Luukas 8:1–56

8  Pian sen jälkeen Jeesus kulki kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja saarnasi ja julisti Jumalan valtakunnan hyvää uutista.+ Hänen kanssaan olivat 12 apostolia  ja eräät naiset, jotka oli vapautettu pahoista hengistä ja parannettu sairauksista: Maria, Magdaleenaksi kutsuttu,+ josta oli tullut ulos seitsemän demonia,  Johanna,+ joka oli Herodeksen valtuutetun Kuusaan vaimo, ja Susanna. Lisäksi oli monia muita naisia, ja nämä kaikki käyttivät omia varojaan heidän palvelemiseensa.+  Kun nyt suuri ihmisjoukko oli kokoontunut niiden kanssa, jotka olivat tulleet hänen luokseen eri kaupungeista, hän kertoi vertauksen:+  ”Kylväjä lähti kylvämään siemeniä. Hänen kylväessään osa niistä putosi tien varteen ja tallautui, ja taivaan linnut söivät ne.+  Osa putosi kalliolle, ja orastettuaan ne kuivettuivat, koska ne eivät saaneet kosteutta.+  Jotkin putosivat ohdakkeiden sekaan, ja ohdakkeet, jotka kasvoivat niiden kanssa, tukahduttivat ne.+  Mutta jotkin putosivat hyvään maahan, ja orastettuaan ne tuottivat satoa satakertaisesti.”+ Tämän puhuttuaan hän sanoi kuuluvalla äänellä: ”Se jolla on korvat kuunnella, kuunnelkoon.”+  Hänen opetuslapsensa kuitenkin kysyivät häneltä, mitä tämä vertaus tarkoitti.+ 10  Hän sanoi: ”Te olette saaneet* ymmärtää Jumalan valtakunnan pyhät salaisuudet, mutta muille ne ovat vain vertauksia,+ jotta vaikka he katsovat, he katsoisivat turhaan, ja vaikka he kuulevat, he eivät tajuaisi merkitystä.+ 11  Vertaus tarkoittaa tätä: Siemen on Jumalan sanoma.*+ 12  Tien varteen pudonneet ovat ne, jotka ovat kuulleet, ja sitten Paholainen tulee ja ottaa sanoman pois heidän sydämestään, jotta he eivät uskoisi ja pelastuisi.+ 13  Kalliolle pudonneet ovat ne, jotka kuullessaan sanoman ottavat sen iloiten vastaan, mutta näillä ei ole juuria. He uskovat jonkin aikaa, mutta koetuksen aikana he luopuvat.+ 14  Ohdakkeiden sekaan pudonneet ovat ne, jotka ovat kuulleet, mutta koska tämän elämän huolet, rikkaus+ ja nautinnot+ vievät heidät mukanaan, he tukahtuvat kokonaan eivätkä tuota kypsää satoa.+ 15  Hyvään maahan pudonneet taas ovat ne, joilla on vilpitön ja hyvä sydän+ ja jotka kuultuaan sanoman säilyttävät sen ja tuottavat satoa kestävinä.+ 16  Ei kukaan, joka on sytyttänyt lampun, peitä sitä astialla tai laita sitä sängyn alle, vaan hän laittaa sen lampunjalkaan, jotta sisään tulevat näkisivät valon.+ 17  Ei näet ole mitään kätkettyä, mikä ei tule esiin, eikä mitään huolellisesti salattua, mikä ei koskaan tule tunnetuksi eikä tule ilmi.+ 18  Kiinnittäkää siis huomiota siihen, miten kuuntelette, sillä sille, jolla on, annetaan lisää,+ mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mitä hän kuvittelee itsellään olevan.”+ 19  Hänen äitinsä ja veljensä+ tulivat tapaamaan häntä mutta eivät ihmisjoukon vuoksi päässeet hänen lähelleen.+ 20  Niinpä hänelle ilmoitettiin: ”Äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja haluavat nähdä sinut.” 21  Hän vastasi heille: ”Äitini ja veljeni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja tekevät sen mukaan.”+ 22  Eräänä päivänä hän ja hänen opetuslapsensa astuivat veneeseen, ja hän sanoi heille: ”Lähdetään järven toiselle puolelle.” Niin he lähtivät vesille.+ 23  Heidän purjehtiessaan hän nukahti. Mutta järvelle syöksyi raju myrskytuuli, ja heidän veneensä alkoi täyttyä vedellä, niin että se oli vaarassa upota.+ 24  Silloin he menivät herättämään hänet ja sanoivat: ”Opettaja, Opettaja, me kuolemme!” Niin hän nousi ja nuhteli tuulta ja raivoavaa aallokkoa. Ne asettuivat, ja tuli tyyni.+ 25  Sitten hän sanoi heille: ”Missä on teidän uskonne?” Mutta pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisilleen hyvin hämmästyneinä: ”Kuka tämä oikein on? Hän käskee jopa tuulta ja vettä, ja ne tottelevat häntä.”+ 26  He rantautuivat gerasalaisten alueelle,+ joka on vastapäätä Galileaa. 27  Kun Jeesus oli astunut maihin, häntä vastaan tuli kaupungista demonien riivaama mies. Mies ei ollut pitkähköön aikaan käyttänyt vaatteita, eikä hän asunut talossa vaan haudoilla.