RESÖN 4
Ka Sei tä Jisu Karisto?
1. Mȧür ‘on Jisu kamat tapen?
Ka ag pumua teset ta a‘vavhina e hạifäegaga ma Jisu?—MATAIO 11:29; MAREKO 10:13-16.
Jisu ma ‘on for fak‘atat ‘e hevạni mumuạ la iạ la a‘suum se rȧnte‘ ma ia kat fakra se ‘is famori. (Jone 8:23) Iạ tä ‘Ạitu fup‘ȧk mumuạ, ma iạ hạiasoag ‘e fup‘ạkiag ne te‘ ne tē ‘atakoa ne tore. Iạ ‘esea tä Jihova fup‘ȧk ma ‘e ia ma tä ‘on‘on ‘Ạitu he‘ iạ la ‘on Le‘ ‘‘eseat ma ne iạ ‘ese’ . (Jone 1:14) Jisu tä Fäeag‘ạkia ‘Ạitu ‘e ‘on agagat se ia, ma iạ tape‘ma tä he‘ “Fäeag ta.”—Hat Fäeag ‘Es Fuạga 8:22, 23, 30; Kolosa 1:15, 16.
2. Hün se tese tä Jisu leum se rȧnte‘?
‘Ạitu fekạu‘ạkia ‘on Le‘ ta se rȧnte‘ ‘e ‘on höl‘ạkiạg ne ‘on mạuri te hevạni, se ‘ef ‘on hȧn haharȧg Jiu ta, Meri. Ma Jisu kat ‘es ö‘fa fak forot ra. (Luke 1:30-35) Jisu leum se rȧnte‘ (1) la rak‘ạkia aier ta hün se ‘Ạitu, (2) iạ kel‘ạkia mạl het se ‘isa ‘e reag ne fiongar ‘on ‘Ạitu, ka hele‘ se avat ne ‘is agtạu ma noanoa, ma (3) lạ na‘ia ‘on mạurit ne ‘atakoa la “tög” ne agraksa‘a.—Hat Mataio 20:28.
3. Hün se tese tä kop la togit se ‘os ag raksa‘a?
Tög ne ag raksaa, ta togit ne na, la sại‘ạkia ta le‘et ‘e ala. (Sại‘ạkiga 21:29, 30) Ala ma mafua ‘eake ta‘ag ‘amnȧk ‘on ‘Ạitu se famori ‘e ‘on kamataga. Ka ‘is ‘inea tapen? ‘Ạitu ‘ea se fa mumue ta Atama, ne kepoi ka iạ re‘ia teet ne Puk Ha‘ heta ‘ea “ag raksa‘a,” ma ia la al. Kepoi ka Atama kat ag raksa‘ ra ma iạ kal al ra. (Kamataga 2:16, 17; 5:5) Puk Ha‘ heta rak‘ȧk ne, ala “surumea” se rȧnte‘ ‘e famör ‘eseat ma, Atama. Ma Atama ho‘am agraksa‘a se ‘on tore ma ‘on tötög ta, ala. Tä ‘on‘on ‘is kop la togit se ‘os ag raksa‘a la sại‘ạkia ‘is ‘e tötög ne ala ne ‘is poom ‘e Atama.—Hat Roma 5:12; 6:23.
Sei täla pola togia tög ne ag raksa‘a la sại‘ạkia ‘is ‘e ala? ‘E avat ne ‘is ala e, ‘is po vạhia tötög ne ‘os ag raksa‘a. Kat ‘es ra ta famör ag raksa‘at la po la togia ag raksa‘ ‘on ta le‘ hoi‘ạkit.—Hat Salamo 49:7-9.
4. Hün se tese tä Jisu ala e?
Jisu ‘eake fakse ‘isa, ia famör ‘atakoat. Iạ kat re ra ta ag raksa‘ ‘eseat ma kat hạitạuạg ra la al. Ka Jisu al ‘e reko ag raksa‘ ‘on famori. ‘Ạitu kel‘ạkia ‘on hanis uạnmạfut se famori ‘e ‘on fekạu‘ạkiạg ne ‘on Le‘ ta la al ‘e reko ‘is. Jisu kel‘ȧk tape‘ma ‘on hanisi se ‘isa ‘e ‘on noh tovavhina se ‘on ‘Öfa ta ma na‘ia ‘on mạuri ‘e reko ‘os ag raksa‘a.—Hat Jone 3:16; Roma 5:18, 19.
5. Tes tä Jisu re ‘e ‘on ‘i‘i?
‘E avat ne Jisu ‘e rȧnte‘, iạ a‘ne‘ne‘ia iris ne ‘af‘afa, fu‘ȧk hoi‘ȧk se‘ iris ne ala, ma sại‘ạkia famör ne mamaua. Ia kel‘ạkia te ne iạ täla re ‘e avat ‘ut‘utum ‘og se te‘ ne iris ‘atakoa ne noh tovavhina. (Mataio 15:30, 31; Jone 5:28) ‘E vạhiạg ne alag ‘on Jisu, ‘Ạitu täla hö‘ȧk hoi‘ạkim ‘on mạuri la famör fak‘atat. (1 Pita 3:18) Jisu noh tȧr ‘e si‘ hap ‘atmại ‘on ‘Ạitu la hele‘ se avat ne Jihova la na‘ia ne‘ne‘i se iạ la puer faksạu ‘e rȧnte‘ ‘atakoa. (Hiperiu10:12, 13) ‘E ‘on ‘i‘i, Jisu puer fakSạuena ‘e hevạni, ma ‘on lelea‘ rak tē ta he‘ạkia rog heg ta se rȧnte‘ ‘atakoa.—Hat Taniela 7:13, 14; Mataio 24:14.
‘Elemea avat ne Jisu la a‘esav‘ạkia ‘on ne‘ne‘ fakSạu la a‘ofia te‘ ne te a‘ru ma iris ne a‘sokoa. Te‘ ne iris ‘atakoa ne pilif se Jisu ‘e ‘oris noh tovavhiạn se iag la noh ‘oaf‘oaf ‘e parataisi te rȧnte‘.—Hat Salamo 37:9-11.
