Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

51 YATICHÄWI

Jehová Diosaw llakitanakarojj yanaptʼi

Jehová Diosaw llakitanakarojj yanaptʼi

“Tatitojj llakimp aynachtʼatanakan jakʼapankaskiwa, jupanakar qhespiyañataki, aynachtʼat chuymanakap waytañataki” (SAL. 34:18).

CANCIÓN 30 Jupaw Awkijasa Diosajasa Amigojasa

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1, 2. ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

 JAKÄWISAJJ ‘mä qhawqha urunakatakikiwa, tʼaqesiñanakampi phoqantatarakiwa’, ukatwa awisajj llakissna (Job 14:1). Jehová Diosan walja nayra servirinakapajj ukham llakitäpjjarakïnwa. Yamas yaqhepajj jiwañwa munapjjäna (1 Rey. 19:2-4; Job 3:1-3, 11; 7:15, 16). Ukampis confiyapkäna uka Jehová Diosaw jupanakar chuymachtʼäna chʼamañchtʼarakïna. Jiwasar chuymachtʼañataki yatichañatakejja Diosajj Bibliaruw sarnaqäwinakap qellqayäna (Rom. 15:4).

2 Aka yatichäwinjja, Jacobun José yoqapata, Noemí viuda warmita ukat Rut yojjchʼapata, Salmo 73 qellqeri salmistata, apóstol Pedrotwa yatjjataskañäni. Jupanakajj jan walinakan uñjasisajj kunjamsa aguantapjjäna ukwa yatjjatañäni. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jupanakar chʼamañchtʼäna? ¿Kunsa jupanakat yateqassna? Uka jisktʼanakan qhanañchäwipajja, Jehová Diosajj “llakimp aynachtʼatanakan jakʼapankas[katapa], jupanakar qhespiyañataki, aynachtʼat chuymanakap waytañataki” jankʼakïtapwa amtayistu (Sal. 34:18).

JOSEAROJJ KUNAYMAN JAN WALINAKWA LURAPJJÄNA

3, 4. ¿Josearojj waynäskäna ukhajj kunas pasäna?

3 Joseajj 17 maranïkäna ukhajja, Diosajj pä samkampiw kunjamsa familiapan wali respetatäni uk qhanañchäna (Gén. 37:5-10). Ukampis samkaskäna ukat mä jukʼarojja vidapajj qʼal mayjtʼäna. Jilanakapajj respetañat sipansa esclavotwa aljapjjäna, ukhamatwa Potifaran serviripäjjäna, jupasti Faraonan guardianakapan pʼeqtʼiripänwa (Gén. 37:21-28). Joseajj mä akatjamatwa awkipan wali munata wawapäkasajj Diosar jan uñtʼiri mä jaqen esclavopäjjäna (Gén. 39:1).

4 Ukat qhepatsti Potifaran warmipajj ‘Joseajj abusañ munitu’ sasaw kʼarintarakïna. Potifarajja ukajj cheqati janicha uk jan yatjjatasaw Josearojj carcelar llawintayäna, ukanjja cadenanakampiw ñachʼantapjjäna (Gén. 39:14-20; Sal. 105:17, 18). ¿Ukham kʼarintatäsajj kunjamsa jikjjataspachäna? ¿Jaqenakajj kunsa Jehová Diosat piensapjjarakpachäna? Ukanakatwa Joseajj wal llakispachäna.

5. ¿Kunsa Joseajj llakimpi jan aynachtʼañatak luräna?

5 Joseajj esclavökäna ukhasa, carcelankkäna ukhasa sum jakasjjañatakejj janiw kuns lurirjamäkänti. ¿Kunas llakimp jan aynachtʼañatak yanaptʼpachäna? Jan lurirjamäkäna ukat llakisiñat sipansa, kuna lurañtï churapkäna uk sum phoqañatakiw chʼamachasïna. Taqe kunat sipansa Diosaruw nayrar uchäna, ukatwa kuntï jupajj lurkäna ukar Diosajj wal bendisïna (Gén. 39:21-23).

6. ¿Kunjamsa samkanakapajj Josear chʼamañchpachäna?

