Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tiesitkö?

Tiesitkö?

Tiesitkö?

Mitä olivat kaupungin portit, jotka mainitaan Raamatun kertomuksissa monta kertaa?

Raamatun aikoina useimpia kaupunkeja ympäröivät suojamuurit. Monien porttien sisäpuolella oli aukio, jonne ihmiset kokoontuivat tapaamaan toisiaan, käymään kauppaa ja kertomaan uutisia. Siellä esitettiin julkisia ilmoituksia, ja profeetatkin saattoivat siellä julistaa sanomiaan (Jeremia 17:19, 20). Kirjassa The Land and the Book sanotaan, että ”lähes jokainen julkinen toimitus tapahtui kaupungin porteilla tai niiden lähistöllä”. Kaupungin portit olivat muinaisessa Israelissa paljolti kuin nykyisten kaupunkien monitoimitilat.

Esimerkiksi Abraham osti Efronilta omaisuudekseen hautapaikan suvulleen ”Heetin poikien silmien edessä kaikkien niiden keskuudessa, jotka menivät sisään hänen kaupunkinsa portista” (1. Mooseksen kirja 23:7–18). Boas puolestaan pyysi kymmentä Betlehemin vanhinta istuutumaan kaupungin portille siksi aikaa, kun hän heidän läsnä ollessaan teki järjestelyjä Ruutin hyväksi ja toimitti tämän edesmenneen aviomiehen perintöön liittyviä asioita lankousavioliittoa koskevan lain mukaisesti (Ruut 4:1, 2). Kun kaupungin vanhimmat toimivat tuomareina, he istuivat kaupungin portilla kuuntelemassa riita-asioita, tekemässä ratkaisuja ja langettamassa tuomioita (5. Mooseksen kirja 21:19).

Missä sijaitsi Ofir, josta saatua kultaa Raamattu sanoo erittäin korkealaatuiseksi?

”Ofirin kulta” mainitaan muun muassa Jobin kirjassa, jossa se ensimmäisen kerran rinnastetaan ”puhtaaseen kultaan” (Job 28:15, 16). Noin 600 vuotta Jobin päivien jälkeen kuningas Daavid kokosi ”Ofirin kultaa” Jerusalemiin rakennettavaa Jehovan temppeliä varten. Samoin hänen poikansa Salomo hankki kultaa Ofirista. (1. Aikakirja 29:3, 4; 1. Kuninkaiden kirja 9:28.)

Raamattu kertoo, että Salomolla oli Punaisellamerellä laivasto, joka oli rakennettu Esjon-Geberissä ja joka toi kultaa Ofirista (1. Kuninkaiden kirja 9:26). Tutkijoiden mukaan Esjon-Geber sijaitsi Akabanlahden pohjukassa nykyisten Eilatin ja Akaban alueella. Sieltä pääsi laivoilla minne tahansa Punaisellemerelle tai kauppapaikkoihin kauemmas Afrikan tai Intian rannikoille, missä Ofir mahdollisesti sijaitsi. