Filippiinsi gobbara Pagisaniyani yinanni katamira noo foonchuwa daaˈˈatara lowo manni daanno. Anniˈya Naardo Leroni lophinohu hakkooti; maatenke buxichote. Anniˈya gashshootu giddo, polisete mereeronna loosu bayicho mussinnu batiˈrino gara laiti hifatamannohanna hanqannoha ikki.

 Anniˈyanna amaˈya sette oosonsa lossiˈrate lowo geeshsha daafurtanno. Insa ilaallate noo gatta agarate yee, duucha woyite qaetenni xeertiˈre haˈre keeshshanno. Aninna rodiiˈya Rodiiliyo ninkeneeto towaaxxate sharrammeemmo; isinni duucha woyite hudiˈneemmo. Wole ooso gede, hakkeeshshi geeshsha godoˈlineemmo yanna dinonke. Ninke mine ooso baalanti lamala diro ikkannonsa woyite gate loosa hanaffanno; qoleno lowo geeshsha ayirritanno kokonaate dunke hossi yitino baga fulleemmo. Duhu ayirrinkero, goshoonshanni haaˈre haˈra agurranna woluri assine anfeemmori dino.

 Anninke duucha woyite ganannonke; isi amanke gananna laˈˈa kayinni roore xissiissannonke. Ise ganannota hoolate woˈnaalleemmo; kayinni hoolleemmo wolqa diafiˈnoommo. Konnira aninna Rodiiliyo lophinummoro annanke shineemmo yine maˈlinoommo. Baxannonke anni heeˈroommenkero yee lowo geeshsha halcheemmo!

 Anniˈya ikkito giirtinoe daafiranna hexxo mudhoommohura, 14 diro ikkieta mininni fule haˈrummo. Hakkiinni mite yanna geeshsha dooggate heeˈroommo; hatte yannara, maariwaana aga hanafummo. Gedensoonni yowolo laaqanni, gobba daaˈˈatanno manna foonchunniwa massate looso loosa hanafummo.

 Boodu diri gedensaanni, Maniila yinanniwa yuniversite eˈˈe roso rosa hanafummo. Ikkirono, Qidaamenna Sambata wirro Pagisaniyani haˈre loosa hasiissannoe daafira, xiinxalleemmo yanna hoogummo. Heeshshoˈya haafa labbe leeltue; maariwaana adhaˈyano yaaddoˈya dihooltinoe. Konni daafira, meetamfetamini, kokeyininna heroyini yinannita jingilli assitanno xagga adha hanafummo. Jingilli assitanno xagga adha duucha woyite foorrete widira massitanno. Heeˈreemmohu buxima, miiconna qarru batiˈrino qooxeessiraati. Konni baalunku coyira kaimu gashshooteho yee hedoommo daafira, gashshoote dibaxeemmo. Maganoho alba qole “Heeshsho togoota ikkitinohu mayiraati?” yuummo. Ikkirono addi addi ammaˈno xaˈmoˈyara dawaro qoltaera didandiitino. Yaaddoˈya hawate yee jingilli assitanno xagga lede adha hanafummo.

 Filippiinsi gobbara 1972nni, rosaano gashshooteho finqiltu. Anino tenne finqille giddora eummo; tini finqille waajjinanni deerra iillitino. Lowo manna usurroonni; hakkiinni boodu agani gedensaanni, gobba gudisse olanto gashshitanno gede assini.

 Finqillete giddora eoommo daafira gashshaasine waajje, galagale dooggate galeemmoha ikkummo. Jingilli assitanno xagga araadora yee moorate higummo; qoleno gedensoonni, woxeho yee dureeyyete ledonna wole gobbanni dayino manni ledo foora hanafummo. Lubbote heeˈrono hoogono, mittore dilawannoe.

 Hatte yannara, amaˈyanna maaˈniidi rodiiˈya Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanaffe no. Anniˈya tennera giirame borronsa giire hunino. Ikkirono insa tenne baala qeele sae, cuuame Yihowa Farciˈraasine ikkino.

 Mitto barra mittu Yihowa Farciˈraasinchi, Qullaawu Maxaafi albillitte uulla woˈmate aana taashsho heedhannota kulanno yee anniˈyara kulisi. (Faarso 72:12-14) Anniˈyara tini hexxo lowo geeshsha dhagge ikkitinosi daafira, isi konne coye buuxate murciˈri. Isi Qullaawu Maxaafi xiinxallosinni, Maganu taashsho woˈmitino gashshoote abbannota calla ikkikkinni, minaannuwunna annuwu maa assitara hasiˈrannoro wodanchi. (Efesooni Sokka 5:28; 6:4) Shiima yanna gedensaanni, isinna wolootu roduuwiˈyano gudisante Yihowa Farciˈraasine ikkitu. Ani xeertowa heeˈreemmo daafira, tenne baala diafoommo.

