Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Yanaptʼasirinakajj kusisitäpjjewa

Yanaptʼasirinakajj kusisitäpjjewa

SUDAMÉRICA uksa toqen mä markat yaqha markar pasañatak auton suykasajja, Alexandrajj akham sir istʼäna: “Autojj saraskakpan, ukampis chino jaqejj akaruw qheparani”. Kunas pasäna uk uñjiri autot saraqkäna ukhajja, mä chino jaqeruw fronteran trabajiri mä policiamp parlir uñjäna, chino jaqejj kuna jan walinsa uñjasïna ukwa policiar saskäna, ukampis español aru jan sum parlatapatjja policiajj janiw sum amuykänti. Alexandrajj Jehová Diosan Testigonakapan chino aru parliri mä congregacionanwa serviskäna, ukatwa “nayaw chino arut español arur jaqokipañ yanaptʼäma” sasin säna.

Chino jaqejja, “aka markan jakañatakejj documentonakanïtwa, uk lunthatawayapjjetuwa qollqejamppach kuna” sasaw säna. Ukham satajja, policiajj janiw creykänti, ‘aka warmis tráfico de personas ukan mitisitäpachawa’ sasaw amuyäna. Qhepatjja, kuntï uka chino jaqejj siskäna uk creyjjänwa, ukampis jan documentonïtapatjja mult pagañapänwa. Alexandrajj 20 dolar qollqwa uka jaqer maytʼäna, ukham maytʼatapatjja chino jaqejj walpun yuspäräna, ‘ukats jukʼampwa kuttʼayjjäma’ sasaw sarakïna. Alexandrasti ‘janiw kun kuttʼayañamas wakiskiti, jaqe masisar yanaptʼañasapuniwa, ukatwa yanaptʼawaysma’ sasaw säna. Ukat Bibliat apstʼat qellqatanak churasajja, Testigonakampi Bibliat yateqañapatakiw chʼamañchtʼäna.

Kunjamsa yaqhepajj jan uñtʼatanakar yanaptʼapjje ukanak istʼañajj chuymar purtʼkiripuniwa. Cheqas religionankirinakasa jan religionankapki ukanakasa, Alexandra kullakjamarakiw mayninakar yanaptʼapjje. Jumasti ¿jupjamarakit yanaptʼasamäna? Uka jisktʼajj wali wakiskiriwa, Jesús pachpaw akham säna: “Katoqerit sipansa jukʼamp kusisiñaniw khititï churki ukajja” sasa (Hechos 20:35). Cientificonakasa, mayninakar yanaptʼañajj jiwas pachparuw yanaptʼistaspa sasaw sapjje. Kunjamanakansa yanaptʼistaspa uk jichhajj uñjañäni.

‘KUSISIT CHUYMAMPI CHURIRI’

Jaqe masisar yanaptʼasajj kʼuchikiw jakassna. Apóstol Pablojj akham sänwa: ‘Diosajj kusisit chuymampi chuririruw munasi’ sasa. Pablojj jan waltʼäwinakan uñjasipkäna uka cristianonakar yanaptʼir jilat kullakanakatwa parlaskäna (2 Corintios 8:4; 9:7). Uka jilat kullakanakajja, mayninakar taqe chuyma yanaptʼapjjatapat kusisitäpjjänwa, ukwa Pablojj qhan amuytʼayäna.

Mä yatjjatäwirjamajja, mayninakar yanaptʼañajj “sum jikjjatasiñataki, mayninakamp sum apasiñataki ukat jiwas pachpat jan pächasiñatakiw yanaptʼistu. Taqe ukanakajj lejjwisana jan ukajj lajjwisan neuronanakajj utjki ukanakamp chikañchtʼatawa”. “Jupan askipatakiki qollqep gastasiri jaqet sipansa, yaqhanakar yanaptʼapki ukanakajj jukʼamp kusisitäpjjewa” sasaw yaqha yatjjatäwejj qhanañcharaki.

