saarnata: Kreikan sanan perusmerkitys on ’julistaa julkisena viestinviejänä’. Se korostaa julistamisen tapaa, sillä se tarkoittaa yleensä avointa, julkista julistamista eikä ihmisryhmälle pidettävää saarnaa.

saarnasi: Ks. Mt 3:1, tutkimisviite.

Maria, Magdaleenaksi kutsuttu: Nainen, jota sanotaan usein Maria Magdaleenaksi, mainitaan ensimmäisen kerran tässä kertomuksessa, jossa kuvaillaan Jeesuksen toista palvelusvuotta. Lisänimi Magdaleena (merk. ’Magdalasta oleva’, ’Magdalaan kuuluva’) tulee todennäköisesti Magdalan kaupungista, joka sijaitsi Galileanjärven länsirannalla suunnilleen puolimatkassa Kapernaumin ja Tiberiaan välillä. Magdalan arvellaan olleen Marian kotikaupunki tai asuinpaikka. Maria Magdaleenasta puhutaan etupäässä Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen yhteydessä (Mt 27:55, 56, 61; Mr 15:40; Lu 24:10; Joh 19:25).

palvelija: Kreikassa käytetään tässä verbiä diakonéō. Samaan sanueeseen kuuluva substantiivi diákonos tarkoittaa ihmistä, joka nöyrästi ja hellittämättä palvelee toisia. Sanaa käytetään Kristuksesta (Ro 15:8); Kristuksen palvelijoista, sekä miehistä että naisista (Ro 16:1; 1Ko 3:5–7; Kol 1:23); avustavista palvelijoista (Fil 1:1; 1Ti 3:8); perheen tai talouden palvelijoista (Joh 2:5, 9); viranomaisista (Ro 13:4).

Johanna: Tämä on lyhennetty feminiinimuoto heprealaisesta nimestä Jehohanan, jonka merkitys on ’Jehova on osoittanut myötätuntoa’, ’Jehova on ollut armollinen’. Johanna oli yksi Jeesuksen parantamista naisista. Hänestä on Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain kaksi mainintaa, molemmat Luukkaan evankeliumissa (Lu 24:10).

Kuusaan: Herodes Antipaan valtuutettu, mahdollisesti taloudesta vastaava palvelija.

heidän palvelemiseensa: Tai ”heidän tukemiseensa”, ”heistä huolehtimiseen”. Kreikan sana diakonéō voi tarkoittaa sitä, että huolehtii toisten fyysisistä tarpeista esimerkiksi hankkimalla, valmistamalla ja tarjoilemalla heille ruokaa. Sitä käytetään tässä merkityksessä seuraavissa jakeissa: Lu 10:40 (”työt – – tehtäväkseni”), Lu 12:37 (”palvelee”), Lu 17:8 (”palvele”) ja Ap 6:2 (”jakaaksemme ruokaa”). Se voi kuitenkin tarkoittaa myös kaikkia muita samantapaisia henkilökohtaisia palveluksia. Tässä sillä kuvaillaan sitä, miten jakeissa 2 ja 3 mainitut naiset tukivat Jeesusta ja hänen opetuslapsiaan ja auttoivat heitä näin hoitamaan Jumalalta saamansa tehtävän. Tällä tavalla nuo naiset tuottivat kunniaa Jumalalle, ja Jumala puolestaan osoitti arvostuksensa heitä kohtaan, kun hän sisällytti Raamattuun tulevien sukupolvien luettavaksi kertomuksen heidän huomaavaisuudestaan ja anteliaisuudestaan (San 19:17; Hpr 6:10). Samaa kreikan sanaa käytetään naisten toiminnasta Mt 27:55:ssä ja Mr 15:41:ssä. (Ks. Lu 22:26, tutkimisviite, jossa selitetään samaan sanueeseen kuuluvaa substantiivia diákonos.)

vertauksin: Tai ”kielikuvin”. Kreikan sana parabolḗ merkitsee kirjaimellisesti ’rinnakkain asettamista’ tai ’yhteen asettamista’, ja sitä voidaan käyttää sananlaskusta, vertauksesta tai muusta kielikuvasta. Jeesus selitti usein jotain asiaa asettamalla sen toisen samanlaisen asian rinnalle eli vertaamalla niitä keskenään (Mr 4:30). Hänen vertauksensa olivat lyhyitä, usein fiktiivisiä kertomuksia, jotka sisälsivät moraalisen opetuksen tai hengellisen totuuden.

