapjjaspa vinsa umtʼapjjarakispa? Jutïrin kunjamas jakasjjapjjani uk yatisajja, ¿kunjamsa cristianonakajj jikjjatasipjje?

¿KUNATSA JESUSAN JIWÄWIP AMTTANJJA?

4. ¿Kunas Jesusan jiwatapampejj jikjjatasiwayi?

4 Adanan wawanakapjamajja, taqeniw juchanïtanjja ukat jiwaraktanjja (Rom. 5:12). Juchampita jiwañampita qhespiyatäñatakejja, mä qhespiyiriw munasïna. Niyakejjay taqenis jucharar jaqëstanjja, janiw khitis jupa pachpa qhespiyaskaspati (Sal. 49:6-9). Ukampis Jesusajj janiw juchanïkänti. Ukatwa jiwas layku jakäwip loqtasisajj juchampita jiwañampit qhespiyawayistu, ukhamat wiñay jakañanïñasataki (Rom. 6:23; 1 Cor. 15:21, 22).

5. 1) Jehová Diosasa Jesusasa, ¿kunjamsa jiwasar munasipjjatap uñachtʼayapjjestu? 2) ¿Kunatsa Jesusan jiwäwip amtañataki tantachäwir sarañasa?

5 Jehová Diosajja, jiwasar munasitap laykuw Yoqapar khitaniwayi (Juan 3:16). Jesusasti jaqenakar munasitap laykurakiw jakäwipsa loqtasiwayaraki. Janïr aka Oraqer jutkäna ukhatpachaw Jesusajj jaqenakar wal munasïna (Pro. 8:30, 31, NM). Ukham lurapjjatapatjja, Jehová Diosarusa Jesusarusa, ¡walpun yuspärtanjja! Ukatwa Jesusan jiwäwip amtañatak tantachäwirus sapa mara sartanjja. Ukatsti, Jesusan arunakapar istʼataswa uñachtʼayaraktanjja, jupajj akham sänwa: “Aksti nayat amtasis lurapjjam” sasa (1 Cor. 11:23-25).

TʼANTʼASA VINOSA ¿KUN SAÑSA MUNI?

6. Jesusan jiwäwip amtañatak tantachäwin utjki uka tʼantʼasa vinosa, ¿kun sañsa muni?

6 Jesusajj Santa Cena uttʼayasajja, tʼantʼampi vinompejj kun sañsa muni ukwa apostolonakapar qhanañchäna. Akham sänwa: ‘Tʼantʼajja, jañchija sañwa muni, vinosti wilaja sañwa munaraki, machaq arsüwi phoqhañataki, ukasti walja jaqenak laykuw wartasini’ sasa (Mar. 14:22-24). Jesusajj janiw milagro lurasajj tʼantʼjja cuerpopar tukuykänti ni vinsa wilapar tukuykarakïnti. Ukhamasti, tʼantʼasa vinosa kun sañsa muni ukwa Jesusajj amuytʼayaskäna.

7. Jesusan jiwäwip amtañataki tʼantʼajja, ¿kunsa sañsa muni?

7 Jesusajj Santa Cena 33 maran uttʼaykäna ukhajja, Pascua fiestan jan levadurani tʼantʼajj jiltʼkäna ukwa arkirinakapar churäna (Éxo. 12:8). Bibliarjamajja, awisajj levadurajj juchampi sasiwa (Mat. 16:6, 11, 12; Luc. 12:1). Ukhamasti jan levadurani tʼantʼajja, Jesusan jan juchani cuerpopampi sasiwa (Heb. 7:26). Ukatwa jan levaduran tʼantʼajj Jesusan jiwäwip amtañatakejj apnaqasi.