‘Janjamakiwa kuntï lurañ munkta ukanak lurirjamäkti’ sasin ¿amuyasirïtati? Cheqas taqeniw yaqhanakar taqe chuyma yanaptʼasajj kusisitässna. Jan kun katoqañ suyasa mayninakar yanaptʼañatakejja, janiw jila alani regalo churañajj wakiskapuniti. Mä Testigojja, aka revista lurapki ukanakar qollqe apayasajj akham sasaw mä carta qellqäna: “Aka maranakanjja mä qawqha qollqempikiw Tantachasiñ Utan yanaptʼawayta. [...] Ukampis churkta ukat sipansa jukʼampwa Jehová Diosajj kuttʼayawayitu. [...] Diosan arunakap yatiyasiñapatak qollqemp yanaptʼkta ukanak katoqapjjatamat walpun yuspärapjjsma”.

Janiw qollqempipunejj mayninakar yanaptʼksnati, kunayman toqetwa jaqe masisar yanaptʼsna.

YANAPTʼASIRÏÑAJJ KʼUMAR JAKASIÑATAKIW YANAPTʼISTU

Yanaptʼasajja, jiwasas kusisitaw jakassna.

Bibliajj akham siwa: ‘Khuyapayasirïki ukajj jupa pachpatakiw aski luraski, ukampis qhorüki ukasti jupa pachpatakiw jan wal luraski’ sasa (Proverbios 11:17). Suma chuyman jaqenakajja, tiemp apstʼasisa, chʼamapampi ukat yaqhanak lurasaw mayninakar yanaptʼapjje. Ukham lurasajj kʼumara jan usuntasa sumakiw jakasipjje.

Mayninakar yanaptʼañ yatipki ukanakajja, ‘janiw sinti usuntapkiti chuymapansa sumakiw jikjjatasipjjaraki’ sasaw yatjjatasiwayi. Esclerosis múltiple, Sida jan ukajj yaqha ukham jan wali usunakamp usutäpki ukanakasa, ukhamarakiw jikjjatasipjje. Jan alcohol umjjañataki chʼamachasisipki ukanakarus yanaptʼarakispawa, kunapachatï jupanakajj mayninakar yanaptʼapki ukhajja, janiw llakimp jankʼak aynachtʼapkiti alcohol umañsa jaytjjapjjaspawa.

¿Kunatsa ukajj ukhamäpacha? Amuyatajja, “khuyaptʼayasirïñasa, munasirïñasa, taqe chuym yanaptʼasirïñas jan wali amuyunakampi jan apayasiñatakiw yanaptʼistu”. Mayninakar munasiñat yanaptʼañajja, jan sinti llakisiñataki ukat jan presión alta ukanïñatakiw yanaptʼarakistu. Ukat viudo chachanakasa viuda warminakas yaqhanakar yanaptʼapjje ukhajja, janiw sint llakisjjapjjeti.

Ukhamasti, mayninakar yanaptʼañajj sum jakasiñatakiw yanaptʼistu.

MAYNINAKAJJ YATEQASIPJJASPAWA

“Yaqhanakarojj churapjjam, jumanakarusti Diosaw churapjjätam. Diosasti bolsanakamarojj wali phoqtʼat churapjjätam, suma thalanttʼata, liminttʼataraki. Kunjämtï yaqhanakarojj lurapkäta uka pachparakwa Diosajj jumanakampejj lurarakini” sasaw Jesusajj arkirinakapar säna (Lucas 6:38). Taqe chuyma mayninakar yanaptʼktan ukhajja, wal yuspärasiñ yatipjje ukat ukham lurañatakiw chʼamachasipjjaraki. Ukhamajja, yanaptʼasirïñajj maynit maynikam yanaptʼasiña ukat sum apasiñwa utjayi.

Yanaptʼasirïñajj maynit maynikam yanaptʼasiña ukat sum apasiñwa utjayi.

Mayninakamp sum apasiñ toqet yatjjatasiwayki ukarjamajja, “yanaptʼasiri jaqenakar uñjasaw mayninakajj jaqe masipar yanaptʼapjjaraki”. Cheqas “qellqatanakana yanaptʼasir mä jaqet liytʼktan ukhajja, jupjamäñwa munaraktanjja”. Ukatwa mä yatjjatäwejj akham qhanañchawayi: “Janis uñtʼkchiñänejja, sapa mayniw walja jaqenakaru jaqe masipar yanaptʼañ munapjjañapatak yanaptʼsna” sasa. Ukhamajj jiwasatï yaqhanakar yanaptʼañäni ukhajja, mayninakajj ukham lurañatakiw chʼamachasipjjarakini. ¿Janit ukhaman jakasiñ munkasma? Cheqas jukʼamp jaqenakatï maynit maynikama yanaptʼasipjjaspa ukhajja, taqeniw wali sum jakassna.

