Kuka ruokkii maailman?

ALKAAKO ihmiskunta koskaan suojella luonnon monimuotoisuutta sen tuhoamisen sijasta? Biologi John Tuxillin mukaan tämä edellyttäisi ”suurta muutosta menettelytavoissa”. Hän kuitenkin lisää, että tällaista muutosta ”ei todennäköisesti tapahdu, ellei ihmisten tietoisuus kasvien monimuotoisuuden hyödyllisyydestä lisäänny merkittävästi, elleivät he halua muuttaa vallitsevaa käytäntöä ja elleivät he ole valmiita kokeilemaan uusia menetelmiä”.

Monien on vaikea uskoa näin perinpohjaisiin muutoksiin. On myös niitä, jotka eivät yhdy Tuxillin päätelmiin. Jotkut ympäristötutkijat ovat sitä mieltä, että luonnon monimuotoisuuden merkitystä ei vielä ymmärretä riittävästi ja että jotkut heidän kollegoistaan saattavat liioitella sitä. Samalla kun tiedemiehet kiistelevät asiasta, kannattaa ehkä silti kiinnittää huomiota joidenkin tämän alan asiantuntijoiden hätähuutoon. He eivät ole huolissaan vain luonnon monimuotoisuuden menettämisestä vaan myös ahneudesta ja lyhytnäköisyydestä, jota he näkevät kaiken tämän taustalla. Pane merkille, mitä tästä asiasta on kirjoitettu.

”Vain sata vuotta sitten sadat miljoonat maanviljelijät eri puolilla maailmaa valvoivat omia siemenvarastojaan. – – Nykyään suuren osan siemenvarastosta ovat koonneet, muokanneet ja patentoineet monikansalliset yritykset, ja nämä pitävät sen itsellään henkisenä omaisuutena. – – Keskittymällä lyhyen aikavälin markkinaetuihin biotekniikan ala uhkaa tuhota geeniperinnön, joka saattaisi jonain päivänä osoittautua kullanarvoiseksi uudeksi puolustuskeinoksi jotain uutta tautia tai supermikrobia vastaan.” (Tiedekirjoittaja Jeremy Rifkin.)

”Median hokema mantra on se, että kaiken todellisena perustana täytyy olla kaupankäynti, vapaakauppa ja maailmantalous. Kun mediaa hallitsevat raha ja suuryritysten  edut, tämä taloususko on kuin uskonkappale, joka asetetaan harvoin kyseenalaiseksi.” (Perinnöllisyystieteilijä David Suzuki.)

Kenny Ausubel sanoo kirjassaan Seeds of Change—The Living Treasure, että teollisuusmaat ovat ulkokultaisia, kun niiden ”hallitukset ja yritykset valittavat, että koko maailmaa uhkaa geenivarojen, ihmiskunnan ’yhteisen perinnön’, häviäminen”. Hän huomauttaa, että ne ovat itsekin uhkana luonnon monimuotoisuudelle, kun ne edistävät nykyaikaisia viljelymenetelmiä ja yksipuolista viljelyä.

Ovatpa ympäristönsuojelijoiden pelot aiheellisia tai eivät, maapallon tulevaisuuteen saattaa olla vaikea suhtautua luottavaisesti. Kuinka kauan maapallo voi kestää, kun ihmiskuntaa näyttää ajavan eteenpäin ahneus? Monet epätoivoisesti vastauksia kaipaavat ihmiset toivovat, että tiede tulee avuksemme.

 Voivatko tiede ja tekniikka pelastaa meidät?

Edinburghin Royal Society -tiedeakatemia ilmaisi hiljattain pelkäävänsä tieteen alalla tapahtuvan edistyksen olevan nykyään niin nopeaa ja monimutkaista, että tutkijat antautuvat siihen vaaraan, etteivät he täysin ymmärrä tällaisen edistyksen seurauksia. ”Tieteen ymmärrys luonnosta on vähäistä ja hajanaista”, kirjoittaa David Suzuki. ”Emme tiedä juuri mitään maapallon eliöiden biologisesta rakenteesta, puhumattakaan siitä, miten ne ovat yhteydessä toisiinsa ja riippuvaisia toisistaan.”

Kuten Science-tiedelehdessä selitettiin, ”eivät geenimuunneltuihin eliöihin liittyvät riskit eivätkä niihin liittyvät hyödyt ole varmoja eivätkä yleismaailmallisia. – – Emme kykene tarkasti ennustamaan uuteen elinympäristöön tuotujen lajien, muun muassa geenimuunneltujen eliöiden, ekologisia vaikutuksia.”