8. Jesusan jiwäwip amtañataki vinojja, ¿kun sañsa muni?

8 Vinojja, Jesusan wilapampi sasiwa, ukatwa jiwäwip amtktan ukhajj vinojj apnaqasi. Jesusasti Jerusalén markanwa Gólgota sat cheqan ‘juchanakat qhespiyañataki’ wilap wartasiwayi (Mat. 26:28; 27:33). Jiwasatï Jesusan jiwäwip wali askit uñjstan ukhajja, sapa maraw uka tantachäwir sarañatak wakichtʼasiñäni.

KUNJAMSA WAKICHTʼASSNA

9. 1) Kunanaktï Jesusajj janïr jiwkasajj lurawayki ukanak Bibliat liytʼañajja, ¿kunjamsa yanaptʼistani? 2) Jesusajj jiwas laykuw jiwatayna, ¿uk yatisajj kunjamsa jikjjatastanjja?

9 Jesusan jiwäwip amtañatakejj Biblia liyisaw wakichtʼassna. Ukhamatwa kunanaksa Jesusajj janïr jiwkasajj lurawayi ukanak yatiñäni, ukatakisti Diosan Arupat sapüru yatjjatañataki folleton uñstki uka wakichäwirjamaw Biblia liytʼañasa. Ukaw chuym wakichtʼasiñatak yanaptʼistani. * Mä kullakajj uka toqet akham siwa: “Jesusan jiwäwip amtañataki tantachäwjja wali kusisitaw suyapjjta. Marat maratjamaw nanakatakejj jukʼamp wakiskirejja” sasa. Kullakajja, Jesusan jiwäwipat parlir textonakamp qhanañchtʼañ sum yatïna. Ukampis tatapajj jiwjjäna ukhaw Jesusan jiwatapajj kunja wakiskiris uk amuyäna. Ukaw kullakarojj wal chuymachtʼäna.

Bibliat liytʼañataki wakichäwejj utjki uk liytʼasaw Jesusan jiwäwipa amtañatakejj chuymas wakichtʼassna (9 tʼaqa uñjjattʼäta)

10. Jesusan jiwäwipa amtañataki wakichtʼasiñatakejja, ¿kunampsa lursna?

10 Yaqha toqetsti, Jesusan jiwäwip amtañataki wakichtʼasiñatakejja, yatiyir sarañaw yanaptʼistani. Inas uka phajjsinakajj precursor auxiliarjam irnaqtʼsna. Ukhamatwa Jesusan jiwäwip amtir jutapjjañapatakejj waljanir invittʼsna. Jiwasatï jutïrin katoqkañäni uka bendicionanakatsa, Jehová Diosatsa, Jesusatsa jaqenakar parlañäni ukhajja, wali kusisitaw jikjjatasiñäni (Sal. 148:12, 13).

11. Corinto markankir yaqhep cristianonakajj janiw Jesusan jiwäwipa askit uñjapkänti sasajja, ¿kunatsa Pablojj sispachäna?

11 Jesusan jiwäwip amtañataki wakichtʼaskasajja, kuntï apóstol Pablojj Corinto markankir cristianonakarojj qellqkäna uka arunakat lupʼiñasarakiwa (1 Corintios 11:27-34 liytʼañataki). Pablojj sänwa: “Khititejj [Jesusan] tʼantʼapsa manqʼkejja ukhamarak copapatsa umkarakejja jan Diosatakjamäkasina ukajja, juchwa luri Tatitun janchipa ukhamarak wilap toqe” sasa. Ukhamasti, mä ajllit cristianojj Dios nayraqatan askit uñjatäskiti janicha ukwa amuytʼasiñapa, janitï ukhamäkaspa ukhajja, “jupa pachpa mutuñapatakiwa manqʼaski umaskaraki”. Pablojj jakkäna uka tiemponjja, Corinto markankir walja cristianonakajj jan walinakwa lurasipkäna. Yamas yaqhepajja, Santa Cena amtkasina jan ukajj uka nayraw walj manqʼapjjpachäna umapjjarakpachäna, ukatwa tantachäwin ikisipkpachäna. Ukham lurasajja, uka ajllit cristianonakajj Jesusan jiwäwipa jan respetapjjatapwa uñachtʼayapjjäna. Ukatwa Jehová Diosajj tʼantʼa manqʼapjjatapsa vino umapjjatapsa jan askit uñjkänti.