6 Josearojj samkanakapat lupʼiñaw yanaptʼarakpachäna. Samkanakaparjamajja, Joseajj wasitampiw familiapampi jikisiñapäna, jupajj suma uñjatäjjañaparakïnwa. Ukhamapuniw ukajj qhepat phoqasïna. Joseajj mä 37 maranëjjäna ukhaw uka samkanakapajj phoqasiñ qalltäna, wali musparkañaw phoqasirakïna (Gén. 37:7, 9, 10; 42:6, 9).

7. Kunjamtï 1 Pedro 5:10 texton siskejja, ¿kunas jan waltʼäwinak aguantañatak yanaptʼistani?

7 ¿Kunsa yateqsna? Akapachanjja awisajj ina chʼusatwa jaqenakajj jan walinak lurapjjestaspa, ukwa Josean sarnaqäwipajj amtayistu. Awisajj inas jilat kullakanakat maynejj jan walinak lurchistaspa. Ukampis Jehová Diosar jachʼa qarqasarjama mä imantasiñarjama uñjañäni ukhajja, janiw llakimpi aynachtʼkañäniti, Jehová Diosarus serviskakiñäniwa (Sal. 62:6, 7; 1 Pedro 5:10 liytʼañataki). Maysa toqetjja, Joseajj waynäskäna ukhaw Diosajj samkanak toqe amtanakap yatiyäna. Ukhamasti Diosajj wayn tawaqo servirinakaparojj confiyarakiwa ukwa ukajj uñachtʼayarakistu. Jichhürunakanjja walja wayn tawaqonakaw José waynjam Diosar wal confiyapjje. Yaqhepasti Diosar serviñ laykuw ina chʼusat carcelan llawintat uñjasipjjaraki (Sal. 110:3).

WALI LLAKIT PÄ WARMINAKA

8. ¿Kunas Noemí warmimpiru Rut warmimpirojj pasäna?

8 Noemí warmimpi Elimélec esposopampejj pä wawanïpjjänwa, Judá markanwa jakapjjarakïna. Machʼa maranak utjipanwa Moab markar sarjjapjjäna. Ukanwa Elimélec chachapajj jiwjjäna, Noemí warmejj sapakiw pä yoqapampi quedasïna. Tiempompejja yoqanakapajj Moab markankir Rut, Orpá warminakampiw casarasjjapjjäna. Mä tunka maranak qhepatjja jan wawaniw yoqanakapajj jiwjjapjjäna (Rut 1:1-5). Noemí, Rut, Orpá uka warminakajj wali llakitäpjjpachänwa. ¿Kunas jupanakar paspachäni? Rut warmimpi Orpá warmimpejja mayamp casarasipjjaspänwa, ukampis Noemí warmejj edadanëjjänwa. ¿Khitis jupar cuidaspäna? Noemí warmejj wali llakitapunïnwa, ukatwa mä kutejj akham säna: “Jan Noemí sapjjestati, jan ukasti Mara sapjjeta. Taqe chʼamani Diosasti nayarojj jachʼa llakisiñanakwa apayanitu” sasa. Ukham jan walinakan uñjasisajja, Noemí warmejj Belén markar kuttʼjjañwa amtäna, Rut yojjchʼapaw jupar compañarakïna (Rut 1:7, 18-20).

Jehová Diosajja, servirinakaparojj llakir atipjapjjañapatak yanaptʼaspawa ukwa Noemí warmirusa Rut tawaqorus uñachtʼayäna. (Párrafos 8-13). *

9. Rut 1:16, 17, 22 textorjamajja, ¿kunjamsa Rut tawaqojj Noemí suegrapar chuymachtʼäna?

9 ¿Kunas Noemí warmir yanaptʼäna? Rut warmin jan jaytjasirïtapa munasirïtapaw jupar yanaptʼäna. Rut yojjchʼapajj munasirïtapatwa jupampi quedasïna (Rut 1:16, 17, 22 liytʼañataki). Belén markanjja, Rut warmejj wal trabajïna, cebada yapunakanwa jiltʼanak jupampitaki Noemí suegrapampitaki apthapisïna. Ukhamatwa Rut tawaqojj suma jaqeta wali trabajtʼirita uñtʼatäjjäna (Rut 3:11; 4:15).

