Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Matijkauilikan tlaxikouilistli makajxilti itekiyo

Matijkauilikan tlaxikouilistli makajxilti itekiyo

“San ika, xkauauilikan tlaxikouilistli makajxilti itekiyo, ijkon nemejuamej kuajli nenyeskej niman xtlaj mechpolos itech nochi” (SANTIAGO 1:4, TNM).

TLAKUIKALTIN 135 NIMAN 139

1, 2. a) ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech ken otlaxiko Gedeón niman 300 soldados? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej). b) Ijkon ken itlajtoluan Jesús tlen uajnestiuej ipan Lucas 21:19, ¿tleka melak noneki titlaxikoskej?

XYEJYEKO xnemili kenon melak ouijtika niman yosiaujkaj soldados israelitas, akin kinyekanaya Gedeón, ijkuak kimixnamiktoyaj intlauelikniuan. Gedeón iuan isoldados okimajsikej madianitas niman akin kinpaleuiayaj ipan nochi yeuajli itech 32 kilómetros. Biblia techijlia tlen opanok: “Kuakon Gedeón oajsik ipan Jordán niman okipanaui. Yejua iuan 300 tlakamej yosiaujka”. San ika, ok poliuiya tetlaniskiaj ipan guerra niman nonekiya kimixnamikiskej 15,000 soldados. Akin kintlauelitayaj melak youejkaujka ika kintlajyouiltitoyaj, kuakon xueliskia nokajkauaskej ika tlaixnamikiskej. Ika yejon, Gedeón iuan isoldados ok okimajsikej akin kintlauelitayaj niman ijkon okintlankej (Jueces 7:22; 8:4, 10, 28).

2 Tejuamej noijki tikixnamiktokej tlen ouijtika niman tlen kichiua matisiauikan, kentla tinemiskiaj ipan se guerra. Sekimej akin tikimixnamikij, ken Satanás, tlen kiyekana ipan tlaltikpaktli niman totlajtlakol. Niman sekimej tikuikaj miyek xiuitl ika tikimixnamiktokej yejon akin techtlauelitaj. San ika, ok poliui ika titetlaniskej. Kemantika kanaj tikmachiliaj yotisiaujkej titlaixnamikiskej. Noso kanaj yotisiaujkej ika titlamachixtokej mayejko tlapopolouilistli. Jesús okijto ika ipan sa itlamiyan tonaltin tikpiyaskiaj uejueyimej tlatlatalistin niman techtlaueltokaskiaj. San ika, noijki okijto ika tla titlaxikouaj, uelis titetlaniskej (xpoua Lucas 21:19). ¿Tlenon kijtosneki titlaxikos? ¿Tlenon techpaleuis matitlaxikokan? ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech akin otlaxikojkej? ¿Niman kenon uelis tijkauiliskej tlaxikouilistli makajxilti itekiyo? (Santiago 1:4).

¿TLENON KIJTOSNEKI TITLAXIKOSKEJ?

3. ¿Tlenon kijtosneki titlaxikoskej?

3 Ipan Biblia, titlaxikos xsan kijtosneki ken ijkuak tikxijxikos itlaj noso yakaj. Kijtosneki ken titlanemiliaj niman tomachiliaj itech tlatlatalistin. Titlaxikoskej techpaleuiya matiyolchikaujkej, matiyolmelaujkanemikan niman matitlaijyouikan. Noijki noijtoua ika titlaxikoskej yejon se kualneskayotl tlen techpaleuiya matikpiyakan yemelak tlamachialistli niman maka tosiaujkauaskej ijkuak tikixnamikiskej tlatlatalistin. Noijki techpaleuiya matimelajkanemikan hasta ijkuak tipanouaj tlen melak ouijtika. Ijkuak tikxikouaj tlatlatalistin kentla titetlantoskiaj, ueli titlanemiliaj ika tlayekapan niman maka itech tlen techkokoua.

4. ¿Kenon techpaleuiya tlasojtlalistli matitlaxikokan?

4 Tlasojtlalistli techpaleuiya matitlaxikokan (xpoua 1 Corintios 13:4, 7). ¿Kenon? Tla tiktlasojtlaj Jehová, techpaleuiya matikxikokan san tlenon ijkuak yejua kikauilis mapano (Lucas 22:41, 42). Tla tikintlasojtlaj tokniuan, techpaleuis matikxikokan tlen xkuajli kichiuaj (1 Pedro 4:8). Hasta akin pakij ika yononamiktijkej kipiya tlajyouilistli. San ika, tla tiktlasojtla toixnamik, techpaleuis tikxikoskej tlajyouilistli niman kuajli matouikakan (1 Corintios 7:28).