vertauksen: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.

kallioisiin paikkoihin: Ei tarkoita kivikkoista maata vaan peruskalliota tai kallionkielekettä, jonka päällä on vain ohut maakerros. Rinnakkaiskertomuksessa Lu 8:6:ssa sanotaan, että osa siemenistä putosi ”kalliolle”. Sellaisessa maaperässä juuret eivät pääse tarpeeksi syvälle imemään kasvin tarvitsemaa kosteutta.

kalliolle: Ks. Mt 13:5, tutkimisviite.

ohdakkeiden sekaan: Jeesus ei selvästikään viitannut täysikasvuisiin piikkipensaisiin vaan rikkakasveihin, joita ei ollut kitketty kynnetystä maasta. Ne kasvaisivat ja tukahduttaisivat orastavan viljan.

ohdakkeiden sekaan: Ks. Mt 13:7, tutkimisviite.

pyhät salaisuudet: Kreikan sana mystḗrion on käännetty Uuden maailman käännöksessä 25 kertaa vastineella ”pyhä salaisuus”. Tässä ilmaus on monikossa ja viittaa Jumalan tarkoituksen yksityiskohtiin, jotka ovat salattuja, kunnes Jumala päättää tehdä ne tunnetuksi. Silloin ne paljastetaan kokonaan mutta vain niille, joille hän päättää antaa ymmärrystä (Kol 1:25, 26). Kun Jumalan pyhät salaisuudet on paljastettu, niitä julistetaan mahdollisimman laajalti. Raamattu käyttääkin ”pyhän salaisuuden” yhteydessä esimerkiksi verbejä ”julistaa”, ”ilmaista”, ”paljastaa” ja ”saarnata” (1Ko 2:1; Ef 1:9; 3:3; Kol 1:25, 26; 4:3). Tärkein ”Jumalan pyhä salaisuus” keskittyy Jeesuksen tunnistamiseen luvatuksi ”jälkeläiseksi”, Messiaaksi eli Kristukseksi (1Mo 3:15; Kol 2:2). Tähän pyhään salaisuuteen sisältyy kuitenkin monia piirteitä, esimerkiksi Jeesuksen rooli Jumalan tarkoituksessa (Kol 4:3). Kuten Jeesus osoitti tässä tilanteessa, ”pyhät salaisuudet” liittyvät taivaan valtakuntaan eli ”Jumalan valtakuntaan”, taivaalliseen hallitukseen, jonka kuningas Jeesus on (Mr 4:11; Lu 8:10; ks. Mt 3:2, tutkimisviite). Sanaa mystḗrion käytetään Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa eri tavalla kuin muinaisissa mysteeriuskonnoissa. Nämä uskonnot perustuivat usein hedelmällisyyskultteihin, jotka kukoistivat ensimmäisellä vuosisadalla, ja ne lupasivat kannattajilleen, että salaperäisten menojen avulla he saisivat kuolemattomuuden, jumalallisia ilmoituksia ja yhteyden jumaliin. Mysteeriuskontojen salaisuudet eivät selvästikään perustuneet totuuteen. Tällaisten uskontojen jäseniksi vihityt vannoivat, etteivät he paljastaisi noita salaisuuksia, ja siksi niitä verhosi salaperäisyys toisin kuin kristillisyyden pyhiä salaisuuksia, joita julistettiin avoimesti. Kun mystḗrion-sanaa käytetään Raamatussa väärän palvonnan yhteydessä, se on Uuden maailman käännöksessä käännetty sanoilla ”salainen” tai ”salaisuus”.

pyhät salaisuudet: Ks. Mt 13:11, tutkimisviite.

