Nuoret kysyvät:

Pitäisikö minun kertoa jollekulle, että olen masentunut?

”Kun tunnen itseni masentuneeksi, en mielellään ensin puhuisi siitä, koska ihmiset voisivat pitää minua ongelmalapsena. Mutta sitten tajuan, että minun täytyy puhua jollekulle, jotta saisin apua.” (13-vuotias Alejandro)

”Kun olen masentunut, en käänny ystävieni puoleen, koska en usko heidän voivan auttaa minua. He vain tekisivät minusta pilaa.” (13-vuotias Arturo)

LÄHES jokainen on joskus alakuloinen. * Mutta koska olet nuori ja suhteellisen kokematon, elämän paineet voivat helposti tuntua sinusta musertavilta. Vanhempiesi, ystäviesi ja opettajiesi asettamat vaatimukset, murrosiän fyysiset ja tunneperäiset muutokset tai itsensä pitäminen epäonnistuneena ihmisenä jonkin vähäisen puutteen vuoksi voivat saada sinut tuntemaan itsesi alakuloiseksi ja surulliseksi.

Kun näin tapahtuu, on hyvä, että on joku, jolle voi uskoutua. ”Jos en voisi puhua kenellekään ongelmistani, luulen, että halkeaisin”, sanoo 17-vuotias Beatriz. Valitettavasti monet nuoret kuitenkin pitävät ongelmansa omana tietonaan – ja vajoavat monesti yhä syvemmälle epätoivoon. Madridin lääketieteellisen tiedekunnan professorin María de Jesús Mardomingon mukaan nuoret, jotka ajautuvat siihen pisteeseen, että he yrittävät itsemurhaa, ovat usein äärimmäisen yksinäisiä. Monet itsemurhaa yrittäneet nuoret ovat sanoneet, etteivät he löytäneet ainuttakaan aikuista, jonka kanssa he olisivat voineet puhua ja jolle he olisivat voineet uskoutua.

Entä sinä? Onko sinulla joku, jolle puhua ollessasi alla päin? Jollei ole, kenen puoleen voisit kääntyä?

Puhu vanhemmillesi

Alejandro, jota lainattiin alussa, kertoo, mitä hän tekee ollessaan masentunut: ”Menen puhumaan äidille, koska syntymästäni lähtien hän on tukenut minua; häneltä saan itseluottamusta. Käännyn myös isän puoleen, koska hänellä on ollut samanlaisia kokemuksia kuin itsellänikin. Jos minulla on paha olo enkä puhu siitä kenellekään, oloni  vain pahenee.” 11-vuotias Rodolfo kertoo: ”Joskus opettaja väheksyi ja haukkui minua, ja silloin minulla oli tosi kurja olo. Menin vessaan itkemään. Sitten myöhemmin puhuin äidilleni, ja hän auttoi minua ratkaisemaan ongelmani. Jos en olisi puhunut hänelle, oloni olisi ollut vielä surkeampi.”

Oletko sinä ajatellut, että voisit puhua avoimesti omien vanhempiesi kanssa? Ehkä sinusta tuntuu siltä, etteivät he voisi mitenkään ymmärtää sinun ongelmiasi. Mutta onko asia todella niin? He eivät ehkä täysin ymmärrä kaikkia niitä paineita, joita nuoret kohtaavat nykymaailmassa, mutta eikö kuitenkin ole totta, että he tuntevat sinut paremmin kuin kukaan muu maailmassa? Alejandro sanoo: ”Toisinaan vanhempieni ei ole helppo osoittaa myötätuntoa ja ymmärtää täysin, miltä minusta tuntuu.” Siitä huolimatta hän myöntää: ”Tiedän, että voin kääntyä heidän puoleensa.” Nuoret yllättyvät usein huomatessaan, kuinka hyvin heidän vanhempansa ymmärtävät heidän ongelmiaan! Koska he ovat vanhempia ja kokeneempia, he voivat useinkin antaa hyödyllisiä neuvoja – varsinkin jos heillä on kokemusta kristillisten periaatteiden soveltamisesta.

”Kun puhun vanhempieni kanssa, saan rohkaisua ja käytännöllisiä ratkaisuehdotuksia ongelmiini”, sanoo Beatriz, jota lainattiin aikaisemmin. Raamattu esittää siis hyvästä syystä nuorille seuraavan neuvon: ”Noudata, oi poikani, isäsi käskyä äläkä hylkää äitisi lakia. Kuuntele isääsi, joka sai aikaan syntymäsi, äläkä halveksi äitiäsi vain siksi, että hän on tullut vanhaksi.” (Sananlaskut 6:20; 23:22.)

Sinun on tietenkin vaikea uskoutua vanhemmillesi, jos suhteesi heihin on huono. Tri Catalina González Fortezan mukaan eräs koululaisten keskuudessa tehty tutkimus osoitti, että niillä, jotka sanoivat yrittäneensä itsemurhaa, oli ollut arvottomuuden tunteita ja huono suhde vanhempiinsa. Toisaalta ne, jotka torjuvat tällaiset itsetuhoiset ajatukset, ovat yleensä sellaisia, ”joilla on hyvä suhde äitiinsä ja isäänsä”.

Sinun on siksi viisasta ponnistella, jotta voisit kehittää hyvän suhteen vanhempiisi. Ota tavaksesi keskustella heidän kanssaan säännöllisesti. Kerro heille, mitä elämässäsi milloinkin tapahtuu. Tee heille kysymyksiä. Tällainen leppoisa juttelu voi tehdä sinulle helpommaksi lähestyä heitä silloin, kun sinulla on jokin vakava ongelma.