*+ 28  Nähdessään Jeesuksen hän huusi, polvistui hänen eteensä ja sanoi suureen ääneen: ”Mitä sinä minusta haluat, Jeesus, korkeimman Jumalan Poika? Pyydän sinulta: älä piinaa minua.”+ 29  (Jeesus oli näet käskenyt epäpuhdasta henkeä tulemaan ulos miehestä. Henki oli käynyt miehen kimppuun monta kertaa,*+ ja toistuvasti mies oli pantu jalkakahleisiin ja ketjuihin ja häntä oli pidetty vartioituna. Hän oli kuitenkin katkaissut kahleet, ja demoni oli ajanut hänet syrjäisiin paikkoihin.) 30  Jeesus kysyi häneltä: ”Mikä sinun nimesi on?” Hän sanoi: ”Legioona”, sillä häneen oli mennyt monta demonia. 31  Demonit pyysivät häneltä useita kertoja, ettei hän määräisi heitä menemään syvyyteen.+ 32  Vuorella oli suuri sikalauma+ laitumella, ja niinpä he pyysivät häneltä, että hän antaisi heidän mennä sikoihin, ja hän antoi heille luvan.+ 33  Silloin demonit tulivat ulos miehestä ja menivät sikoihin, ja lauma syöksyi jyrkänteeltä järveen ja hukkui. 34  Mutta kun paimenet näkivät, mitä oli tapahtunut, he pakenivat ja kertoivat siitä kaupungissa ja maaseudulla. 35  Silloin ihmiset menivät katsomaan, mitä oli tapahtunut. He tulivat Jeesuksen luo ja tapasivat miehen, josta demonit olivat tulleet ulos, istumassa Jeesuksen jalkojen juuressa+ vaatteet päällään ja tervejärkisenä, ja he joutuivat pelon valtaan. 36  Silminnäkijät kertoivat heille, kuinka demonien riivaama mies oli tullut terveeksi.* 37  Sitten monet gerasalaisten seudun asukkaat pyysivät Jeesusta menemään pois heidän luotaan, sillä suuri pelko oli vallannut heidät. Silloin hän astui veneeseen lähteäkseen pois. 38  Mies, josta demonit olivat tulleet ulos, pyysi kuitenkin jatkuvasti, että saisi pysyä hänen kanssaan, mutta hän lähetti miehen pois ja sanoi:+ 39  ”Mene takaisin kotiisi ja kerro siitä, mitä Jumala on sinulle tehnyt.” Niinpä hän meni pois ja julisti kaikkialla kaupungissa, mitä Jeesus oli tehnyt hänelle. 40  Kun Jeesus palasi, ihmisjoukko otti hänet ystävällisesti vastaan, sillä kaikki olivat odottaneet häntä.+ 41  Silloin hänen luokseen tuli Jairos-niminen mies, joka oli synagogan esimies. Hän polvistui Jeesuksen jalkojen juureen ja alkoi hartaasti pyytää häntä tulemaan hänen taloonsa,+ 42  koska hänen ainoa tyttärensä, joka oli noin 12-vuotias, oli kuolemaisillaan. Jeesuksen ollessa matkalla ihmisjoukot tungeksivat hänen ympärillään. 43  Siellä oli eräs nainen, jolla oli ollut verenvuotoa+ 12 vuotta, eikä kukaan ollut pystynyt parantamaan häntä.+ 44  Hän lähestyi Jeesusta takaa ja kosketti hänen päällysvaatteensa reunusta,*+ ja heti hänen verenvuotonsa tyrehtyi. 45  Niin Jeesus kysyi: ”Kuka kosketti minua?” Kun he kaikki kielsivät sen, Pietari sanoi: ”Opettaja, ihmisjoukot ympäröivät sinua ja tungeksivat päällesi.”+ 46  Mutta Jeesus sanoi: ”Joku kosketti minua, sillä minä tiedän,* että minusta lähti voimaa.”+ 47  Kun nainen näki, ettei ollut jäänyt huomaamatta, hän tuli vapisten, polvistui Jeesuksen eteen ja kertoi kaikkien ihmisten edessä, miksi hän oli koskettanut häntä ja miten hän oli heti parantunut. 48  Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Tytär, uskosi on tehnyt sinut terveeksi.* Mene rauhassa.”+ 49  Hänen vielä puhuessaan tuli eräs synagogan esimiehen edustaja ja sanoi: ”Tyttäresi on kuollut. Älä vaivaa Opettajaa enää kauempaa.”+ 50  Tämän kuultuaan Jeesus vastasi hänelle: ”Älä pelkää. Usko vain, niin hän pelastuu.”+ 51  Kun hän saapui talolle, hän ei antanut kenenkään muun tulla sisään kanssaan kuin Pietarin, Johanneksen ja Jaakobin sekä tytön isän ja äidin. 52  Kaikki itkivät ja löivät itseään surusta tytön takia. Niin Jeesus sanoi: ”Lakatkaa itkemästä,+ sillä hän ei ole kuollut vaan nukkuu.”+ 53  Silloin he alkoivat nauraa hänelle pilkallisesti, koska he tiesivät, että tyttö oli kuollut. 54  Mutta hän otti tyttöä kädestä ja sanoi hänelle kuuluvalla äänellä: ”Lapsi, nouse!”*+ 55  Silloin tytön henki+ palasi, ja tyttö nousi heti,+ ja Jeesus käski antaa hänelle syötävää. 56  Hänen vanhempansa olivat aivan haltioissaan, mutta Jeesus kielsi heitä kertomasta kenellekään, mitä oli tapahtunut.+