Paholainen: Kreik. diábolos ’panettelija’. (Ks. sanasto.)

lamppu: Raamatun aikoina käytettiin tavallisesti pieniä savilamppuja, jotka täytettiin oliiviöljyllä.

lampun: Ks. Mt 5:15, tutkimisviite.

veljensä: Ts. Jeesuksen velipuolet. Heidän nimensä mainitaan Mt 13:55:ssä ja Mr 6:3:ssa. (Ks. Mt 13:55, tutkimisviite, jossa selitetään sanan ”veli” merkitystä.)

veljensä: Ks. Mt 12:46, tutkimisviite.

Äitini ja veljeni: Jeesus tekee tässä eron biologisten veljiensä ja hengellisten veljiensä, opetuslastensa, välillä. Jotkut hänen velipuolistaan eivät uskoneet häneen (Joh 7:5). Hän osoittaa, että olipa hänellä kuinka vahvat siteet sukulaisiin tahansa, side niihin, jotka kuulevat Jumalan sanan ja tekevät sen mukaan, on vielä vahvempi.

toiselle puolelle: Ts. Galileanjärven itärannalle.

hyvin raju myrskytuuli: Kreikan kolme sanaa voitaisiin kääntää kirjaimellisesti ”tuulen suuri hirmumyrsky”. (Ks. Mt 8:24, tutkimisviite.) Markus ei itse ollut paikalla, mutta hänen elävä kuvauksensa myrskytuulesta ja tilanteen muista yksityiskohdista voi osoittaa, että hän sai tietonsa Pietarilta. (Ks. ”Johdanto Markuksen evankeliumiin”, jossa selitetään Pietarin vaikutusta Markuksen evankeliumiin.)

raju myrskytuuli: Kreikan kaksi sanaa voitaisiin kääntää kirjaimellisesti ”tuulen hirmumyrsky”. (Ks. Mr 4:37, tutkimisviite.) Galileanjärvellä on usein kovia myrskyjä. Sen pinta on noin 210 m merenpinnan alapuolella, ja ilma on järvellä lämpimämpää kuin ympäröivillä tasangoilla ja vuorilla. Tämä aiheuttaa häiriöitä ilmakehässä ja voimakkaita tuulia, jotka voivat nostattaa nopeasti aaltoja.

gerasalaisten: Alueen asukkaista käytetään rinnakkaiskertomuksissa eri nimiä (Mt 8:28–34; Mr 5:1–20; Lu 8:26–39). Lisäksi kunkin kertomuksen lukutavoissa on eroja vanhoissa käsikirjoituksissa. Parhaiden käytettävissä olevien käsikirjoitusten mukaan Matteus käytti alun perin nimeä ”gadaralaiset” ja Markus ja Luukas puolestaan nimeä ”gerasalaiset”. Molemmat nimet viittaavat kuitenkin suunnilleen saman alueen asukkaisiin, kuten tämän jakeen sanoja gerasalaisten alueelle selittävä tutkimisviite osoittaa.

gadaralaisten alueelle: Galileanjärven toisella puolella eli itärannalla ollut alue. Se saattoi ulottua järveltä 10 km:n päähän Gadaraan asti. Tätä päätelmää tukee se, että Gadarasta löydetyissä kolikoissa on usein laivan kuva. Markuksen ja Luukkaan mukaan Jeesus tuli ”gerasalaisten alueelle”. (Ks. Mr 5:1, tutkimisviite.) Nämä alueet saattoivat mennä osittain päällekkäin. (Ks. liite A7, kartta 3B, ”Toimintaa Galileanjärven alueella”, ja liite B10.)

gerasalaisten: Alueen asukkaista käytetään rinnakkaiskertomuksissa eri nimiä (Mt 8:28–34; Mr 5:1–20; Lu 8:26–39). Lisäksi kunkin kertomuksen lukutavoissa on eroja vanhoissa käsikirjoituksissa. Parhaiden käytettävissä olevien käsikirjoitusten mukaan Matteus käytti alun perin nimeä ”gadaralaiset” ja Markus ja Luukas puolestaan nimeä ”gerasalaiset”. Molemmat nimet viittaavat kuitenkin suunnilleen saman alueen asukkaisiin, kuten tämän jakeen sanoja gerasalaisten alueelle selittävä tutkimisviite osoittaa.

gerasalaisten: Ks. Mr 5:1, tutkimisviite.