12. 1) Apóstol Pablon arunakaparjamajja, ¿Santa Cenajj kunampi sasisa? 2) ¿Kunsa Pablojj ajllit cristianonakar säna? 3) Mä ajllit cristianojj juchar purtʼaschi ukhajja, ¿kunsa lurañapa?

12 Apóstol Pablojja, Santa Cenajj invitadonakampi mä manqʼäwikaspas ukhamawa sänwa. Ukatwa ajllit cristianonakarojj akham säna: “Janiw [Jehová] Tatitun copapampita ñanqha ajayunakan copapampitjja umapkasmati, janirakiw [Jehová] Tatitun mesapampita ñanqha ajayunakan mesapampitsa manqʼapkarakismati” sasa (1 Cor. 10:16-21). Mä ajllit cristianotï juchar purtʼaschi ukhajja, irpir chuymaninakampiw yanaptʼayasiñapa (Santiago 5:14-16 liytʼañataki). Taqe chuyma arrepentisitap uñachtʼayani ukhajja, Jesusan jiwäwip amtkasajj tʼantʼsa manqʼaspawa vinsa umtʼarakispawa. Ukham lurasajja, Jesusan jiwatapar respetatapwa uñachtʼayani (Luc. 3:8).

13. ¿Kunatsa suytʼäwisat Diosar mayiñasa?

13 Jesusan jiwäwip amtañataki wakichtʼaskasajja, alajjpachar sarañataki ajllitätanti, jan ukajj aka Oraqen jakañataki suytʼäwinïtancha uka toqetwa amuytʼasiñasa ukat Diosaruw mayisiñasaraki. Maynejja, alajjpachar sarañataki ajllitätap janïr yatiskasajja, janiw tʼantʼa manqʼañapäkiti ni vinsa umañapäkiti. Suytʼäwipat jan sum yatisisin tʼantʼa manqʼaspa ukat vinsa umarakispa ukhajja, Jesusan loqtasitapar jan respetatapwa uñachtʼayaspa. ¿Kunjamatsa maynejj tʼantʼa manqʼaniti janicha, vino umtʼaniti janicha uk yatisispa?

¿KHITINAKAS TʼANTʼA MANQʼAPJJE VINSA UMAPJJARAKI?

14. Jesusan jiwäwip amtaski uka arumajja, ¿kunsa machaq pactonkir ajllit cristianonakajj lurapjje?

14 Jehová Diosajja, israelitanakampiw mä pacto luräna, ukasti Leyinakarjam lurat pacto satawa. Ukampis qhepatjja, Jehová Diosajj mä machaq pacto, jan ukajj mä machaq arustʼäwi lurä sasaw säna (Jeremías 31:31-34 liytʼañataki). Kunapachatï Jesusajj Santa Cena uttʼaykäna ukhajja, vinot parlkasajj akham sasaw apostolonakapar säna: “Aka copajj jichhajj machaq arustʼäwiwa nayan wilajjampi chimpuntatawa” sasa (1 Cor. 11:25). Machaq pactojja, Jehová Diosampi ajllit cristianonakamp luratawa (Gál. 6:15, 16). Uka machaq pacto utjañapatakejja, Jesusaw wilap wartasiñapäna (Luc. 22:20). Jupaw Diosampi ajllit cristianonakamp sumankthapiyirejja. Ukhamajja, Diosar taqe chuyma serviri ajllit cristianonakajja, Jesusamp chikaw alajjpachat apnaqanipjjani (Heb. 8:6; 9:15). Uka suytʼäwipat jupanakajj janiw pächasipkiti, ukatwa Jesusan jiwäwipa amtaski uka arumajj tʼantʼa manqʼapjje vinsa umtʼapjjaraki.