 Gedensoonni 1978nni, Awustiraaliya haˈrummo. Ikkollana tenne dureettenna keeru noo gobbara nafa, giddiidi harshammo afiˈra didandoommo. Agonna jingilli assitanno xagga adha hakkawoteno diaguroommo. Hakko dironni, Yihowa Farciˈraasine hasaawissue. Insa uullate aana keeru woˈmanno yee Qullaawu Maxaafi kulanno hexxo leellishshueta hagiidhoommo; kayi hakkeya insa yitinore ammane insa ledo xiinxalla dihasiˈroommo.

 Hakkiinni mulenni, Filippiinsi haˈre boode lamala geeshsha hakko heeˈrummo. Roduuwiˈya, anninke dancha anna ikkate lowo geeshsha sharramanni noota kultue; ani kayinni isira lowo geeshsha hanqoommo daafira, isi ledo xaada dihasiˈroommo.

 Maaˈne rodooˈya, alamete aana qarrunna miico togo batidhinohu mayiraatiro Qullaawu Maxaafinni kultue. Tini qaaqqo huluullitannoe xaˈmuwara dawaro qola dandaase dhagge ikkitue. Haˈrammora kaummota anniˈya Uullate Aana Gannatete Hegerera Heeˈra Dandaatto yaanno maxaafa uyie. a Hakkiinni togo yiie: “Xaate kabbi facci yaa aguri. Kuni maxaafi hasidhanni noottore afiˈratto gede kaaˈlannohe.” Qoleno, Awustiraaliya marummoro Yihowa Farciˈraasine hase xaadeemmo gede amaalie.

 Anniˈya amaale macciishshe, Birizibeni yinanniwa ani heeˈreemmowa mule noota Yihowa Farciˈraasineta Gambooshshu Addaraashe haˈrummo. Qullaawa Maxaafa ganye xiinxallate sumuu yuummo. Daanieeli fooliishsho 7 nna Isayaasi fooliishsho 9 nooti Qullaawu Maxaafi masaalo, albillitte mussinnu horonta nookkiti Maganu Mangiste gashshitannonketa huwateemmo gede kaaˈlitinoe. Qoleno uullate aana Gannatete hagiidhinanni heeˈneemmota rosummo. Maganu soqqamaasincho ikka hasiˈroommo; ikkirono, aneneeto eemadha, jingilli assitanno xagganna ago doogimale adha agura hattono maaeela heeshshoˈya agura hasiissannoeta wodanchummo. Adhummokki ledoˈya heedhanno beetto agurummo; qoleno araado ikkitinoe coyibbano qeelummo. Yihowa albinni roore addaxxa hanafummoti, wole coyibbano biddi assiˈreemmo gede kaaˈlaera huucciˈrummo.

 Gale hosanni, rosanni noommo rosi heeshsho soorre biddi assannoha ikkinota wodanchummo. Qullaawu Maxaafi, sharrammummoro “haaro mannimma” uddiˈra dandiineemmota kulanno. (Qolasiyaasi Sokka 3:9, 10) Anino konne assate sharramummoti, anniˈya akati biddi yiino yine kulloonnieri adda ikkara dandaannota huwatummo. Konni daafira, hanqonna iso giwa agure, anniˈya ledo araaramate hedummo. Gedensoonni, anniˈyara gatona yoommo; qoleno isira anjeˈyanni kayise amadoommo koma agurummo.

 Wedellichu heeˈre, wolootu hoode haˈre akkimale ikkoommo; hattono busha akata lossiˈroommo. Qullaawu Maxaafi busha hoshsha huntanno yaannoti halaale ikkitinota umiˈya heeshshonni laoommo. (1 Qorontoosi 15:33) Xa kayinni Yihowa Farciˈraasine mereero ammanantino jaalla afiˈroommo; insa woyyaawoommo mancho ikkeemmo gede kaaˈlitinoe. Qoleno kaajja galteˈya Looreta afiˈroommohu insa mereerinniiti. Ise ledo mannaho Qullaawu Maxaafi kaaˈlannonsa gara rosiinsanni heeˈnoommo.

 Qullaawu Maxaafi kaaˈlonni, anniˈya ani alba horo hedoommokki garinni soorrame, amaˈyara shaqqado minaanna hattono umosi heeshshi assannohanna keere baxanno Kiristaancho ikkino. Isi ilamummohunni kayise mite yee hanqafinoehu, 1987nni cuuame Yihowa Farciˈraasincho ikkummo gedensaanni xaandummo yannaraati!

 Anniˈya amaˈya ledo mitteenni, 35 saˈˈanno diro Qullaawu Maxaafi hexxo mannaho duduwino. Isi diinaggaawe loosannohanna manna kaaˈla baxannoha shaqqado mancho ikkino. Tenne baala dirra giddo, iso ayirrisanna baxa rosoommo. Qoleno isi beetto ikkoommota kula hagiirsiissannoe! Anniˈya 2016nni fooliishshiˈrino; ikkirono, isino anino Qullaawu Maxaafi roso harunsine akatanke biddi assiˈnoommo daafira, iso qaageemmo woyite tashshi yaannoe. Xa isira hili komano dinoe. Qoleno, iimi Annaˈya Magano Yihowa afiˈraˈya lowo geeshsha hagiirsiissinoe; isi maatete giddo kalaqamanno qarra baala hunara qaale eino.