gerasalaisten alueelle: Alue, joka oli vastapäätä Galileaa, ts. Galileanjärven itärannalla. ”Gerasalaisten alueen” tarkkoja rajoja ei tiedetä nykyään, eikä sen sijainnista ole varmuutta. Jotkut yhdistävät sen järven itärannan jyrkkien rinteiden lähellä sijainneen Kursin ympäristöön. Toisten mielestä se oli laaja alue, jonka keskellä sijaitsi Gerasan kaupunki (Jarash) 55 km Galileanjärveltä eteläkaakkoon. Mt 8:28:ssa sitä sanotaan ”gadaralaisten alueeksi”. (Ks. Mt 8:28; Mr 5:1; tutkimisviitteet.) Vaikka kertomuksissa käytetään eri nimiä, ne viittaavat suunnilleen samaan seutuun Galileanjärven itärannalla, ja alueet saattoivat mennä osittain päällekkäin. Kertomukset eivät siis ole keskenään ristiriitaisia. (Ks. myös liite A7, kartta 3B, ”Toimintaa Galileanjärven alueella”, ja liite B10.)

haudoilta: Tai ”muistohaudoilta”. Nämä haudat olivat ilmeisesti luolia tai kallioon hakattuja kammioita, ja ne sijaitsivat tavallisesti kaupunkien ulkopuolella. Juutalaiset karttoivat tällaisia hautapaikkoja, jotteivät he olisi tulleet palvontamenojen kannalta epäpuhtaiksi. Siksi henkisesti sairaat ja demonien riivaamat ihmiset hakeutuivat niiden läheisyyteen. (Ks. sanasto.)

demonien riivaama mies: Matteus (8:28) mainitsee kaksi miestä mutta Markus (5:2) ja Luukas vain yhden. Ilmeisesti Markus ja Luukas keskittyivät vain yhteen demonien riivaamaan mieheen, koska Jeesus puhui hänelle ja hänen tapauksensa herätti enemmän huomiota. Ehkä mies oli väkivaltaisempi tai demonit olivat pitäneet häntä vallassaan pidempään. On myös mahdollista, että kun miehet oli parannettu, vain toinen heistä halusi lähteä Jeesuksen mukaan (Lu 8:37–39).

haudoilla: Ks. Mt 8:28, tutkimisviite.

Mitä sinä minusta haluat: Tai ”Mitä yhteistä minulla ja sinulla on”. Tämän retorisen kysymyksen kirjaimellinen käännös kuuluu: ”Mitä minulle ja sinulle?” Tätä seemiläistä idiomia käytetään Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa (Jos 22:24; Tu 11:12, alav.; 2Sa 16:10; 19:22; 1Ku 17:18; 2Ku 3:13; 2Ai 35:21; Ho 14:8) ja vastaavaa kreikkalaista sanontaa Kreikkalaisissa kirjoituksissa (Mt 8:29; Mr 1:24; 5:7; Lu 4:34; 8:28; Joh 2:4). Ilmauksen tarkka merkitys riippuu tekstiyhteydestä. Tässä jakeessa (Mr 5:7) idiomi ilmaisee vihamielisyyttä ja torjuntaa, ja se on käännetty myös seuraavasti: ”Älä häiritse minua!” tai ”Jätä minut rauhaan!” Toisissa tekstiyhteyksissä se ilmaisee, että puhuja katsoo asiaa eri näkökulmasta tai ei halua toimia ehdotetulla tavalla, mutta siihen ei liity halveksuntaa, ylimielisyyttä eikä vihamielisyyttä. (Ks. Joh 2:4, tutkimisviite.)

vanginvartijoille: Vastineella ”vanginvartija” käännetyn kreikan sanan basanistḗs perusmerkitys on ’piinaaja’ todennäköisesti siksi, että vanginvartijat kiduttivat usein vankeja julmasti. Se alkoi kuitenkin tarkoittaa vanginvartijoita yleensä ilmeisesti siksi, että vankeutta pidettiin piinana, liittyipä siihen kidutusta tai ei. (Ks. Mt 8:29, tutkimisviite.)