10. ¿Kunjamsa Diosajj pobrenakar munasitap uñachtʼayäna?

10 Diosajj Noemí, Rut warminakjam pobrëpki ukanakat sinttʼasisaw israelitanakar mä ley churäna. Ukan leyinjja, ‘yapuman cosecha apthapkasajj janiw thiyanakamppacha (qawayanakamppacha) yawthapïtati, ukanak pobrenakatakiw jiltʼayäta’ sänwa (Lev. 19:9, 10). Ukhamatwa Noemí warmimpi Rut yojjchʼapampejj jan mayjasipkänti.

11, 12. ¿Kunjamsa Boaz chachajj Noemí warmimpir Rut warmimpirojj kusisitäpjjañapatak yanaptʼäna?

11 Rut tawaqojj Boaz sat wali utjirini jaqen yapupanwa cebada jiltʼanak apthapisïna. Kunjamsa Rut tawaqojj Noemí suegrapar munasiñampi jan jaytjas yanaptʼäna uk uñjasajja, Boaz chachajj Rut warmin familiapan oraqenakapwa aläna, jupampiw casarasirakïna (Rut 4:9-13). Qhepatsti mä wawanëjjapjjänwa, Obed sasaw sutiyapjjäna, jupasti David reyin abueloparakïnwa (Rut 4:17).

12 Noemí warmejj kusisitaw Obed wawarojj ichjjarpachäna, Diosarus taqe chuymaw yuspärpachäna. Ukampis jutïrin Noemimpi Rut warmimpejj jukʼampiw kusisipjjani. ¿Kunatsa? Jaktanisajj jutañapäkäna uka Mesiasajj mä arunjja, Jesucristojj Obed chachat jutatapwa yatipjjani.

13. ¿Kunanaksa Noemí warmimpin Rut warmimpin sarnaqäwipat yateqsna?

13 ¿Kunsa yateqsna? Jan walinakan uñjasisajj inas wali llakitäsna, jan kun kamachtʼirjamäsna. Ukham jan walinakanjja alajjpachankir Awkisarojj jukʼamp confiyañasawa, jilat kullakanakatsa janiw jitheqtañasäkiti. Jehová Diosajj janiw Noemí warmin esposoparusa wawanakaparusa jiwatat jaktaykänti, ukhamasti janirakiw kuna jan walinakantï uñjasktan ukanak chhaqtaykapunispati. Ukampis aguantañatakejj yanaptʼapunistaniwa, inas jilat kullakanak taypejj munasiñampi yanaptʼchistani (Prov. 17:17).

MÄ LEVITAJJ NIYAPUNIW PANTJASÏNA

Salmo 73 qellqerejja, Diosar serviñ jan nayrar uchapki ukanakajj sumsa jakasipkaspa ukham amuyäna, ukaw jupar pächasiyäna. Jiwasarojj ukaw pasarakistaspa. (Párrafos 14-16).

14. ¿Kunatsa mä levitajj llakimpi aynachtʼäna?

14 Salmo 73 qellqerejj mä levitänwa. Jehová Diosar adoraskäna uka lugaranwa levitanakajj servipjjerïna. Ukhamäkchïnsa uka levitajj jachʼa jachʼa tukuri jan wali jaqenakatwa envidiasjjäna. Janis jupanakjam jan walinak lurañ munkchïnjja, wali sumsa jakasipkaspa ukham amuyasaw jupanakjam jakañ munarakïna (Sal. 73:2-9, 11-14). Amuyatajja, wali qollqeni, wali kusisita, jan kuna llakini ukhamjamäpjjänwa. Uk uñjasaw salmistajj llakisïna, ukatwa akham säna: “¡Inamayakiw chuyma qʼomachasitajjajja! ¡Inamayakiw amparanakajj ñanqhat jareqasitajjasa!” sasa. Salmistajj Diosat jitheqtirjamänwa.