15. 1) ¿Khitinakas Reinotak pactonkapjje? 2) Diosat jan jitheqtapkani uka ajllit cristianonakajja, ¿kuna bendicionsa katoqapjjani?

15 Alajjpachar sarañataki ajllit cristianonakajja, Reinotak pactonkapjjatap yatipjjarakiwa (Lucas 12:32 liytʼañataki). Uka pactjja, Jesusampi arkirinakapampiw lurapjjäna, jupanakasti Jesusat jan jitheqtasaw ‘tʼaqhesiñanakapan’ aguantawayapjje (Fili. 3:10). Reinotak pactorjamaw Diosat jan jitheqtir ajllit cristianonakajj Jesusampi chika alajjpachat wiñayataki apnaqanipjjani (Apo. 22:5). Ukatwa Jesusan jiwäwip amtaskani uka tantachäwin tʼantʼa manqʼapjjaspa vinsa umapjjarakispa.

16. Romanos 8:15-17 qellqatat mä qawqha qhanañchtʼam.

16 Khitinakatï alajjpachar sarañataki ‘Diosan wawapäpjjatap’ yatisipki uka cristianonakakiw tʼantʼa manqʼapjjaspa, vinsa umtʼapjjarakispa (Romanos 8:15-17 liytʼañataki). Apóstol Pablojja, alajjpachar saririnakajj “nayan Awkejja” sasaw Diosar sapjje sänwa. Uka arunakajja, arameo arun wali respetasirïpjjatapa munasirïpjjatapwa uñachtʼayi. Cheqas kunapachatï ajllit cristianonakajj Diosan wawapjama uñtʼatäñatak ajayu katoqapjje ukhajja, wali sumwa Jehová Diosampejj apasipjje. Diosan qollan ‘ajayuparakiw ajllit cristianonakan ajayupampi chika Diosan wawapäpjjatap qhanañchi’. Ukatwa alajjpachar sarañataki ajllit cristianonakajj Diosan wawapäpjjatapat jan pächasipkiti. Jupanakajj janis aka Oraqen jakañ munapkaspa ukham janiw sañ munkiti. Jupanakatï jiwañkama Diosar jan jitheqtasa servipjjani ukhajja, Cristomp chikaw alajjpachan herencia katoqapjjani, uksti jupanakajj sumwa yatisipjje. Ukatsti Jehová Diosampi ajllitäpjjatapsa yatisipjjarakiwa. Jichhürunakanjja, 144.000 ajllitanakatjja, mä qawqhanikiw aka Oraqenkjjapjje (1 Juan 2:20; Apo. 14:1). Jupanakajj Jehová Diosan jakʼapansa jikjjatasipkaspa ukhamawa, ukatwa Diosar akham sapjje: “Nayan Awkejja” sasa.

WIÑAY JAKAÑ SUYTʼÄWINÏTASAT WALI KUSISITAW JIKJJATASTANJJA

17. 1) ¿Kuna suytʼäwinïpjjesa ajllit cristianonakajja? 2) ¿Kunjamatsa alajjpachar sarañataki ajllitäpjjatap yatisipjje?

17 Diosajja, ajllit cristianonakarojj alajjpachanwa wiñay jakañ churani. Jumatï ukanakat maynïrïsta ukhajja, alajjpachar sarañataki suytʼäwimatwa Diosar mayispachätajja. Ukatsti Bibliankir yaqhep qellqatanak liytʼasajj jumatakïtapwa amuyarakpachätajja. Amuytʼañataki, alajjpachan Jesusaw noviapampi casarasini sasin Biblian liytʼta ukhajja, ‘nayatwa parli’ sispachätawa, uka arunakan phoqasiñapsa suyarakpachätawa (2 Cor. 11:2; Juan 3:27-29; Apo. 21:2, 9-14). Biblianjja, Diosajj ajllitanakar wal munasi siwa, uk liytʼasajj inas akham sista: “Akajj nayat parlaski” sasa. Kunapachatï ajllitanakajj kunsa lurapjjañapa uka toqet Biblian parlki ukhajja, qollan ajayuw ukar istʼañatakisa chuymaman “akajj nayatakiwa” sañatakis yanaptʼtamjja. Ukhamatwa Diosan ajayupampi juman ajayumampejj alajjpachar sarañatak ajllitätam qhanañchi.