Monet ”edistysaskeleet” ovat osoittautuneet kaksiteräiseksi miekaksi. Niistä on jotain hyötyä, mutta ne myös osoittavat, että ihmisiltä puuttuu viisautta ja – aivan liian usein – että he ovat ahneita (Jeremia 10:23). Esimerkiksi vihreä vallankumous sai aikaan runsaita satoja ja ruokki monia suita, mutta se myös myötävaikutti luonnon monimuotoisuuden häviämiseen. Edistämällä torjunta-aineiden käyttöä ja muita kalliita viljelymenetelmiä se hyödytti loppujen lopuksi ”kasveja jalostavia yrityksiä ja kolmannen maailman eliittiä tavallisen kansan kustannuksella”, kirjoittaa tri Mae-Wan Ho. Tämä suuntaus jatkuu, kun biotekniikkaan perustuvasta maanviljelystä tulee entistä suurempaa ja voimaperäisempää liiketoimintaa ja kun se vie meitä kohti tulevaisuutta, jossa ruokaturva riippuu yhä enemmän tieteestä.

Näiden huolien ei kuitenkaan tarvitse masentaa meitä. Todellisuudessa ne vain havainnollistavat erästä laajempaa näkökohtaa. Raamatun avulla voimme ymmärtää, ettei meidän pitäisi odottaa kovin paljon epätäydellisiltä ihmisiltä, joiden käsissä maapallo ja sen luonnonvarat tällä haavaa ovat. Epäonnistumiset ja asioiden huono hoito yksinkertaisesti kuuluvat nykyään ihmiselämään. Siksi psalmi 146:3 neuvoo: ”Älkää panko luottamustanne jalosukuisiin älkääkä ihmisen poikaan, jolle pelastus ei kuulu.” Me voimme kuitenkin luottaa täysin Jumalaan (Sananlaskut 3:5, 6). Hän sekä haluaa että voi auttaa meitä (Jesaja 40:25, 26).

Pian elämä kukoistaa maapallolla

Ennen kuin ränsistynyttä taloa aletaan kunnostaa, sieltä on ehkä ensin poistettava roina ja törky. Samoin Jehova Jumala poistaa pian maapallolta kaikki jumalattomat. Heihin kuuluvat ne, joiden mielestä tämä planeetta, luonnonvarat ja jopa toiset ihmiset ovat olemassa vain sitä varten, että yksilöt ja liikeyritykset voisivat rikastua niiden kustannuksella. (Psalmit 37:10, 11; Ilmestys 11:18.) Jehova kuitenkin säilyttää elossa kaikki ne, jotka rakastavat häntä ja pyrkivät tekemään hänen tahtonsa (1. Johanneksen kirje 2:15–17).

Sen jälkeen maapalloa ja sillä olevaa monimuotoista elämää, myös tottelevaisia ihmisiä, hallitsee Jumalan perustama hallitus, messiaaninen Valtakunta (Daniel 7:13, 14; Matteus 6:10). Tuon viisaan hallitusvallan alaisuudessa maa tuottaa todella runsaasti! Psalmissa 72:16 sanotaan: ”Maassa tulee olemaan yltäkylläisesti viljaa, vuorten huipulla on runsaus.” Ruoka ei tule enää aiheuttamaan kiistaa eikä huolta. Sen sijaan se tulee olemaan turvallista ja sitä tulee olemaan runsaasti.

Niinpä samalla kun nykyisen järjestelmän tilanne muuttuu yhä epätoivoisemmaksi ja epävarmemmaksi, Jehovaan luottavat voivat katsoa kohti loistoisaa tulevaisuutta, joka odottaa heitä täällä maan päällä. Tämä toivo sisältyy ”valtakunnan hyvään uutiseen”, josta Jehovan todistajat kertovat iloisina kaikille parempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa haluaville (Matteus 24:14). Koska meillä on tämä varma toivo – ja koska Jumala huolehtii kansastaan isällisesti – me voimme jo nyt ”asua turvassa ja olla onnettomuuden kauhun häiritsemättä” (Sananlaskut 1:33).

[Kuva s. 10]

Jumalan valtakunnan alaisuudessa ruoka tulee olemaan turvallista ja sitä tulee olemaan runsaasti

 [Kuvan lähdemerkintä s. 8]

FAO Photo/K. Dunn

[Kuvan lähdemerkintä s. 9]

Tourism Authority of Thailand