Mayninakar yanaptʼañajj kunja sumasa uk amuytʼañatakejja, kunatï Florida (Estados Unidos) markan pasäna uka toqet parltʼañäni. Uka cheqar mä jachʼa thayajj purkäna uka qhepatjja, Jehová Diosan mä qawqha Testigonakapaw yanaptʼir sarapjjäna. Mä uta askichañatak materialanak suykasajja, vecinon uyup askichañ wakisitapwa amuyapjjäna, ukatwa ‘nanakaw uyum askichapjjäʼ sasin sapjjäna. Mä qawqha tiempotjja, uka vecinojj Estados Unidos markan Testigonakan sucursalapajj utjki ukaruw mä carta akham sas qellqäna: “Walpun yuspärapjjsma. Jumanakajj wali suma jaqenakäpjjtawa” sasa. Testigonakan yanaptʼapjjatapatjja, walja qollqwa uka chachajj apayäna, ukajja “Testigonakajj taqe chuyma lurapki ukatakiwa” sasaw säna.

YANAPTʼASIR DIOSAT YATEQASIPJJAÑÄNI

“Jaqenakajj mayninakar yanaptʼañ munir chuymanipunïtanwa. [...] Wawanakas ukhamäpjjarakiwa, janïr parlañ yateqapki ukhaw mayninakar yanaptʼañ yatipjje” sasaw ciencia toqet yatjjatirinakajj qhanañchawayapjje. Bibliarjamajja, jaqenakajj ‘Diosar uñtasit’ luratätanwa, ukatwa Jupjam chuymanïtanjja (Génesis 1:27).

Jehová Diosajj taqe chuyma yanaptʼasiri Diosawa. Jupaw jakañ churistu, kunatï kusisit jakasiñatak wakiski ukanaksa Jupaw churarakistu (Hechos 14:17; 17:26-28). Bibliajja, alajjpachankir Awkisar sum uñtʼañasataki ukat jaqenakatak kuna amtanakanisa uk yatiñatakiw yanaptʼistu. Jutïrin kusisit jakasiñatakejj kunas yanaptʼistaspa uksa qhanañcharakistuwa * (1 Juan 4:9, 10). Diosajj wali yanaptʼasiriwa, jiwasarus Jupar uñtasitwa lurawayistu, ukhamajj Diosjam yanaptʼasirïñajj jiwasan askisatakiwa, Diosamp sum apasiñatakis yanaptʼarakistuwa (Hebreos 13:16).

Parltʼaniwayktan uka Alexandra kullakampejj ¿kunas pasäna? Autot sarapkän uka jaqenakat maynejja, ‘janiw qollqe kuttʼaykätamti’ sasaw Alexandrar säna. Ukampis chino jaqejja, autojj saytʼañapäkäna uka markan jakasir amigonakaparuw jawsäna, ukhamat kullakar qollq kuttʼayañataki. Ukatjja, kullakan ewjjtʼaparjamaw Bibliat yateqañ qalltäna. Kimsa phajjsi pasatatjja, Jehová Diosan Testigonakapajj Perú markan chino arut apapkäna, uka jachʼa tantachäwinwa kullakajj chino jaqemp wasitat jikisïna. Alexandran yanaptʼatapatjja, uka jaqejj restaurantepan manqʼasir jutapjjañapatakiw Alexandraru ukat jupamp chika viajipkäna ukanakar invittʼäna.

Ukhamajja, yaqhanakar taqe chuyma yanaptʼañajj kusisit jakasiñatakiw yanaptʼistu. Ukat yanaptʼktan ukanakarutï Jehová Diosar uñtʼapjjañapataki yanaptʼañäni ukhajja, jukʼamp sumäniwa (Santiago 1:17). ¿Jumat kamsasirakispasa? ¿Yaqhanakarojj yanaptʼaskaraktati?

^ tʼaqa 21 Jukʼamp yatjjatañatakejja, ¿Kunsa Bibliax chiqpachapuni yatichi? sat libro uñjjattʼäta, ukajj Jehová Diosan Testigonakapan luratawa. Ukat Internetan jw.org cheqanwa utjaraki, ukatakejj QELLQATANAKA > LIBRONAKA UKAT FOLLETONAKA siski ukaruw mantasma.