Alaviitteet

Tai ”Teidän on annettu”.
Kirjaim. ”sana”.
Tai ”muistohaudoilla”.
Tai mahd. ”pitänyt miestä otteessaan pitkän aikaa”.
Tai ”pelastettu”.
Tai ”ripsureunaa”, ”hapsuja”, ”tupsua”.
Tai ”tunsin”.
Tai ”pelastanut sinut”.
Tai ”herää”.

Tutkimisviitteet

saarnata: Kreikan sanan perusmerkitys on ’julistaa julkisena viestinviejänä’. Se korostaa julistamisen tapaa, sillä se tarkoittaa yleensä avointa, julkista julistamista eikä ihmisryhmälle pidettävää saarnaa.

saarnasi: Ks. Mt 3:1, tutkimisviite.

Maria, Magdaleenaksi kutsuttu: Nainen, jota sanotaan usein Maria Magdaleenaksi, mainitaan ensimmäisen kerran tässä kertomuksessa, jossa kuvaillaan Jeesuksen toista palvelusvuotta. Lisänimi Magdaleena (merk. ’Magdalasta oleva’, ’Magdalaan kuuluva’) tulee todennäköisesti Magdalan kaupungista, joka sijaitsi Galileanjärven länsirannalla suunnilleen puolimatkassa Kapernaumin ja Tiberiaan välillä. Magdalan arvellaan olleen Marian kotikaupunki tai asuinpaikka. Maria Magdaleenasta puhutaan etupäässä Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen yhteydessä (Mt 27:55, 56, 61; Mr 15:40; Lu 24:10; Joh 19:25).

palvelija: Kreikassa käytetään tässä verbiä diakonéō. Samaan sanueeseen kuuluva substantiivi diákonos tarkoittaa ihmistä, joka nöyrästi ja hellittämättä palvelee toisia. Sanaa käytetään Kristuksesta (Ro 15:8); Kristuksen palvelijoista, sekä miehistä että naisista (Ro 16:1; 1Ko 3:5–7; Kol 1:23); avustavista palvelijoista (Fil 1:1; 1Ti 3:8); perheen tai talouden palvelijoista (Joh 2:5, 9); viranomaisista (Ro 13:4).

Johanna: Tämä on lyhennetty feminiinimuoto heprealaisesta nimestä Jehohanan, jonka merkitys on ’Jehova on osoittanut myötätuntoa’, ’Jehova on ollut armollinen’. Johanna oli yksi Jeesuksen parantamista naisista. Hänestä on Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain kaksi mainintaa, molemmat Luukkaan evankeliumissa (Lu 24:10).

Kuusaan: Herodes Antipaan valtuutettu, mahdollisesti taloudesta vastaava palvelija.

heidän palvelemiseensa: Tai ”heidän tukemiseensa”, ”heistä huolehtimiseen”. Kreikan sana diakonéō voi tarkoittaa sitä, että huolehtii toisten fyysisistä tarpeista esimerkiksi hankkimalla, valmistamalla ja tarjoilemalla heille ruokaa. Sitä käytetään tässä merkityksessä seuraavissa jakeissa: Lu 10:40 (”työt – – tehtäväkseni”), Lu 12:37 (”palvelee”), Lu 17:8 (”palvele”) ja Ap 6:2 (”jakaaksemme ruokaa”). Se voi kuitenkin tarkoittaa myös kaikkia muita samantapaisia henkilökohtaisia palveluksia. Tässä sillä kuvaillaan sitä, miten jakeissa 2 ja 3 mainitut naiset tukivat Jeesusta ja hänen opetuslapsiaan ja auttoivat heitä näin hoitamaan Jumalalta saamansa tehtävän. Tällä tavalla nuo naiset tuottivat kunniaa Jumalalle, ja Jumala puolestaan osoitti arvostuksensa heitä kohtaan, kun hän sisällytti Raamattuun tulevien sukupolvien luettavaksi kertomuksen heidän huomaavaisuudestaan ja anteliaisuudestaan (San 19:17; Hpr 6:10). Samaa kreikan sanaa käytetään naisten toiminnasta Mt 27:55:ssä ja Mr 15:41:ssä. (Ks. Lu 22:26, tutkimisviite, jossa selitetään samaan sanueeseen kuuluvaa substantiivia diákonos.)

vertauksin: Tai ”kielikuvin”. Kreikan sana parabolḗ merkitsee kirjaimellisesti ’rinnakkain asettamista’ tai ’yhteen asettamista’, ja sitä voidaan käyttää sananlaskusta, vertauksesta tai muusta kielikuvasta. Jeesus selitti usein jotain asiaa asettamalla sen toisen samanlaisen asian rinnalle eli vertaamalla niitä keskenään (Mr 4:30). Hänen vertauksensa olivat lyhyitä, usein fiktiivisiä kertomuksia, jotka sisälsivät moraalisen opetuksen tai hengellisen totuuden.

vertauksen: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.

kallioisiin paikkoihin: Ei tarkoita kivikkoista maata vaan peruskalliota tai kallionkielekettä, jonka päällä on vain ohut maakerros. Rinnakkaiskertomuksessa Lu 8:6:ssa sanotaan, että osa siemenistä putosi ”kalliolle”. Sellaisessa maaperässä juuret eivät pääse tarpeeksi syvälle imemään kasvin tarvitsemaa kosteutta.

kalliolle: Ks. Mt 13:5, tutkimisviite.