¿TLENON TECHPALEUIS TITLAXIKOSKEJ?

5. ¿Tleka san Jehová kuajli uelis techpaleuis matitlaxikokan?

5 Matiktlajtlanilikan Jehová matechmaka yolchikaualistli. Jehová akin “kitemaka ijyouilistli niman teyoltlalilistli” (Romanos 15:5). San yejua akin kuajli kasikamati ken tipanouaj, ken tomachiliaj niman tlen topan onochiuj yeuejkaui. Yejua kuajli kimatstika tlen noneki niman ijkon titlaxikoskej. Biblia kijtoua: “Yejua kinmaka tlen kineki inyojlo akin kimojkaitaj” (Salmo 145:19). San ika ¿kenon technankilia ijkuak tiktlajtlaniliaj matechpaleui matitlaxikokan?

6. Ijkon ken kijtoua Biblia, ¿kenon Jehová techmakas “se ojtli” tlen ika uelis timakisaskej itech tlatlatalistin?

6 Ijkuak tiktlajtlaniliaj Jehová matechpaleui matitlaxikokan, yejua techijlia ika techpaleuis matimakisakan (xpoua 1 Corintios 10:13). ¿Kenon kichiua yejon? Kemantika, techkixtilis tlatlatalistli. San ika, miyekpa yejua techmakas chikaualistli niman ijkon “uelis [tik]xikoskej nochi tlajtlamach ikan miyek ijyouilistli niman pakilistli” (Colosenses 1:11). Niman pampa Jehová kuajli techixmatstok ken titlachijchiujtin, ken titlanemiliaj niman tomachiliaj, yejua xkeman kikauilis se tlatlatalistli makichiua maka matiyolmelaujkanemikan.

7. Xkijto ika se neskayotl tleka noneki tikpiyaskej tlamachtijli tlen ualeua itech toTajtsin.

7 Matikchikauakan totlaneltokil ika tlamachtijli tlen ualeua itech toTajtsin. Yejuin tlamachtijli kentla yeskia tlakuajli. San ika ¿tleka melak noneki? Matitlanemilikan, tla yakaj kineki tlejkos se ipan uejkapan tepetl, noneki kikuas ipan se tonajli tlen kikuaskia ipan yeyi noso naui tonajli. Noijki ijkon, tejuamej noneki tikpiyaskej tlamachtijli tlen ualeua itech toTajtsin niman ijkon titlaxikoskej niman tajsiskej kampa yotiknemilijkej. Melak noneki tomachtiskej itech Biblia toselti niman tiaskej ipan tlanechikojli. Nochi yejon kichikauas totlaneltokil (Juan 6:27).

8, 9. a) Ijkon ken kijtoua Job 2:4, 5, ¿tlenon noteititia ijkuak tikixnamikij tlatlatalistin? b) Ijkuak tikixnamiki tlajyouilistli, ¿itech tlenon uelis tiknemilis tlen xueli tikita ika mixtololojuan?

8 Matinemikan nochipa itech Jehová. Ijkuak tikixnamikij tlatlatalistin, titlajyouiyaj. San ika, xsan yejon panoua. Notlatlata noijki tla yemelak tinemij itech Jehová. ¿Kenon uelis tikteititiskej ika tikitaj Jehová ken akin melauak Ueyixtika ijkuak tikixnamikij tlatlatalistin? Satanás, akin kitlauelita toTajtsin niman kixnamiki itlayekanalis, kijtouilia tlen xmelauak ijkuak kijtoua ika tlaltikpakchanejkej kitekichiuiliaj toTajtsin san pampa itlaj kinmaka. Satanás okijto: “Se tlaltikpakchane kitemakas nochi tlen kipiya pampa kimakixtis inemilis”. Kuakon Satanás okijto itech Job: “Aman, xkonmelaua moma, niman xkonkitski ipan iomiyo niman inakayo, [niman tikitas] tla xmitsuijuikaltis mixko” (Job 2:4, 5). ¿Yokipatlak ken tlanemilia Satanás? Ka, nion achijtsin. Miyek xiuitl sakin, ijkuak Satanás okuajkixtijkej itech iluikak, yejua ok kimitouilijtoya nochipa tlen xmelauak itekipanojkauan toTajtsin (Apocalipsis [Revelación] 12:10). Ipan yejuin tonajli, Satanás ok kijtoua ika tlaltikpakchanejkej kiueyichiuaj toTajtsin san pampa kinmaka itlaj. Yejua kinekiskia kitas ika tejuamej matikmapeuakan itlayekanalis toTajtsin niman matijkauakan ika tiktekichiuiliaj.

9 Ijkuak titlajyouijtika ipampa se tlatlatalistli, xyejyeko xnemili yejuin tlen xueli tikita ika mixtololojuan: sekan, nemij Satanás iuan espíritus xkuakualtin. Yejuamej kitstokej tlenon tikchiuas niman kijtojtokej ika tejua timokajkauas niman xtikxikos. San ika, oksekan ueli tikita Jehová, toTeko Jesucristo ueyi Tekiuaj, tlapejpeniltin akin yoyoliujkej niman melak miyekej iluikaktekitkej. Yejuamej noijki mitsitstokej kenon timochikaua, san ika, yejuamej melak mitsyolchikauaj. Yejuamej melak pakij mitsitaj ika tejua ueli titlaxikoua niman tiyolmelaujkanemi itech Jehová. Kuakon tijkaki tlen Jehová mitsijlia: “Xmochiua titlamachilise, nokoneuj, niman xnechyolpakti, ijkon uelis niknankilis akin nechixnamiki” (Proverbios 27:11).

10. ¿Kenon uelis tikchiuaskej ken Jesús tla san titlanemiliaj itech tlateochiualistin ijkuak tikixnamikij tlen ouijtika?

10 Xtlanemili itech tlateochiualistin. Aman xnemili ika tejua tinejnentika ipan se ueyak ojtli niman kipiya ika tajsis uajmostla. Kuakon kipiya ika tinejnemis nochi yeuajli niman ijkon tajsis ompa. Nochiuiyan tlayouatikak. San ika, tejua tikmati ika xuejkaujtipan tlanesis niman tejua tikmati ika tla tinejnentiuj, tajsis kampa tikneki tajsis. Ipan tonemilis, ijkon ken ijkuak tinejnemis ipan se ojtli. Kanaj tejua tikixnamiki tlen ouijtika ipan monemilis niman tikmachilis ika mitsajmankamiktia tlaueltin tlen tikpiya. Hasta Jesús ijkon onomachili ika tlen okixnamik. Ijkuak okimiktijkej ipan se kojtli melaktik, Jesús melak xkuajli onomachili niman melak otlajyoui. Yejuin tlen melak ouijtika okixnamik ipan inemilis xijkon ken itlaj okse. ¿Tlenon okipaleui otlaxiko? Biblia kijtoua ika “pampa kimatstikatka ika tla yotlajyouij, kipias paktli” (Hebreos 12:2, 3). Jesús san otlanemili itech tlateochiualistin tlen kiseliskia tla tlaxikoskia, ika tlapaleuiskia manochipaua itokayo toTajtsin niman kipaleuiskia akin san yejua kinamiki tlanauatis. Yejua kimatiya ika tlatlatalistin tlamiskiaj niman itlaxtlauil tlen kiseliskia ipan iluikak yeskia nochipa. Ipan yejuin tonajli, tlatlatalistin tlen tikixnamikij kanaj techajmankamiktis niman techyolkokos. San ika, matikilnamikikan ika yejon san panos, xnochipa onias.

AKIN YOTLAXIKOJKEJ

11. ¿Tleka noneki tomachtiskej itech akin yotlaxikojkej?

11 Miyekej itekipanojkauan toTajtsin yotlaxikojkej ken tejuamej. Ika kinyolchikauas akin kichiuaj ken Cristo makixikokan tlen Satanás ika kintlatlata, Pedro, itlatitlankauj Cristo, okijkuilo: “Ma ka xtlakamatikan on diablo, yej xmelajkanemikan ipan nemotlaneltok. No ijki xmatstiakan ika nochiuiyan imanyan in tlaltikpaktli on nemokniuan no ijki ken nemejuamej [nen]tlajyouiyaj” (1 Pedro 5:9). Kuakon kuajli yes tla tikimixmatij akin yotlaxikojkej. ¿Tleka? Pampa uelis techpaleuis tiyolmelaujkanemiskej, uelis tikmatstiaskej ika uelis titlaxikoskej niman tikilnamikiskej ika Jehová techteochiuas tla tiyolmelaujkanemij (Santiago 5:11). Matikitakan inneskayo sekimej itekipanojkauan toTajtsin akin yotlaxikojkej [1] (xkita nota kampa ontlami).

