C3
Jakeet joissa Jumalan nimi ei esiinny suorassa tai epäsuorassa lainauksessa Markuksen evankeliumissa
MARKUS 5:19 ”kaikki, mitä Jehova on tehnyt sinulle”
PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herra” ja sen edessä määräinen artikkeli (ho Kýrios), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Tässä tekstiyhteys osoittaa, että Kýrios tarkoittaa Jumalaa. Puhuessaan parantamalleen miehelle Jeesus ei ota ihmeestä kunniaa itselleen vaan antaa sen taivaalliselle Isälleen. Kertoessaan samasta tapauksesta Luukas (8:39) käyttää kreikan sanaa Theós (’Jumala’), mikä tukee sitä, että Kýrios (’Herra’) tarkoittaa Markuksen 5:19:ssä Jumalaa. Lisäksi asiaan vaikuttavat ilmaukset ”tehnyt sinulle” ja ”osoittanut sinulle armoa”, sillä niitä vastaavia heprean verbejä käytetään usein Heprealaisissa kirjoituksissa Jumalan nimen yhteydessä, kun viitataan Jehovan kanssakäymiseen ihmisten kanssa (1. Mooseksen kirja 21:1; 2. Mooseksen kirja 13:8; 5. Mooseksen kirja 4:34; 13:17; 30:3; 1. Samuelin kirja 12:7; 25:30; 2. Kuninkaiden kirja 13:23).
LISÄTUKEA:
A Greek-English Lexicon of the New Testament and Other Early Christian Literature, tark. ja toim. F. W. Danker, 2000, s. 576–577. Sanan ”herra” määritelmässä osoitetaan, että Markuksen 5:19:ssä se on ”Jumalasta käytetty nimitys”, ja jatketaan tämän sanan käytöstä Septuagintassa (LXX): ”Se korvaa usein nimen Jahve MT:ssä [masoreettisessa tekstissä].”
Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Markuksen 5:19 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios mahdollisesti ”käytetään Jahvesta”.
Swete, Henry Barclay, The Gospel According to St Mark (The Greek Text With Introduction Notes and Indices), 1902. Yhtenä mahdollisena käännösvastineena annetaan יהוה (JHWH eli Tetragrammi).
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Mark’s Gospel, s. 216. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Ὁ Κύριος [Ho Kýrios] on Jahve, joka on liiton Jumalan nimi Vanhassa testamentissa. – – Miehen itsensä ja kaikkien, jotka kuulevat hänen sanomansa, on tiedettävä, että Jehova on tullut heidän maahansa ja tehnyt tämän suuren teon palvelijansa Jeesuksen kautta.”
Kilpatrick, G. D., The Principles and Practice of New Testament Textual Criticism. Markuksen 5:19 mainitaan kohtana, jossa ”Κύριος [Kýrios] = Jahve”.
Stern, David H., Complete Jewish Bible, 1998. Tässä jakeessa sana ”ADONAI” on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla. Raamatunkäännöksen johdannossa kääntäjä selittää: ”Sanaa ’ADONAI’ käytetään – – aina kun kääntäjänä katson, että ’kyrios’ on kreikassa tetragrammin vastine.”
Taylor, Vincent, The Gospel According to St. Mark: The Greek Text With Introduction, Notes, and Indexes, 1952, s. 285. Selitysteoksen mukaan tässä kohdassa sanaa Kýrios (’Herra’) ”käytetään Jumalasta”.
Alexander, Joseph Addison, The Gospel According to Mark, 1858. Raamatunoppinut katsoo, että ”Herra, monitulkintainen ilmaus”, kuvailee tässä jakeessa Kristusta. Hän kuitenkin myöntää, että ”kuulijat saattoivat ymmärtää [tämän ilmauksen] väljemmin, niin että se tarkoitti Jumalaa ja viittasi ehkä erityisesti siihen liittosuhteeseen, joka hänellä oli kansaansa, mikä ilmenee heprealaisesta nimestä Jehova. Tämän nimen vastineena tai pikemminkin korvaavana ilmauksena on sekä Septuagintassa että Uudessa testamentissa aina (ὁ κύριος) Herra.”
RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J7–10, 13, 17–18, 22, 28–32, 34, 36, 41, 44, 52, 63, 93–96, 100, 104–106, 114–117, 125, 132, 138, 144, 146, 167, 186–187
MARKUS 13:20 ”Jos Jehova ei olisi lyhentänyt niitä päiviä”
PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Tässä tekstiyhteys osoittaa, että Kýrios tarkoittaa Jumalaa, sillä Jeesus selitti opetuslapsilleen, mitä hänen Isänsä tekisi suuren ahdingon aikana. Jeesuksen ennustuksen sanamuoto on tässä samantyyppinen kuin Heprealaisten kirjoitusten profeetallisissa sanomissa, joissa käytetään Jumalan nimeä (Jesaja 1:9; 65:8; Jeremia 46:28 [26:28, Septuaginta]; Aamos 9:8). Näissä neljässä profeetallisessa jakeessa, joissa Tetragrammi esiintyy heprealaisessa tekstissä, Septuagintan jäljellä olevissa jäljennöksissä käytetään sanaa Kýrios ilman peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia. Tutkijat ovat panneet merkille, että määräinen artikkeli puuttuu poikkeuksellisesti sanan Kýrios edestä myös Markuksen 13:20:ssä. Tämäkin osoittaa, että sana Kýrios korvaa tässä Jumalan nimen.
LISÄTUKEA:
A Greek-English Lexicon of the New Testament and Other Early Christian Literature, tark. ja toim. F. W. Danker, 2000, s. 576–577. Sanan ”herra” määritelmässä osoitetaan, että Markuksen 13:20:ssä se on ”Jumalasta käytetty nimitys”, ja jatketaan: ”Ilman art[ikkelia] – – nimen tapaan.”
Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Markuksen 13:20 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Kilpatrick, G. D., The Principles and Practice of New Testament Textual Criticism. Markuksen 13:20 mainitaan kohtana, jossa ”Κύριος [Kýrios] = Jahve”.
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Tämän jakeen alaviitteessä sanotaan sanasta ”Herra”: ”Ilman artikkelia ’Jehova’.”
Swete, Henry Barclay, The Gospel According to St Mark (The Greek Text With Introduction Notes and Indices), 1902. Yhtenä mahdollisena käännösvastineena annetaan יהוה (JHWH eli Tetragrammi).
Taylor, Vincent, The Gospel According to St. Mark: The Greek Text With Introduction, Notes, and Indexes, 1952, s. 514–515. Selitysteoksessa sanotaan tästä kohdasta, jossa on kreikkalaisessa tekstissä sana Kýrios (’Herra’): ”Tässä ajatus, joka esiintyy monissa maailmanloppua koskevissa kirjoituksissa ja jonka mukaan Jumala on armossaan ja valittujen tähden lyhentänyt ihmiskunnalle koittavaa ahdingon aikaa – – ilmaistaan painokkaasti.” Taylor jatkaa: ”Sanan Κύριος käyttö ilman artikkelia on tyypillistä [Vanhasta testamentista otetuille] lainauksille.”
Hiebert, D. Edmond, The Gospel of Mark: An Expositional Commentary, 1994, s. 378. Selitysteoksessa sanotaan Markuksen 13:20:stä: ”Herra, vanhan liiton Jehova Jumala, hallitsee suvereenisti tämän maailman asioita, ja hän on armollisesti asettanut noille päiville rajan.”
Alexander, Joseph Addison, The Gospel According to Mark, 1858. Raamatunoppinut sanoo Markuksen 13:20:stä: ”Herra, Suvereeni Jumala, Jehova.”
The Companion Bible, E. W. Bullingerin lisähuomautuksin, vuoden 1999 painos. Markuksen 13:20:n päätekstissä HERRA on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla, ja liitteessä 98 selitetään: ”Käytetään Jehovasta – – ja kirjoitusasu kaikkialla ’HERRA’.”
The Holy Bible, Containing the Authorized Version of the Old and New Testaments, toim. J. T. Conquest, 1841. Sana HERRA on Markuksen 13:20:n päätekstissä versaalilla.
Seuraavat englanninkieliset käännökset käyttävät Markuksen 13:20:ssä ”Herran” sijasta sanaa ”Jumala”: Complete Jewish Bible; A Translator’s Translation of the New Testament; The Expanded Bible; The Word New Century Version, New Testament.
A Translator’s Handbook on the Gospel of Mark, julk. Yhtyneet Raamattuseurat. Tästä jakeesta sanotaan: ” ’Herra’: tässä tietysti Jumala.”
RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J7–8, 10, 16–18, 22–24, 28–36, 39–43, 46–48, 52, 61, 63, 65, 88, 90, 92–97, 100–102, 104, 106, 114–116, 125, 132, 138, 142, 144–147, 154, 163, 167, 172, 187, 222