ohdakkeiden sekaan: Jeesus ei selvästikään viitannut täysikasvuisiin piikkipensaisiin vaan rikkakasveihin, joita ei ollut kitketty kynnetystä maasta. Ne kasvaisivat ja tukahduttaisivat orastavan viljan.

ohdakkeiden sekaan: Ks. Mt 13:7, tutkimisviite.

pyhät salaisuudet: Kreikan sana mystḗrion on käännetty Uuden maailman käännöksessä 25 kertaa vastineella ”pyhä salaisuus”. Tässä ilmaus on monikossa ja viittaa Jumalan tarkoituksen yksityiskohtiin, jotka ovat salattuja, kunnes Jumala päättää tehdä ne tunnetuksi. Silloin ne paljastetaan kokonaan mutta vain niille, joille hän päättää antaa ymmärrystä (Kol 1:25, 26). Kun Jumalan pyhät salaisuudet on paljastettu, niitä julistetaan mahdollisimman laajalti. Raamattu käyttääkin ”pyhän salaisuuden” yhteydessä esimerkiksi verbejä ”julistaa”, ”ilmaista”, ”paljastaa” ja ”saarnata” (1Ko 2:1; Ef 1:9; 3:3; Kol 1:25, 26; 4:3). Tärkein ”Jumalan pyhä salaisuus” keskittyy Jeesuksen tunnistamiseen luvatuksi ”jälkeläiseksi”, Messiaaksi eli Kristukseksi (1Mo 3:15; Kol 2:2). Tähän pyhään salaisuuteen sisältyy kuitenkin monia piirteitä, esimerkiksi Jeesuksen rooli Jumalan tarkoituksessa (Kol 4:3). Kuten Jeesus osoitti tässä tilanteessa, ”pyhät salaisuudet” liittyvät taivaan valtakuntaan eli ”Jumalan valtakuntaan”, taivaalliseen hallitukseen, jonka kuningas Jeesus on (Mr 4:11; Lu 8:10; ks. Mt 3:2, tutkimisviite). Sanaa mystḗrion käytetään Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa eri tavalla kuin muinaisissa mysteeriuskonnoissa. Nämä uskonnot perustuivat usein hedelmällisyyskultteihin, jotka kukoistivat ensimmäisellä vuosisadalla, ja ne lupasivat kannattajilleen, että salaperäisten menojen avulla he saisivat kuolemattomuuden, jumalallisia ilmoituksia ja yhteyden jumaliin. Mysteeriuskontojen salaisuudet eivät selvästikään perustuneet totuuteen. Tällaisten uskontojen jäseniksi vihityt vannoivat, etteivät he paljastaisi noita salaisuuksia, ja siksi niitä verhosi salaperäisyys toisin kuin kristillisyyden pyhiä salaisuuksia, joita julistettiin avoimesti. Kun mystḗrion-sanaa käytetään Raamatussa väärän palvonnan yhteydessä, se on Uuden maailman käännöksessä käännetty sanoilla ”salainen” tai ”salaisuus”.

pyhät salaisuudet: Ks. Mt 13:11, tutkimisviite.

Paholainen: Kreik. diábolos ’panettelija’. (Ks. sanasto.)

lamppu: Raamatun aikoina käytettiin tavallisesti pieniä savilamppuja, jotka täytettiin oliiviöljyllä.

veljensä: Ts. Jeesuksen velipuolet. Heidän nimensä mainitaan Mt 13:55:ssä ja Mr 6:3:ssa. (Ks. Mt 13:55, tutkimisviite, jossa selitetään sanan ”veli” merkitystä.)

veljensä: Ks. Mt 12:46, tutkimisviite.

Äitini ja veljeni: Jeesus tekee tässä eron biologisten veljiensä ja hengellisten veljiensä, opetuslastensa, välillä. Jotkut hänen velipuolistaan eivät uskoneet häneen (Joh 7:5). Hän osoittaa, että olipa hänellä kuinka vahvat siteet sukulaisiin tahansa, side niihin, jotka kuulevat Jumalan sanan ja tekevät sen mukaan, on vielä vahvempi.

toiselle puolelle: Ts. Galileanjärven itärannalle.

hyvin raju myrskytuuli: Kreikan kolme sanaa voitaisiin kääntää kirjaimellisesti ”tuulen suuri hirmumyrsky”. (Ks. Mt 8:24, tutkimisviite.) Markus ei itse ollut paikalla, mutta hänen elävä kuvauksensa myrskytuulesta ja tilanteen muista yksityiskohdista voi osoittaa, että hän sai tietonsa Pietarilta. (Ks. ”Johdanto Markuksen evankeliumiin”, jossa selitetään Pietarin vaikutusta Markuksen evankeliumiin.)

raju myrskytuuli: Kreikan kaksi sanaa voitaisiin kääntää kirjaimellisesti ”tuulen hirmumyrsky”. (Ks. Mr 4:37, tutkimisviite.) Galileanjärvellä on usein kovia myrskyjä. Sen pinta on noin 210 m merenpinnan alapuolella, ja ilma on järvellä lämpimämpää kuin ympäröivillä tasangoilla ja vuorilla. Tämä aiheuttaa häiriöitä ilmakehässä ja voimakkaita tuulia, jotka voivat nostattaa nopeasti aaltoja.