Mitä sinä minusta haluat: Ks. Mr 5:7, tutkimisviite.

piinaa minua: Kreikan verbin kanssa samaan sanueeseen kuuluva substantiivi on käännetty ”vanginvartijoiksi” Mt 18:34:ssä (ks. tutkimisviite), joten tässä tekstiyhteydessä ”piinaaminen” näyttää tarkoittavan sulkemista tai eristämistä ”syvyyteen”, joka mainitaan Lu 8:31:ssä.

Legioona: Tämä ei todennäköisesti ollut miehen oikea nimi, vaan se osoitti, että hän oli monien demonien riivaama. Mahdollisesti näiden demonien johtaja pakotti miehen sanomaan, että hänen nimensä oli Legioona. Ensimmäisellä vuosisadalla Rooman legioonassa oli yleensä noin 6 000 miestä, mikä voi osoittaa, että miehessä oli lukuisia demoneja. (Ks. Mt 26:53, tutkimisviite.)

Legioona: Ks. Mr 5:9, tutkimisviite.

piinaamaan meitä: Kreikan verbin kanssa samaan sanueeseen kuuluva substantiivi on käännetty ”vanginvartijoiksi” Mt 18:34:ssä (ks. tutkimisviite), joten tässä tekstiyhteydessä ”piinaaminen” näyttää tarkoittavan sulkemista tai eristämistä ”syvyyteen”, joka mainitaan rinnakkaiskertomuksessa Lu 8:31:ssä.

syvyyteen: Kreikan sana ábyssos, joka merkitsee ’äärettömän syvää’ tai ’pohjatonta’, ’rajatonta’, tarkoittaa paikkaa tai tilaa, jossa ei ole vapautta toimia tai jossa ollaan vankina. Sana esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa yhdeksän kertaa: tässä, Ro 10:7:ssä ja seitsemän kertaa Ilmestyskirjassa. Il 20:1–3:ssa kuvaillaan, miten Saatana tullaan heittämään syvyyteen tuhanneksi vuodeksi. Tämä tuleva tapahtuma oli ehkä demonien legioonalla mielessä, kun he pyysivät Jeesukselta, ettei hän lähettäisi heitä ”syvyyteen”. Jakeessa 28 yksi heistä pyysi Jeesusta olemaan ”piinaamatta” häntä. Rinnakkaiskertomuksessa Mt 8:29:ssä demonit kysyivät Jeesukselta: ”Tulitko tänne piinaamaan meitä ennen määräaikaa?” Demonien pelkäämä ”piinaaminen” näyttää siis tarkoittavan sitä, että heidät vangitaan tai suljetaan ”syvyyteen”. (Ks. sanasto ja Mt 8:29, tutkimisviite.)

sikalauma: Siat olivat Mooseksen lain mukaan epäpuhtaita (3Mo 11:7). Sianlihalle oli kuitenkin kysyntää, koska Dekapoliin alueella asui paljon ei-juutalaisia ja se oli kreikkalaisten ja roomalaisten suurta herkkua. Kertomuksessa ei sanota, olivatko ”paimenet” juutalaisia, jotka toimivat vastoin lakia (Lu 8:34).

kerro siitä, mitä Jumala on sinulle tehnyt: Tavallisesti Jeesus kielsi puhumasta ihmeistään (Mr 1:44; 3:12; 7:36; Lu 5:14), mutta nyt hän kehotti miestä kertomaan tapahtuneesta sukulaisilleen. Syynä oli ehkä se, että Jeesusta pyydettiin poistumaan alueelta eikä hän pystyisi todistamaan siellä itse. Miehen kertomus olisi myös vastapainona kielteisille puheille, joihin sikojen menetys saattaisi antaa aihetta.

kaupungissa: Mr 5:20:n rinnakkaiskertomus puhuu ”Dekapoliista”, joten tässä mainittu kaupunki oli ilmeisesti jokin Dekapoliin alueen kaupunki (ks. sanasto, ”Dekapolis”).

ainosyntyinen poika: Kreikan sana monogenḗs on Uuden maailman käännöksessä käännetty ”ainosyntyiseksi” tai ”ainoaksi”, ja sen on selitetty merkitsevän ’ainoaa lajissaan’, ’ainokaista’, ’ainutlaatuista’. Sanalla kuvaillaan Raamatussa sekä poikien että tyttärien suhdetta vanhempiinsa. (Ks. Lu 7:12; 8:42; 9:38; tutkimisviitteet.) Apostoli Johannes käyttää tätä sanaa vain Jeesuksesta (Joh 3:16, 18; 1Jo 4:9). Hän ei koskaan viittaa sillä Jeesuksen syntymään ihmiseksi tai elämään ihmisenä vaan sitä edeltävään aikaan. Hän kuvailee tuolla sanalla Jeesusta, kun tämä oli Logos eli Sana, joka ”oli alussa Jumalan luona” jo ”ennen kuin maailma olikaan” (Joh 1:1, 2; 17:5, 24). Jeesus on ”ainosyntyinen poika”, koska hän on Jehovan esikoinen ja ainoa, jonka Jumala on itse suoranaisesti luonut. Muitakin henkiolentoja sanotaan ”tosi Jumalan pojiksi” tai ”Jumalan pojiksi” (1Mo 6:2, 4; Job 1:6; 2:1; 38:4–7), mutta Jumala on luonut heidät kaikki esikoispoikansa välityksellä (Kol 1:15, 16). Sanalla monogenḗs viitataan siis siihen, että Jeesus on ainoa lajissaan, ainutlaatuinen ja vailla vertaansa, ja siihen, että hän on ainoa poika, jonka Jumala on itse suoranaisesti luonut (1Jo 5:18).

ainosyntyisen Poikansa: Kreikan sana monogenḗs on Uuden maailman käännöksessä käännetty ”ainosyntyiseksi” tai ”ainoaksi”, ja sen on selitetty merkitsevän ’ainoaa lajissaan’, ’ainokaista’, ’ainutlaatuista’. Apostoli Johannes käyttää tätä sanaa vain Jeesuksesta. (Joh 1:14; 3:18; 1Jo 4:9; ks. Joh 1:14, tutkimisviite.) Muitakin Jumalan luomia henkiolentoja sanotaan hänen pojikseen, mutta vain Jeesusta sanotaan ”ainosyntyiseksi Pojaksi” (1Mo 6:2, 4; Job 1:6; 2:1; 38:4–7). Jeesus on Isänsä esikoispoika ja ainoa, jonka Jumala on suoranaisesti luonut. Siksi hän on ainutlaatuinen, erilainen kuin kaikki muut Jumalan pojat, jotka Jumala on luonut esikoispoikansa välityksellä. Paavali käytti kreikan sanaa monogenḗs samaan tapaan, kun hän sanoi Iisakia Abrahamin ”ainosyntyiseksi pojaksi” (Hpr 11:17, alav.). Vaikka Hagar synnytti Abrahamille Ismaelin ja Ketura useita poikia (1Mo 16:15; 25:1, 2; 1Ai 1:28, 32), Iisak oli ”ainosyntyinen” siinä mielessä, että hän oli ainoa poika, jonka Jumala oli luvannut ja jonka Saara synnytti (1Mo 17:16–19).

ainoa: Kreikan sana monogenḗs on Uuden maailman käännöksen edellisissä laitoksissa käännetty ”ainosyntyiseksi”, ja sen on selitetty merkitsevän ’ainoaa lajissaan tai luokassaan’, ’ainoaa laatuaan’, ’ainokaista’, ’ainutlaatuista’. Sanalla kuvaillaan sekä poikien että tyttärien suhdetta vanhempiinsa, ja tässä tekstiyhteydessä se tarkoittaa ainoaa lasta. Samaa kreikan sanaa käytetään Nainin lesken ”ainoasta” pojasta ja erään miehen ”ainoasta” pojasta, josta Jeesus ajoi demonin ulos (Lu 7:12; 9:38). Kreikkalainen Septuaginta käyttää sanaa monogenḗs Jeftan tyttärestä kohdassa, jossa sanotaan: ”Hän oli Jeftan ainoa lapsi. Hänen lisäkseen Jeftalla ei ollut poikia eikä tyttäriä.” (Tu 11:34.) Apostoli Johannes käyttää teksteissään viisi kertaa sanaa monogenḗs Jeesuksesta. (Ks. Joh 1:14; 3:16; tutkimisviitteet, joissa selitetään tämän sanan merkitystä Jeesuksen yhteydessä.)

verenvuodosta: Tarkoittaa todennäköisesti jatkuvaa kuukautisvuotoa. Mooseksen lain mukaan tällainen vuoto teki tästä naisesta palvontamenojen kannalta epäpuhtaan. Siksi hän ei olisi saanut koskettaa toisia. (3Mo 15:19–27.)

verenvuotoa: Ks. Mt 9:20, tutkimisviite.