12. ¿Tlenon tomachtiaj itech inneskayo querubines?

12 Querubines. Sakin ijkuak Adán niman Eva otlajtlakojkej, Jehová okinmakak sekimej querubines se yenkuik tekitl ipan tlaltikpaktli. Yejuin tekitl tlamantik noso sejneka katka ken kipiayaj ipan iluikak. Inneskayo uelis techmachtis itech kenon titlaxikoskej ijkuak tikitaskej ouijtika tikchiuaskej se tekitl. Biblia kijtoua ika Jehová “okintlali querubines niman se espada tlen tlikuitika nochipa nopalakachojtoya niman ijkon kitlajpiaya ojtli tlen teuika kampa onka kojtli tlen kijtosneki nemilistli” (Génesis 3:24) [2] (xkita kampa ontlami). Biblia xtlaj kijtoua tla querubines xok kinekiyaj kichiuaskej intekiyoj noso nomachiliayaj xkinmelaua kichiuaskej yejon tekitl pampa uejueyixtokej. Yejuamej nion xokikaujteujkej yejon tekitl. Ompa onenkej hasta ijkuak otlan intekiyo, kanaj hasta ijkuak oyejkok apachiuilistli, niman opanok ipantsin 1,600 xiuitl.

13. ¿Kenon Job ouel otlaxiko tlatlatalistin?

13 Ineskayo Job. Kanaj kemantika melak xkuajli tomachiliskej pampa se akin iuan touikaj noso se tochanejkauj otechijli itlaj tlen otechyolkoko. Noso melak tikualoj noso toyolkokouaj pampa omik yakaj akin melak tiktlasojtlaj. Maski san tlenon topan manochiua, kuajli tikmatstokej ika ineskayo Job uelis techyolseuis (Job 1:18, 19; 2:7, 9; 19:1-3). Job xkimatiya tleka ipan nochiuaya miyek tlemach tlen xkuajli. San ika, xkeman onosiaujkauj. ¿Tlenon okipaleui matlaxiko? Kachtopa, okipaleui itlasojtlalis tlen kipiaya itech Jehová niman ika kinekiya kiyolpaktis (Job 1:1). Yejua kinekiya nochipa kiyolpaktis Jehová maski san kemanon. Ika ome, ika Jehová okinojnots itech tlen okichijchiuj niman ijkon makilnamiki ika yejua kipiya ueyi kojtilistli. Yejuin melak okitlaneltokilti Job ika Jehová kikixtiliskia tlajyouilistin tlen kipiya ijkuak kinamiki (Job 42:1, 2). Niman ijkon opanok. Jehová okikixtili tlen kitlajyouiltiaya Job niman okiokpamakak miyek tlemach tlen yokipolojka. Job melak oyolpak itech inemilis (Job 42:10, 17).

14. Ken kijtoua ipan 2 Corintios 1:6, ¿kenon uelis kinpaleuis oksekimej ineskayo Pablo?

14 Ineskayo Pablo. ¿Mitstlaueltokaj noso mitstlauelitaj? ¿Tejua titlayekanketl ipan tlanechikojli noso titlayekanketl ipan circuito niman xkuajli timomachilia ipampa miyek tekitl tlen noneki tikchiuas? Tla kema, ineskayo Pablo uelis mitspaleuis. Yejua okitlaueltokakej niman nochipa notekipachouaya itech tokniuan ipan tlanechikoltin (2 Corintios 11:23-29). San ika, Pablo xkeman onosiaujkauj, niman ineskayo uelis kinyolchikauas oksekimej (xpoua 2 Corintios 1:6). Tla tejua titlaxikoua noijki uelis tikinyolchikauas oksekimej matlaxikokan.

MATIJKAUILIKAN TLAXIKOUILISTLI MAKAJXILTI ITEKIYO

15, 16. a) ¿Tlenon kichiua tlaxikouilistli? b) Xkijto kenon uelis tijkauiliskej tlaxikouilistli makajxilti itekiyo.