gerasalaisten: Alueen asukkaista käytetään rinnakkaiskertomuksissa eri nimiä (Mt 8:28–34; Mr 5:1–20; Lu 8:26–39). Lisäksi kunkin kertomuksen lukutavoissa on eroja vanhoissa käsikirjoituksissa. Parhaiden käytettävissä olevien käsikirjoitusten mukaan Matteus käytti alun perin nimeä ”gadaralaiset” ja Markus ja Luukas puolestaan nimeä ”gerasalaiset”. Molemmat nimet viittaavat kuitenkin suunnilleen saman alueen asukkaisiin, kuten tämän jakeen sanoja gerasalaisten alueelle selittävä tutkimisviite osoittaa.

gadaralaisten alueelle: Galileanjärven toisella puolella eli itärannalla ollut alue. Se saattoi ulottua järveltä 10 km:n päähän Gadaraan asti. Tätä päätelmää tukee se, että Gadarasta löydetyissä kolikoissa on usein laivan kuva. Markuksen ja Luukkaan mukaan Jeesus tuli ”gerasalaisten alueelle”. (Ks. Mr 5:1, tutkimisviite.) Nämä alueet saattoivat mennä osittain päällekkäin. (Ks. liite A7, kartta 3B, ”Toimintaa Galileanjärven alueella”, ja liite B10.)

gerasalaisten: Alueen asukkaista käytetään rinnakkaiskertomuksissa eri nimiä (Mt 8:28–34; Mr 5:1–20; Lu 8:26–39). Lisäksi kunkin kertomuksen lukutavoissa on eroja vanhoissa käsikirjoituksissa. Parhaiden käytettävissä olevien käsikirjoitusten mukaan Matteus käytti alun perin nimeä ”gadaralaiset” ja Markus ja Luukas puolestaan nimeä ”gerasalaiset”. Molemmat nimet viittaavat kuitenkin suunnilleen saman alueen asukkaisiin, kuten tämän jakeen sanoja gerasalaisten alueelle selittävä tutkimisviite osoittaa.

gerasalaisten: Ks. Mr 5:1, tutkimisviite.

gerasalaisten alueelle: Alue, joka oli vastapäätä Galileaa, ts. Galileanjärven itärannalla. ”Gerasalaisten alueen” tarkkoja rajoja ei tiedetä nykyään, eikä sen sijainnista ole varmuutta. Jotkut yhdistävät sen järven itärannan jyrkkien rinteiden lähellä sijainneen Kursin ympäristöön. Toisten mielestä se oli laaja alue, jonka keskellä sijaitsi Gerasan kaupunki (Jarash) 55 km Galileanjärveltä eteläkaakkoon. Mt 8:28:ssa sitä sanotaan ”gadaralaisten alueeksi”. (Ks. Mt 8:28; Mr 5:1; tutkimisviitteet.) Vaikka kertomuksissa käytetään eri nimiä, ne viittaavat suunnilleen samaan seutuun Galileanjärven itärannalla, ja alueet saattoivat mennä osittain päällekkäin. Kertomukset eivät siis ole keskenään ristiriitaisia. (Ks. myös liite A7, kartta 3B, ”Toimintaa Galileanjärven alueella”, ja liite B10.)

haudoilta: Tai ”muistohaudoilta”. Nämä haudat olivat ilmeisesti luolia tai kallioon hakattuja kammioita, ja ne sijaitsivat tavallisesti kaupunkien ulkopuolella. Juutalaiset karttoivat tällaisia hautapaikkoja, jotteivät he olisi tulleet palvontamenojen kannalta epäpuhtaiksi. Siksi henkisesti sairaat ja demonien riivaamat ihmiset hakeutuivat niiden läheisyyteen. (Ks. sanasto.)

demonien riivaama mies: Matteus (8:28) mainitsee kaksi miestä mutta Markus (5:2) ja Luukas vain yhden. Ilmeisesti Markus ja Luukas keskittyivät vain yhteen demonien riivaamaan mieheen, koska Jeesus puhui hänelle ja hänen tapauksensa herätti enemmän huomiota. Ehkä mies oli väkivaltaisempi tai demonit olivat pitäneet häntä vallassaan pidempään. On myös mahdollista, että kun miehet oli parannettu, vain toinen heistä halusi lähteä Jeesuksen mukaan (Lu 8:37–39).

haudoilla: Ks. Mt 8:28, tutkimisviite.

Mitä sinä minusta haluat: Tai ”Mitä yhteistä minulla ja sinulla on”. Tämän retorisen kysymyksen kirjaimellinen käännös kuuluu: ”Mitä minulle ja sinulle?” Tätä seemiläistä idiomia käytetään Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa (Jos 22:24; Tu 11:12, alav.; 2Sa 16:10; 19:22; 1Ku 17:18; 2Ku 3:13; 2Ai 35:21; Ho 14:8) ja vastaavaa kreikkalaista sanontaa Kreikkalaisissa kirjoituksissa (Mt 8:29; Mr 1:24; 5:7; Lu 4:34; 8:28; Joh 2:4). Ilmauksen tarkka merkitys riippuu tekstiyhteydestä. Tässä jakeessa (Mr 5:7) idiomi ilmaisee vihamielisyyttä ja torjuntaa, ja se on käännetty myös seuraavasti: ”Älä häiritse minua!” tai ”Jätä minut rauhaan!” Toisissa tekstiyhteyksissä se ilmaisee, että puhuja katsoo asiaa eri näkökulmasta tai ei halua toimia ehdotetulla tavalla, mutta siihen ei liity halveksuntaa, ylimielisyyttä eikä vihamielisyyttä. (Ks. Joh 2:4, tutkimisviite.)

vanginvartijoille: Vastineella ”vanginvartija” käännetyn kreikan sanan basanistḗs perusmerkitys on ’piinaaja’ todennäköisesti siksi, että vanginvartijat kiduttivat usein vankeja julmasti. Se alkoi kuitenkin tarkoittaa vanginvartijoita yleensä ilmeisesti siksi, että vankeutta pidettiin piinana, liittyipä siihen kidutusta tai ei. (Ks. Mt 8:29, tutkimisviite.)