Ystävälle puhuminen

Mutta eikö olisi helpompi lähestyä ongelmineen ikätoveria? On hyvä, että sinulla on luotettavia ystäviä. Sananlaskujen 18:24 sanoo, että ”on ystävä, joka pysyy läheisempänä kuin veli”. Mutta vaikka ikätoverit voivatkin osoittaa sinulle myötätuntoa ja tukea sinua, heiltä et ehkä aina saa parhaita neuvoja. Eihän heillä kuitenkaan tavallisesti ole sen enempää elämänkokemusta kuin sinullakaan. Muistatko Rehabeamin? Hän oli Raamatun aikoina kuningas. Sen sijaan että hän olisi ottanut vastaan kokeneiden ja kypsien miesten neuvon, hän kuunteli ikätovereitaan. Mikä oli seuraus? Suuri onnettomuus! Rehabeam menetti kansansa enemmistön tuen ja Jumalan hyväksymyksen. (1. Kuninkaiden kirja 12:8–19.)

Toinen ongelma ikätovereille uskoutumisessa voi liittyä luotettavuuteen. Arturo, jota lainattiin alussa, selittää: ”Useimmat tuntemistani pojista puhuvat kavereilleen, kun olo on kurja, mutta myöhemmin nämä paljastavat kaiken muille ja tekevät heistä pilaa.” 13-vuotias Gabriela oli kokenut jotain samanlaista. Hän sanoo: ”Eräänä päivänä sain tietää, että ystäväni kertoi minun henkilökohtaisia asioitani omalle ystävälleen, joten sen jälkeen en enää uskoutunut hänelle. Puhun kyllä ikäisteni kanssa, mutta yritän olla kertomatta  heille asioita, jotka voisivat vahingoittaa minua, jos ne kerrottaisiin eteenpäin.” Kun siis etsit apua, sinun on tärkeää löytää joku, joka ei ”paljasta toisen luottamuksellista puhetta” (Sananlaskut 25:9). Sellainen henkilö on todennäköisemmin joku sinua vanhempi.

Jos et siis jostakin syystä saa tukea kotoa, on oikein etsiä ystävä, jolle uskoutua, mutta varmistu siitä, että hänellä on elämänkokemusta ja että hän tuntee Raamatun periaatteet. Paikallisessa Jehovan todistajien seurakunnassa on epäilemättä tällaisia ihmisiä. 16-vuotias Liliana sanoo: ”Olen uskoutunut joillekin kristityille sisarille, ja se on ollut hyvä asia. Koska he ovat minua vanhempia, heidän neuvonsa ovat järkeviä. Heistä on tullut ystäviäni.”

Entä jos hengellisyytesikin on alkanut kärsiä? Ehkä olet ollut niin murheellinen, että olet alkanut laiminlyödä rukoilemista tai Raamatun lukemista. Jaakobin kirjeen 5:14, 15:ssä Raamattu antaa seuraavan neuvon: ”Onko joku keskuudessanne sairas? Hän kutsukoon luokseen seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään sivellen häneen öljyä Jehovan nimessä. Ja uskon rukous tekee huonovointisen terveeksi, ja Jehova nostaa hänet ylös.” Jehovan todistajien paikallisessa seurakunnassa on vanhimpia, joilla on kokemusta masentuneiden tai hengellisesti sairaiden auttamisesta. Puhu heille vapaasti. Raamattu sanoo, että sellaiset miehet voivat olla ”kuin kätköpaikka tuulelta ja suojapaikka rajuilmalta” (Jesaja 32:2).

”Antakaa anomustenne tulla – – Jumalalle tunnetuiksi”

Paras lohdutuksen lähde on kuitenkin ”kaiken lohdutuksen Jumala” (2. Korinttilaisille 1:3). Kun olet alakuloinen ja masentunut, noudata Filippiläiskirjeen 4:6, 7:n neuvoa: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan antakaa anomustenne tulla kaikessa rukouksen ja nöyrän pyynnön avulla kiitoksen ohella Jumalalle tunnetuiksi, niin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen, varjelee teidän sydämenne ja mielenne Kristuksen Jeesuksen välityksellä.” Jehova on aina halukas kuuntelemaan sinua (Psalmit 46:1; 77:1). Ja toisinaan mielesi kevenee jo sillä, että rukoilet.

Jos olet joskus alakuloinen tai masentunut, älä unohda, että monilla muilla nuorilla on ollut samanlaisia tunteita. Aikaa myöten nuo tunteet yleensä häviävät. Älä kuitenkaan kärsi yksin. Kerro jollekulle, että sinulla on paha olo. Sananlaskujen 12:25 sanoo: ”Huolestuneisuus miehen sydämessä sen alas painaa, mutta hyvä sana sen ilahduttaa.” Miten saat kuulla tuon rohkaisevan ”hyvän sanan”? Sinun täytyy kertoa tunteistasi jollekulle – jollekulle sellaiselle, jolla on tarpeeksi kokemusta, tietoa ja jumalista viisautta voidakseen antaa sinulle tarvitsemaasi lohdutusta ja apua.

[Alaviite]

[Huomioteksti s. 14]

”Kun puhun vanhempieni kanssa, saan rohkaisua ja käytännöllisiä ratkaisuehdotuksia”

[Kuva s. 15]

Jumalaa pelkäävät vanhemmat ennemmin kuin ikätoverisi ovat tavallisesti parhaita antamaan sinulle neuvoja