15. Salmo 73:16-19, 22-25 qellqatarjamajja, ¿llakimpi jan aynachtʼañatakejj kunsa mä levitajj luräna?

15 (Salmo 73:16-19, 22-25 liytʼañataki). Levitajj “Diosan qollan utapar” mantasajja, Jehová Diosar adoriri walja israelitanakaruw ukan uñjpachäna. Ukanwa sumpach amuytʼasïna, ukatakejj oracionaw yanaptʼarakïna. Ukhamatwa amuytatasïna, jan amuytʼasir jaqjam piensaskatapa, jan wali amuyupajj Diosat jitheqtayañ munatapwa amuyasirakïna. Ukatsti jan wali jaqenakajj ‘llustʼa cheqankapjjatapa’, ‘tukjata’ uñjasipjjañapwa amuyarakïna. ¿Kunas jan envidiasjjañatakisa llakimpi jan aynachtʼañatakis levitar yanaptʼäna? Kunjamtï Jehová Diosajj uñjki ukham uñjañaw yanaptʼäna. Ukaw jan llakitäjjañatakis kusisitäjjañatakis yanaptʼäna. Diosarus akham sarakïnwa: “Jumamp chik utjasajj janiw kuns aka oraqen munkti” sasa.

16. ¿Kunsa Salmo 73 qellqer levitat yateqsna?

16 ¿Kunsa yateqsna? Jan wali jaqenakan sarnaqäwipajj sumjamäkchisa janiw envidiasiñasäkiti. Kusisitjamas jakasipkchejja, janiw cheqpacha kusisitäpkiti, kusisiñapas jukʼa tiempotakikiwa, jupanakajj janiw wiñay jakapkaniti (Ecl. 8:12, 13). Jan wali jaqenakat envidiassna ukhajj llakitakëjjsnawa, Diosatsa jitheqtjjaraksnawa. Ukhamajj levita chachjam amuyasiñäni ukhajj kuntï jupajj lurkäna uk lurarakiñäni: Munasir Diosan arunakapar istʼapjjañäni, Diosan servirinakapamp chikachasipjjarakiñäni. Jiwasatï Jehová Diosar taqe kunat sipansa jukʼamp munasiñäni ukhajja, cheqpach kusisitaw jakasiñäni, ‘cheqpach jakañar’ apki uka thakitsa janirakiw saranukkañäniti (1 Tim. 6:19).

PEDROJJ PANTJASIRÏTAPATWA LLAKIMP AYNACHTʼÄNA

Pedrojj llakimpi aynachtʼatäkchïnsa, qhepatjja Diosar serviñaw jupatak nayrankjjäna, uka toqet lupʼiñajj jiwasar wal yanaptʼistaspa, yaqhanakar yanaptʼañatakis yanaptʼarakistaspawa. (Párrafos 17-19).

17. ¿Kunatsa Pedrojj llakimp aynachtʼäna?

17 Pedrojj wali qʼapha jaqënwa, jankʼak taqe kuns lurañwa munirïna, ukatwa awisajj kunatï chuymapar jutkäna uk jankʼak lurirïna. Kun lurasasa jan ukajj kun arsusasa qhepatakwa arrepentisïna. Sañäni, Jesusajj apostolonakapar ‘tʼaqesiyapjjetaniwa ukatjja jiwayapjjarakitaniwa’ siskäna ukhajja, akham sasaw Pedrojj Jesusar toqenoqäna: “Janipuniw jumajj ukhamar purtʼaskätati” sasa (Mat. 16:21-23). Ukatwa Jesusajj jupar cheqañchäna. Yaqha horasanjja, walja jaqenaka Jesusar katuntir jutapkäna ukhajja Pedrojj colerampi atipayasisaw jilïr sacerdoten esclavopar jiñchu thoqoqayäna (Juan 18:10, 11). Jesusajj mayampwa Pedror cheqañchäna. Pedrojj jachʼa jachʼa tukusaw mä kutejj akham säna: “[Mayni apostolonakajj] taqenis jumar jaytapkchïtamjja, ¡janipuniw kunäkipansa nayajj jaytjkämati!” sasa (Mat. 26:33). Ukhamsa jupa pachpar confiyaskchïnjja, qhepat jaqer ajjsarañampiw apayasjjäna, Pedrojj kimsa kutiw Yatichiripar jan uñtʼir tuküna. Ukatsti, “anqar mistusaw chuymas kawkstʼat wal jachäna” (Mat. 26:69-75). Ukham luratajat Jesusajj perdonitaniti janicha sasaw jisktʼaspachäna.