Mitä sinä minusta haluat: Ks. Mr 5:7, tutkimisviite.

piinaa minua: Kreikan verbin kanssa samaan sanueeseen kuuluva substantiivi on käännetty ”vanginvartijoiksi” Mt 18:34:ssä (ks. tutkimisviite), joten tässä tekstiyhteydessä ”piinaaminen” näyttää tarkoittavan sulkemista tai eristämistä ”syvyyteen”, joka mainitaan Lu 8:31:ssä.

Legioona: Tämä ei todennäköisesti ollut miehen oikea nimi, vaan se osoitti, että hän oli monien demonien riivaama. Mahdollisesti näiden demonien johtaja pakotti miehen sanomaan, että hänen nimensä oli Legioona. Ensimmäisellä vuosisadalla Rooman legioonassa oli yleensä noin 6 000 miestä, mikä voi osoittaa, että miehessä oli lukuisia demoneja. (Ks. Mt 26:53, tutkimisviite.)

Legioona: Ks. Mr 5:9, tutkimisviite.

piinaamaan meitä: Kreikan verbin kanssa samaan sanueeseen kuuluva substantiivi on käännetty ”vanginvartijoiksi” Mt 18:34:ssä (ks. tutkimisviite), joten tässä tekstiyhteydessä ”piinaaminen” näyttää tarkoittavan sulkemista tai eristämistä ”syvyyteen”, joka mainitaan rinnakkaiskertomuksessa Lu 8:31:ssä.

syvyyteen: Kreikan sana ábyssos, joka merkitsee ’äärettömän syvää’ tai ’pohjatonta’, ’rajatonta’, tarkoittaa paikkaa tai tilaa, jossa ei ole vapautta toimia tai jossa ollaan vankina. Sana esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa yhdeksän kertaa: tässä, Ro 10:7:ssä ja seitsemän kertaa Ilmestyskirjassa. Il 20:1–3:ssa kuvaillaan, miten Saatana tullaan heittämään syvyyteen tuhanneksi vuodeksi. Tämä tuleva tapahtuma oli ehkä demonien legioonalla mielessä, kun he pyysivät Jeesukselta, ettei hän lähettäisi heitä ”syvyyteen”. Jakeessa 28 yksi heistä pyysi Jeesusta olemaan ”piinaamatta” häntä. Rinnakkaiskertomuksessa Mt 8:29:ssä demonit kysyivät Jeesukselta: ”Tulitko tänne piinaamaan meitä ennen määräaikaa?” Demonien pelkäämä ”piinaaminen” näyttää siis tarkoittavan sitä, että heidät vangitaan tai suljetaan ”syvyyteen”. (Ks. sanasto ja Mt 8:29, tutkimisviite.)

sikalauma: Siat olivat Mooseksen lain mukaan epäpuhtaita (3Mo 11:7). Sianlihalle oli kuitenkin kysyntää, koska Dekapoliin alueella asui paljon ei-juutalaisia ja se oli kreikkalaisten ja roomalaisten suurta herkkua. Kertomuksessa ei sanota, olivatko ”paimenet” juutalaisia, jotka toimivat vastoin lakia (Lu 8:34).

kerro siitä, mitä Jumala on sinulle tehnyt: Tavallisesti Jeesus kielsi puhumasta ihmeistään (Mr 1:44; 3:12; 7:36; Lu 5:14), mutta nyt hän kehotti miestä kertomaan tapahtuneesta sukulaisilleen. Syynä oli ehkä se, että Jeesusta pyydettiin poistumaan alueelta eikä hän pystyisi todistamaan siellä itse. Miehen kertomus olisi myös vastapainona kielteisille puheille, joihin sikojen menetys saattaisi antaa aihetta.

kaupungissa: Mr 5:20:n rinnakkaiskertomus puhuu ”Dekapoliista”, joten tässä mainittu kaupunki oli ilmeisesti jokin Dekapoliin alueen kaupunki (ks. sanasto, ”Dekapolis”).

ainosyntyinen poika: Kreikan sana monogenḗs on Uuden maailman käännöksessä käännetty ”ainosyntyiseksi” tai ”ainoaksi”, ja sen on selitetty merkitsevän ’ainoaa lajissaan’, ’ainokaista’, ’ainutlaatuista’. Sanalla kuvaillaan Raamatussa sekä poikien että tyttärien suhdetta vanhempiinsa. (Ks. Lu 7:12; 8:42; 9:38; tutkimisviitteet.) Apostoli Johannes käyttää tätä sanaa vain Jeesuksesta (Joh 3:16, 18; 1Jo 4:9). Hän ei koskaan viittaa sillä Jeesuksen syntymään ihmiseksi tai elämään ihmisenä vaan sitä edeltävään aikaan. Hän kuvailee tuolla sanalla Jeesusta, kun tämä oli Logos eli Sana, joka ”oli alussa Jumalan luona” jo ”ennen kuin maailma olikaan” (Joh 1:1, 2; 17:5, 24). Jeesus on ”ainosyntyinen poika”, koska hän on Jehovan esikoinen ja ainoa, jonka Jumala on itse suoranaisesti luonut. Muitakin henkiolentoja sanotaan ”tosi Jumalan pojiksi” tai ”Jumalan pojiksi” (1Mo 6:2, 4; Job 1:6; 2:1; 38:4–7), mutta Jumala on luonut heidät kaikki esikoispoikansa välityksellä (Kol 1:15, 16). Sanalla monogenḗs viitataan siis siihen, että Jeesus on ainoa lajissaan, ainutlaatuinen ja vailla vertaansa, ja siihen, että hän on ainoa poika, jonka Jumala on itse suoranaisesti luonut (1Jo 5:18).

