Ia a pop me ie ei afalafal mi mwääl? Mwirin mäloon nöün Jises kewe aposel, a lapolo iteföüloon ekkewe nouwisen lamalam. Eü puken äwewe a apasa: “Lap ngeniir ra asukula pwe mwirin än ewe ngün towu seni ewe inis me elimelim, epwe mwittir feiöchüni manau lon läng.”​—New Catholic Encyclopedia (2003), Puk 6, pekin taropwe 687.

Met ewe Paipel a apasa? “Ra feiöch chon tipetekison, pun ir repwe fanüeni fanüfan.”​—Mattu 5:5.

Inaamwo ika Jises a pwon ngeni nöün kewe chon käeö pwe epwe ‘amolätä lenier’ lon läng, nge a affata pwe sap minne ekkewe mi pwüng meinisin repwe feitä läng. (Jon 3:13; 14:2, 3) Esap pwe a ioteki pwe letipen Kot epwe fis “won fanüfan usun chök lon läng”? (Mattu 6:9, 10) Ren enletin, a wor ruu äpilükülük mi suuk ngeni ekkewe mi pwüng. Chokisikis chök repwe eti Jises le nemenem lon läng, nge lap ngeni aramas repwe manau woon fönüfan tori feilfeilo chök.​—Pwarata 5:10.

Lo, lo, lo, ekkewe nouwisen lamalam ra siwili ekiekiir usun wisen ar lamalam woon fönüfan. Met mwiriloon? Iei alon eü puk: “Ekis me ekis, ewe lamalam a akkasiwili Mwuun Kot we mi pwonetiw.” (The New Encyclopædia Britannica) Ekkena nouwisen lamalam ra pöchökkülelo ren ar fiti mwökütükütün mwuun fönüfan, nge ra tunalo än Jises allük mi ffatöch ngeni nöün kewe chon käeö pwe resap “peppeni fanüfan.” (Jon 15:19; 17:14-16, NW; 18:36) Fän etipetipaen ewe sou nemenemen Rom itan Constantine, ewe lamalamen Katolik a likitalo ekkoch äitien Jises kewe, iwe, eü me leir a weneiti ika iö wesewesen Kot.

Apöpö ngeni ekkeei wokisin: Kölfel 37:10, 11, 29; Jon 17:3; 2 Timoti 2:11, 12

PWORAUS MI ENLET:

Lap ngeni aramas mi mürinnö repwe manau tori feilfeilo chök woon fönüfan, nge esap lon läng

[Credit Line]

Art Resource, NY