Eaha to roto?

Tapura tumu parau

Eaha ta Iesu e pahono?

Eaha ta Iesu e pahono?

Eaha ta Iesu e pahono?

No e rave rahi taata mǎtaˈu i te Atua, e mea tia ia faaô te haapaoraa ia ˈna i roto i te poritita. No ratou, e nehenehe te haapaoraa e faatitiaifaro i te mau fifi o te huitaata. No vetahi atu râ, e titauhia ia faataa ê i te reira. Eaha to oe manaˈo i te faaôraa te haapaoraa ia ˈna i roto i te poritita? Ia ohipa amui anei teie na puai?

UA FAATAAHIA Iesu Mesia mai te taata mana roa ˈˈe o te tuatapaparaa i te pae faaroo. A feruri na eaha ta ˈna e parau mai ia ui atu tatou, Ia faaô anei te haapaoraa ia ˈna i roto i te poritita? Eaha ta ˈna e parau? A ora ˈi i te fenua, ua pahono oia i teie uiraa na roto i ta ˈna mau parau e haaraa. I roto i ta ˈna Aˈoraa tuiroo i nia i te mouˈa, ua horoa Iesu i te mau faaueraa o te tauturu i ta ˈna mau pǐpǐ ia ite i to ratou tiaraa i roto i te totaiete. E hiˈopoa anaˈe i te tahi mau tuhaa o teie aˈoraa tuiroo.

E ohipa i nia i to vetahi atu oraraa

Ua faataa Iesu eaha te tiaraa o ta ˈna mau pǐpǐ i mua i teie nei ao. Ua parau oia: “O outou te miti no te fenua: area ia maˈaro te miti ra, eaha te mea e taitai faahou ai? ua riro ïa ei mea faufaa ore, e faaruehia ïa, e e taataahihia e te avae taata. O outou te maramarama o teie nei ao. . . . To outou maramarama, ia anaana ïa i mua i te aro o te taata nei, ia hiˈo ratou i ta outou parau maitai, e ia haamaitai i to outou Metua i te ao ra.” (Mataio 5:13-16) No te aha Iesu i faaau ai i ta ˈna mau pǐpǐ i te miti e te maramarama?

No Iesu, e au ta ˈna mau pǐpǐ i te miti, eiaha no te tahi noa pǔpǔ taata, no te huitaata râ. E au ratou i te maramarama, eiaha no te tahi noa mau taata, no te feia atoa râ e hinaaro mau ra e ite o vai te Atua. Maoti teie faahohoˈaraa, ua faataa maitai Iesu e aita o ˈna i hinaaro e ia faataa ê mai ta ˈna mau pǐpǐ ia ratou i te totaiete. No te aha?

A tapao na: E pê te maa aita anaˈe e anoihia te miti e e poiri te hoê piha ia tuuhia te lamepa i rapae. Aita roa ˈtu ïa Iesu i turai i ta ˈna mau pǐpǐ ia ora i te hoê vahi o ratou anaˈe no te haamau i te hoê totaiete no te feia faaroo noa. Aita atoa oia i faaitoito ia ratou ia ora ma te faataa ê ia ratou i te totaiete e ia ore e amui i te taata mea taa ê ta ratou tiaturiraa. A hiˈo na, e titauhia ia anoihia te miti i te maa e ia tuuhia te lamepa i roto i te hoê piha poiri ia maramarama mai te reira. Oia atoa e titauhia ia ora te mau Kerisetiano e te totaiete ia taui to vetahi atu oraraa.

E ere i to teie nei ao

Ua horoa Iesu i te mau faaueraa i ta ˈna mau pǐpǐ no nia i to ratou huru i nia ia vetahi atu. E hiti mai râ te tahi uiraa faufaa no nia i te huru o te Kerisetiano i mua i te poritita. No te aha? Hou rii to ˈna poheraa, ua pure Iesu i te Atua no ta ˈna mau pǐpǐ: “Aore au i pure ia oe e ia hopoi ê atu oe ia ratou i teie nei ao, ia tiai mai râ oe ia [r]atou eiaha ei ino. E ere ratou i to teie nei ao, mai ia ˈu nei hoi e ere i to teie nei ao.” (Ioane 17:15, 16) E nafea ïa te mau Kerisetiano e ore ai e riro i to teie nei ao, e i te hoê â taime, e apiti i te oraraa o te huiraatira? E hiˈopoa anaˈe ïa i teie na uiraa:

• Eaha to Iesu manaˈo i te poritita?

• Ia aha te mau Kerisetiano i teie mahana?