Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Britannian yleisradioyhtiön BBC:n teettämässä mielipidemittauksessa, johon osallistui 13 000 ihmistä 26 maasta, ilmeni, että ”eniten keskustelua herättävä ongelma maailmassa on korruptio”. Suurimpana ongelmana pidettiin kuitenkin köyhyyttä. (BBC NEWS, BRITANNIA.)

”Yhdysvaltalaiset kirkot kiinnittävät GPS-paikantimia Jeesus-lasta esittäviin patsaisiin. Viime vuosina tällaisia patsaita on varastettu eri puolilla maata epidemiaksi asti.” (THE WEEK, YHDYSVALLAT.)

”Yhdysvaltain lääkintöhallituksen asiantuntijaryhmän suosituksen mukaan kroonista väsymysoireyhtymää sairastavia ei tulisi hyväksyä verenluovuttajiksi, koska erään retroviruksen arvellaan liittyvän tähän sairauteen.” (THE WALL STREET JOURNAL, YHDYSVALLAT.)

Tappavaa valoa superbakteereille

Strathclyden yliopistossa Glasgow’ssa Skotlannissa on kehitetty uudenlainen menetelmä sitkeiden sairaalabakteerien nitistämiseksi. Tämä menetelmä, jossa hyödynnetään kirkasta valoa, tuhoaa taudinaiheuttajia selvästi tehokkaammin kuin pelkkä peseminen ja desinfiointi. Se perustuu siihen, että ”bakteereissa olevia molekyylejä viritetään käyttämällä aallonpituudeltaan hyvin kapeaa näkyvää valoa”, selittää mikrobiologian professori John Anderson.

Metsänhakkuut ja malaria

Trooppisten metsien hakkuiden uskotaan vaikuttaneen siihen, että malariatapaukset ovat lisääntyneet lähes 50 prosenttia. Tätä mieltä ovat tutkijat verrattuaan Brasiliassa 54 terveydenhuoltopiirin tietoja satelliittikuviin, joista näkyvät hakkuualueet. Eniten malariaa tuolla seudulla aiheuttaa Anopheles darlingi -hyttynen. ”Hakatut alueet, joilla on enemmän aukeita sekä lampia, joihin aurinko osittain paistaa, tarjoavat nähtävästi tälle hyttyselle ihanteellisen elinympäristön”, sanoo raportin pääkirjoittaja Sarah Olson. Malarian havaittiin lisääntyneen juuri niillä alueilla, joilla oli tehty eniten metsänhakkuita.

Lentäviä kalmareita

Valokuva-aineisto on hiljattain vahvistanut sen, että jotkin kalmarit lentävät hyödyntämällä suihkumoottoreista tuttua reaktioperiaatetta. Scientific American -tiedelehden mukaan meribiologit näkivät, kuinka ”jopa vain 20 senttimetrin mittaiset kalmarit sinkosivat itsensä peräti kahden metrin korkeuteen vedenpinnan yläpuolelle ja lensivät ilmassa kymmenenkin metriä räpyttelemällä eviään ja pyörittämällä lonkeroitaan”. Vetämällä ensin vettä sisään ja ruiskauttamalla sen sitten ulos nämä nilviäiset saavat aikaan riittävän suuren työntövoiman ponnahtaakseen ylös vedestä. Valokuvien perusteella ne näyttävät käyttävän eviään siipinä.