Tytär: Ainoa Raamatussa mainittu tapaus, jossa Jeesus puhutteli naista ”tyttäreksi”. Syynä oli ehkä se, että tilanne oli arkaluontoinen ja tuo nainen tuli hänen luokseen ”vapisten” (Mr 5:33; Lu 8:47). Tämä puhuttelusana ei kerro mitään naisen iästä. Käyttämällä sitä Jeesus ilmaisi lämpöä ja välittämistä.

Mene rauhassa: Tätä idiomaattista ilmausta käytetään usein sekä Raamatun kreikkalaisissa että heprealaisissa kirjoituksissa, ja se merkitsee ’käyköön sinulle hyvin’ (Lu 7:50; 8:48; Ja 2:16; vrt. 1Sa 1:17; 20:42; 25:35; 29:7; 2Sa 15:9; 2Ku 5:19). Usein ”rauhaksi” käännetty heprean sana (šalṓm) on merkitykseltään laaja. Se tarkoittaa sitä, ettei ole sotaa eikä levottomuuksia (Tu 4:17; 1Sa 7:14; Sr 3:8), ja lisäksi se voi välittää ajatuksen terveydestä, turvallisuudesta (1Sa 25:6, alav.; 2Ai 15:5, alav.; Job 5:24, alav.), hyvinvoinnista (Est 10:3, alav.) ja ystävyydestä (Ps 41:9). Kreikkalaisissa kirjoituksissa ”rauhaa” vastaava kreikan sana (eirḗnē) on merkitykseltään yhtä laaja kuin heprean sana: konfliktien puuttumisen lisäksi se välittää ajatuksen hyvinvoinnista, pelastuksesta ja sopusoinnusta.

Tytär: Ks. Mr 5:34, tutkimisviite.

Mene rauhassa: Ks. Mr 5:34, tutkimisviite.

ei ole kuollut vaan nukkuu: Kuolemaa verrataan Raamatussa usein uneen (Ps 13:3; Joh 11:11–14; Ap 7:60; 1Ko 7:39; 15:51; 1Te 4:13). Jeesus aikoi herättää Lasaruksen takaisin eloon. Hän sanoi nämä sanat ehkä osoittaakseen, että aivan niin kuin ihmiset voidaan herättää syvästä unesta, heidät voidaan herättää kuolleista. Jeesuksen voima herättää tyttö kuolleista tuli hänen Isältään, ”joka tekee kuolleet eläviksi ja kutsuu sitä, mitä ei ole, ikään kuin se olisi” (Ro 4:17).

ei ole kuollut vaan nukkuu: Ks. Mr 5:39, tutkimisviite.

antoi henkensä: Tai ”kuoli”, ”lakkasi hengittämästä”. ”Henki” (kreik. pneúma) voi tässä tarkoittaa hengitystä tai elämänvoimaa. Tätä päätelmää tukee se, että kreikan verbiä ekpnéō (kirjaim. ’hengittää ulos’) käytetään rinnakkaiskertomuksessa Mr 15:37:ssä (jossa se on käännetty ilmauksella ”kuoli” tai tutkimisviitteen mukaan ”veti viimeisen henkäyksensä”). Joidenkin mielestä vastineella ”antoi” käännetty kreikan sana tarkoittaa sitä, että Jeesus lakkasi omasta tahdostaan taistelemasta pysyäkseen elossa, sillä kaikki oli jo saatu päätökseen (Joh 19:30). Hän halusi ”vuodattaa elämänsä aina kuolemaan asti” (Jes 53:12; Joh 10:11).

henki: Tai ”elämänvoima”, ”hengitys”. Kreikan sana pneúma tarkoittaa tässä todennäköisesti ihmisissä tai eläimissä vaikuttavaa elämänvoimaa tai vain hengitystä. (Ks. Mt 27:50, tutkimisviite.)