ainosyntyisen Poikansa: Kreikan sana monogenḗs on Uuden maailman käännöksessä käännetty ”ainosyntyiseksi” tai ”ainoaksi”, ja sen on selitetty merkitsevän ’ainoaa lajissaan’, ’ainokaista’, ’ainutlaatuista’. Apostoli Johannes käyttää tätä sanaa vain Jeesuksesta. (Joh 1:14; 3:18; 1Jo 4:9; ks. Joh 1:14, tutkimisviite.) Muitakin Jumalan luomia henkiolentoja sanotaan hänen pojikseen, mutta vain Jeesusta sanotaan ”ainosyntyiseksi Pojaksi” (1Mo 6:2, 4; Job 1:6; 2:1; 38:4–7). Jeesus on Isänsä esikoispoika ja ainoa, jonka Jumala on suoranaisesti luonut. Siksi hän on ainutlaatuinen, erilainen kuin kaikki muut Jumalan pojat, jotka Jumala on luonut esikoispoikansa välityksellä. Paavali käytti kreikan sanaa monogenḗs samaan tapaan, kun hän sanoi Iisakia Abrahamin ”ainosyntyiseksi pojaksi” (Hpr 11:17, alav.). Vaikka Hagar synnytti Abrahamille Ismaelin ja Ketura useita poikia (1Mo 16:15; 25:1, 2; 1Ai 1:28, 32), Iisak oli ”ainosyntyinen” siinä mielessä, että hän oli ainoa poika, jonka Jumala oli luvannut ja jonka Saara synnytti (1Mo 17:16–19).

ainoa: Kreikan sana monogenḗs on Uuden maailman käännöksen edellisissä laitoksissa käännetty ”ainosyntyiseksi”, ja sen on selitetty merkitsevän ’ainoaa lajissaan tai luokassaan’, ’ainoaa laatuaan’, ’ainokaista’, ’ainutlaatuista’. Sanalla kuvaillaan sekä poikien että tyttärien suhdetta vanhempiinsa, ja tässä tekstiyhteydessä se tarkoittaa ainoaa lasta. Samaa kreikan sanaa käytetään Nainin lesken ”ainoasta” pojasta ja erään miehen ”ainoasta” pojasta, josta Jeesus ajoi demonin ulos (Lu 7:12; 9:38). Kreikkalainen Septuaginta käyttää sanaa monogenḗs Jeftan tyttärestä kohdassa, jossa sanotaan: ”Hän oli Jeftan ainoa lapsi. Hänen lisäkseen Jeftalla ei ollut poikia eikä tyttäriä.” (Tu 11:34.) Apostoli Johannes käyttää teksteissään viisi kertaa sanaa monogenḗs Jeesuksesta. (Ks. Joh 1:14; 3:16; tutkimisviitteet, joissa selitetään tämän sanan merkitystä Jeesuksen yhteydessä.)

verenvuodosta: Tarkoittaa todennäköisesti jatkuvaa kuukautisvuotoa. Mooseksen lain mukaan tällainen vuoto teki tästä naisesta palvontamenojen kannalta epäpuhtaan. Siksi hän ei olisi saanut koskettaa toisia. (3Mo 15:19–27.)

verenvuotoa: Ks. Mt 9:20, tutkimisviite.

Tytär: Ainoa Raamatussa mainittu tapaus, jossa Jeesus puhutteli naista ”tyttäreksi”. Syynä oli ehkä se, että tilanne oli arkaluontoinen ja tuo nainen tuli hänen luokseen ”vapisten” (Mr 5:33; Lu 8:47). Tämä puhuttelusana ei kerro mitään naisen iästä. Käyttämällä sitä Jeesus ilmaisi lämpöä ja välittämistä.

Mene rauhassa: Tätä idiomaattista ilmausta käytetään usein sekä Raamatun kreikkalaisissa että heprealaisissa kirjoituksissa, ja se merkitsee ’käyköön sinulle hyvin’ (Lu 7:50; 8:48; Ja 2:16; vrt. 1Sa 1:17; 20:42; 25:35; 29:7; 2Sa 15:9; 2Ku 5:19). Usein ”rauhaksi” käännetty heprean sana (šalṓm) on merkitykseltään laaja. Se tarkoittaa sitä, ettei ole sotaa eikä levottomuuksia (Tu 4:17; 1Sa 7:14; Sr 3:8), ja lisäksi se voi välittää ajatuksen terveydestä, turvallisuudesta (1Sa 25:6, alav.; 2Ai 15:5, alav.; Job 5:24, alav.), hyvinvoinnista (Est 10:3, alav.) ja ystävyydestä (Ps 41:9). Kreikkalaisissa kirjoituksissa ”rauhaa” vastaava kreikan sana (eirḗnē) on merkitykseltään yhtä laaja kuin heprean sana: konfliktien puuttumisen lisäksi se välittää ajatuksen hyvinvoinnista, pelastuksesta ja sopusoinnusta.