18. ¿Kunjamsa Jesusajj llakir atipjañapatak Pedror yanaptʼäna?

18 Ukampis Pedrojj janiw uka llakimpi atipayaskänti. Pantjaskchïnsa, mayni apostolonakamp chikajj Diosar serviskakïnwa (Juan 21:1-3; Hech. 1:15, 16). ¿Kunas yanaptʼäna? Jesusan arunakapaw yanaptʼäna, jupajj akham sänwa: “Nayajj taqe chuymaw Diosar jumatak mayirapsma, ukhamat Diosar confiyañan jan aynachtʼañamataki. Jumajj kuttʼanjjäta ukhajja, jilatanakamaruw chʼamañchtʼäta” sasa. Jehová Diosajj kuntï Jesusajj maykäna ukarojj istʼänwa. Qhepatjja, Jesusaw Pedror uñstäna, inas chʼamañchtʼañatak ukham uñstchïna (Luc. 22:32; 24:33, 34; 1 Cor. 15:5). Yaqha horasanjja, Jesusajj mayampiw apostolonakar uñstäna, jupanakajj arum paqaraw chawlla katuñatak inamay chʼamachasipjjäna. Ukanwa Jesusajj qhawqsa Pedrojj jupar munasïna uk arsuñapatak mä oportunidad churäna, ukatsti jukʼamp lurañanak churasaw Pedror perdonatap Jesusajj uñachtʼayäna (Juan 21:15-17).

19. Salmo 103:13, 14 qellqatarjamajja, ¿kunsa Jehová Diosajj juchanakasat amuyi, kunjamsa jupat yateqassna?

19 ¿Kunsa yateqsna? Jesusajj kunjamtï Pedror yanaptʼkäna ukaw Awkipjam khuyaptʼayasirïtap uñachtʼayistu. Ukhamajj pantjasiñäni ukhajja, Jehová Diosajj janiw perdonkitaniti sasajj jan piensañäniti. Supayaw ukham piensañas muni, uk jan armañäniti. Antisas jiwas pachparusa chuym ustʼayapkistu ukanakarusa, kunjamtï alajjpachankir Awkisajj uñjkistu ukham munasiñampi khuyaptʼayasiñampi uñjapjjarakiñäni (Salmo 103:13, 14 liytʼañataki).

20. ¿Kunsa akjjar jutki uka yatichäwin yatjjataskañäni?

20 José, Noemí, Rut, levita ukat Pedron sarnaqäwinakapajj “Tatitojj llakimp aynachtʼatanakan jakʼapankas[katapwa]” amtayistu (Sal. 34:18). Diosajj janiw tʼaqesiñanakatsa llakisiñanakatsa jarkʼaqkapunistuti. Ukampis yanaptʼapampi aguanttan ukhajja, jukʼampiw Jupar confiytanjja (1 Ped. 1:6, 7). Akjjar jutki uka yatichäwinjja, kunjamsa Jehová Diosajj pantjasirïpjjatap layku jan ukajj jan walinakan uñjasipjjatap layku llakitäpki uka servirinakapar yanaptʼaraki ukwa yatjjataskañäni.

CANCIÓN 7 Jehová Diosaw chʼamañchirisajja

^ Párrafo 5 Aka yatichäwinjja, Jehová Diosajj José chacharusa, Noemí, Rut warminakarusa, mä levitarusa, apóstol Pedrorusa kunjamsa jan walinakan uñjasipkäna ukhajj chuymachtʼäna chʼamañchtʼarakïna ukwa yatjjataskañäni. Ukatsti Diosan uka nayra servirinakapat kunsa yateqsna, kunjamtï Diosajj jupanakar munasiñampi yanaptʼkäna ukatsa kunsa yateqaraksna taqe ukanakwa yatjjataskañäni.

^ Párrafo 56 DIBUJONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Noemí warmimpi Rut, Orpá sat yojjchʼanakapampejja, esposonakapan jiwapjjatapat wali llakitäpjjänwa. Tiempompejja Noemí warmimpi Rut yojjchʼapampi Boaz chachampejj Obed wawapan nasitapat wali kusisitäpjjänwa.