18. 1) ¿Kuna suytʼäwinïpjjesa ‘yaqha uwijanakajja’? 2) ¿Kunjamas suytʼäwimat jikjjatasta?

18 Diosajja, ‘yaqha uwijanakjam’ uñtʼatäpki uka ‘walja jaqenakarojja’ aka Oraqenwa wiñay jakañ churani (Apo. 7:9; Juan 10:16). Jumatï ‘yaqha uwijanak’ taypinksta ukhajja, Biblian aka Oraqen Paraíso toqet parlir liytʼasajj wali kusisitaw jikjjataspachätajja. Aka Oraqena familiamampi amigonakamampi sum jakasiñwa suyarakpachätajja. Kunjamsa manqʼat pistʼañatanakasa, pisinkañasa, tʼaqhesiñasa, usunakasa, jiwañasa chhaqtani uk uñjañsa munarakpachätawa (Sal. 37:10, 11, 29; 67:6; 72:7, 16; Isa. 33:24). Jiwatat jaktapkani ukanakar katoqañsa munarakpachätawa (Juan 5:28, 29). Uka suytʼäwimatjja, Jehová Diosaruw wal yuspärpachäta.

¿JESUSAN JIWÄWIP AMTIREJJ SARÄTATI?

19, 20. 1) ¿Kunsa wiñay jakañ katoqañatakejj lurañasa? 2) ¿Kunatsa Jesusan jiwäwipa amtaskani uka tantachäwir sarañasa?

19 Taqeniw wiñay jakañataki mä suytʼäwinïtanjja. Yaqhepanakajj alajjpachanwa jakasipjjani, yaqhepasti aka Oraqenwa jakasipjjarakini. ¿Kunsa wiñay jakañ katoqañatakejj lurañasäspa? Jehová Diosampiru Jesusampiruw iyawsañasa, Jesusan jiwataparus iyawsañasarakiwa. Ukhamasti, Jesusan jiwäwipa amtaskani uka arumajja, kuna suytʼäwinïtansa ukat Jesusan loqtasitapajj jiwasatak qawqha wakiskirisa uka toqenakat lupʼipjjañäni. 2015 maranjja, abril phajjsit 3 urunak saraqkani uka viernes urojja, walja millón jaqenakaw Jesusan jiwäwipa Oraqpachan amtapjjani. Ukasti Inti jalantaruw apasiskani. Uka tantachäwejja, Jehová Diosan Qhanañchirinakapan Tantachasiñ Utanakapana, jan ukajj yaqha cheqanakanwa apasini.

20 Jesusan jiwäwipa amtañataki tantachäwir janïr sarkasajja, jiwas layku jiwatapajj qawqha wakiskirisa uka toqetwa lupʼiñasa, ukhamatwa jupar yuspärañäni. Jiwasatï uka tantachäwin sum istʼañäni ukhajja, jukʼampiw jaqe masisar munasiñäni. Ukaw Diosan munasiñapatsa ukat kuntï Diosajj jaqenak laykojj lurkani uka toqenakat parlañatakis yanaptʼistani (Mat. 22:34-40). Ukhamasti, ¡Jesusan jiwäwipa amtaskani uka tantachäwir sarapjjañäni!

^ tʼaqa 1 Judionakatakejja, mä urojj Inti jalantat qhepüru Inti jalantkamänwa.

^ tʼaqa 9 Guía para el estudio de la Palabra de Dios sat folletot 16 yatichäwip uñjjattʼäta.