Tytär: Ks. Mr 5:34, tutkimisviite.

Mene rauhassa: Ks. Mr 5:34, tutkimisviite.

ei ole kuollut vaan nukkuu: Kuolemaa verrataan Raamatussa usein uneen (Ps 13:3; Joh 11:11–14; Ap 7:60; 1Ko 7:39; 15:51; 1Te 4:13). Jeesus aikoi herättää Lasaruksen takaisin eloon. Hän sanoi nämä sanat ehkä osoittaakseen, että aivan niin kuin ihmiset voidaan herättää syvästä unesta, heidät voidaan herättää kuolleista. Jeesuksen voima herättää tyttö kuolleista tuli hänen Isältään, ”joka tekee kuolleet eläviksi ja kutsuu sitä, mitä ei ole, ikään kuin se olisi” (Ro 4:17).

ei ole kuollut vaan nukkuu: Ks. Mr 5:39, tutkimisviite.

antoi henkensä: Tai ”kuoli”, ”lakkasi hengittämästä”. ”Henki” (kreik. pneúma) voi tässä tarkoittaa hengitystä tai elämänvoimaa. Tätä päätelmää tukee se, että kreikan verbiä ekpnéō (kirjaim. ’hengittää ulos’) käytetään rinnakkaiskertomuksessa Mr 15:37:ssä (jossa se on käännetty ilmauksella ”kuoli” tai tutkimisviitteen mukaan ”veti viimeisen henkäyksensä”). Joidenkin mielestä vastineella ”antoi” käännetty kreikan sana tarkoittaa sitä, että Jeesus lakkasi omasta tahdostaan taistelemasta pysyäkseen elossa, sillä kaikki oli jo saatu päätökseen (Joh 19:30). Hän halusi ”vuodattaa elämänsä aina kuolemaan asti” (Jes 53:12; Joh 10:11).

henki: Tai ”elämänvoima”, ”hengitys”. Kreikan sana pneúma tarkoittaa tässä todennäköisesti ihmisissä tai eläimissä vaikuttavaa elämänvoimaa tai vain hengitystä. (Ks. Mt 27:50, tutkimisviite.)

Media

Lampunjalka
Lampunjalka

Kuvassa näkyvän lampunjalan (1) mallina on käytetty Turkista (Efesoksesta) ja Italiasta löydettyä esineistöä, joka on peräisin ensimmäiseltä vuosisadalta. Tällaisia lampunjalkoja oli todennäköisesti varakkaissa kodeissa. Köyhemmissä talouksissa lamppu ripustettiin kattoon, asetettiin seinäsyvennykseen (2) tai pantiin savi- tai puujalustalle.

Ensimmäisen vuosisadan kalastusvene
Ensimmäisen vuosisadan kalastusvene

Kuva perustuu ensimmäisen vuosisadan kalastusveneen jäännöksiin, jotka löytyivät Galileanjärven pohjamudasta rannan tuntumasta, sekä mosaiikkiin, joka löytyi ensimmäisen vuosisadan talosta Migdalin merenrantakaupungista. Tällaisessa veneessä oli ehkä masto ja yksi tai useampi purje sekä viiden hengen miehistö: neljä soutajaa ja yksi perämies, joka seisoi pienellä peräkannella. Vene oli 8,2 m pitkä, 2,3 m leveä keskeltä ja 1,3 m syvä. Siihen mahtui nähtävästi ainakin 13 henkeä.

Galilealaisen kalastusveneen jäännökset
Galilealaisen kalastusveneen jäännökset

Vuosina 1985–86 kuivuus sai Galileanjärven vedenpinnan laskemaan niin paljon, että osa pohjamutaan hautautuneen muinaisen veneen rungosta tuli näkyviin. Runko on 8,2 m pitkä ja 2,3 m leveä, ja laidan korkein kohta on 1,3 m. Arkeologien mukaan vene rakennettiin jolloinkin ensimmäisellä vuosisadalla ennen tai jälkeen ajanlaskun alun. Animaatio osoittaa, miltä vene ehkä näytti, kun se oli vesillä noin 2 000 vuotta sitten. Jäännökset ovat nykyään näytteillä eräässä museossa Israelissa.

Kallioita Galileanjärven itärannalla
Kallioita Galileanjärven itärannalla

Galileanjärven itärannalla Jeesus ajoi ulos demonit kahdesta miehestä ja lähetti demonit sikalaumaan.

Jeesus parantaa naisen
Jeesus parantaa naisen

Pelästynyt nainen katsoo Jeesukseen. Vapisten hän tunnustaa koskettaneensa Jeesuksen vaatetta, jotta hän parantuisi 12 vuotta kestäneestä sairaudesta. Jeesus ei moiti häntä vaan sanoo ystävällisesti: ”Tytär, uskosi on tehnyt sinut terveeksi. Mene rauhassa.” (Lu 8:48.) Jeesus tekee tämän ihmeen, kun hän on menossa parantamaan Jairoksen tytärtä (Lu 8:41, 42). Nämä ihmeet osoittavat, että Jeesuksella on voimaa parantaa kaikenlaisia sairauksia. Kun hän hallitsee ihmiskuntaa, kukaan hänen alamaisistaan ei sano: ”Minä olen sairas.” (Jes 33:24.)