Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tiesitkö?

Tiesitkö?

Miten muinaiset laivanrakentajat tekivät aluksistaan vedenpitäviä?

Antiikin laivanrakentamismenetelmiin erikoistunut professori Lionel Casson kertoo, mitä laivanrakentajat antiikin Rooman aikoina tekivät tiivistettyään aluksen laudoituksen liitoskohdat. Tavallisesti he ”sivelivät pikeä [bitumia] tai pikeä ja vahaa liitoskohtien lisäksi aluksen rungon koko ulkopintaan. He levittivät pikikerroksen myös rungon sisäpintaan.” Jo kauan ennen roomalaisia muinaiset akkadilaiset ja babylonialaiset olivat käyttäneet pikeä alustensa tiivistämiseen.

Nestemäistä bitumia oli runsaasti Raamatun maissa

Tähän samaan menetelmään viitataan Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 1. Mooseksen kirjan 6:14:ssä. Siinä ”maatervaksi” käännetty heprean sana tarkoittaa ilmeisesti bitumia, luonnossa esiintyvää maaöljyseosta.

Luonnonbitumia esiintyy kahdessa muodossa – nestemäisenä ja kiinteänä. Muinaiset laivanrakentajat käyttivät nestemäistä bitumia ja levittivät sitä suoraan aluksen pinnalle. Bitumi kuivui ja kovettui muodostaen näin vedenpitävän pinnoitteen.

Bitumia oli runsaasti Raamatun maissa. Siddimin alatasanko Kuolleenmeren alueella ”oli täynnä bitumikuoppia”. (1. Mooseksen kirja 14:10.)

Mitä menetelmiä kalojen säilömisessä käytettiin antiikin aikoina?

Kala on ollut jo kauan tärkeä elintarvike. Jotkut Jeesuksen opetuslapsistakin olivat aiemmin työskennelleet kalastajina Galileanmerellä (Matteus 4:18–22). Ainakin osa siellä saadusta kalansaaliista käsiteltiin lähialueilla sijaitsevissa ”tehtaissa”.

Muinaisia egyptiläisiä kalastajia esittävä puupiirros

Muinaisessa Galileassa yleinen kalan säilömismenetelmä on paikoin yhä käytössä. Ensin kalat perataan ja pestään vedessä. Kirjassa Studies in Ancient Technology kuvaillaan seuraavia vaiheita: ”Sitten kalan kiduksiin, suuhun ja suomuihin hierotaan karkeaa suolaa. Kala ja suola pinotaan kerroksittain, ja ne peitetään kuivalla matolla. Kun kolmesta viiteen päivää on kulunut, pino käännetään ylösalaisin yhtä pitkäksi aikaa. Tänä aikana kudosneste valuu pois kalasta ja suolaliuos imeytyy siihen. Tämän kuivaamisen jälkeen kala on kiinteää ja kovaa.”

Ei tiedetä varmuudella, kuinka kauan kalat säilyvät tällaisen menetelmän avulla. Muinaisten egyptiläisten tiedetään kuitenkin vieneen säilöttyä kalaa Syyriaan saakka, joten menetelmän täytyi olla varsin toimiva.