15 Santiago, inomachtijkauj Jesús, okijkuilo ika espíritu santo: “Xkauauilikan tlaxikouilistli makajxilti itekiyo, ijkon nemejuamej kuajli nenyeskej niman xtlaj mechpolos itech nochi” (Santiago 1:4). Ken tikitaj, Santiago okijto ika tlaxikouilistli kichiua se tekitl totech. ¿Tlenon yejon tekitl? Tlaxikouilistli kaxiltia noso kichiua matikpiyakan kualneskayomej. San ika ¿kenon nochiua yejuin? Ijkuak tikpiyaj se tlauejli noso tlatlatalistli, kanaj nonekis ok matikpiyakan ijyouilistli, ok matitetlasojkamachilikan noso matitetlasojtlakan. Ijkuak titlaxikouaj, peua kuajli tikteititiaj kualneskayomej ken Cristo okipix.

Ijkuak tikxikouaj tlatlatalistin, peua toyektlaliaj niman tikinpiyaj kualneskayomej ken Cristo. (Xkita párrafos 15 niman 16).

16 Pampa tlaxikouilistli kichiua kuajli matikchiuakan ken Cristo, xtiknekiskia tikpanauiskej itlanauatil Jehová san pampa matlami tlatlatalistli tlen tikpiyaj. Se neskayotl, tla tejua tikmachilia ouijtika tijkauas titlanemilis itech auilnemilistli, maka xmosiaujkaua. Xtlajtlanili Jehová mamitspaleui tikmapeuas yejon xkuajli tlanemilijli. ¿Tikpiya se mochanejkauj akin mitstlauelita pampa timomachtia Biblia? Noijki maka xmosiaujka. Maka keman xkaua ika tiktekichiuilis Jehová. Tla ijkon tikchiua, ueyiyas motlaneltokil itech Jehová. Xkilnamiki: tla tiknekij tikpiyaskej itlateochiualis Jehová niman tikyolpaktiskej, noneki titlaxikoskej (Romanos 5:3-5; Santiago 1:12).

17, 18. a) Xkijto ika se neskayotl tleka melak noneki titlaxikoskej hasta ijkuak tlamis nochi. b) Aman ika tinemij ijkuak sa nisiuj poliui ika yejkos tlapopolouilistli, ¿itech tlenon noneki matikmatstokan?

17 Noneki titlaxikoskej hasta ijkuak tlamis nochi, maka san seki tonajli. Matitlanemilikan ika se barco iapolaktika. Tla akin ompa yauej xkinekij mikiskej, noneki apanoskej hasta ajsiskej itenko atl niman nion xnosiaujkauaskej. Noijki ijkon, tla tiknekij tinemiskej ipan Xochitlalpan, noneki titlaxikoskej hasta ijkuak tlamis nochi niman nion xtosiaujkauaskej. Kipiya ika noijki tikchiuaskej ken Pablo, akin xkeman onosiaujkauj (2 Corintios 4:1, 16, TNM).

18 Ijkon ken Pablo, kuajli tikmatstokej ika Jehová techpaleuis titlaxikoskej hasta tlamis nochi. Pablo okijto: “Tikmatstokej ika titetlanij nochipa itechkopa Cristo yejuan otechtlajsojtlak. Kuajli nikmatstikaj ika xonkaj on tlen uelis techxelos itech itetlajsojtlalis Dios. On mikilistli, noso on nemilistli xueliskej. [...] Iluikaktekitkej noso on ajakamej yejuan tekiuajkej, niman nochi on oksekimej ajakamej no xueliskej. [...] Tlen aman nochiua noso on tlen okse tonajli nochiuas. [...] Tlen onkaj ne iluikak noso ipan tlaltikpaktli. No, nion se de nochi on tlajtlamach yejuan Dios okinchijchiu xuelis techxelos itech on itetlajsojtlalis Dios yejuan otechmakak itechkopa toTekotsin Cristo Jesús” (Romanos 8:37-39). Tinochimej tisiauij kemantika. San ika, noneki tikchiuaskej ken Gedeón niman isoldados. Yejuamej yosiaujka, san ika, xonosiaujkaujkej (Jueces 8:4). ¿Noijki tikchiuaskej ken yejuamej?

^ [1] (párrafo 11): Noijki techyolchikauas tomachtiskej kenon otlaxikojkej itekipanojkauan toTajtsin ipan yejuin tonajli. Se neskayotl, uelis tikpouaskej tlen uajnestiuj itech tokniuan chanejkej Etiopía, Malaui niman Rusia ipan amoxtin Anuarios itech xiuitl 1992, 1999 niman 2008.

^ [2] (párrafo 12): Biblia xkijtoua kechmej querubines okinkuik toTajtsin itech yejuin tekitl.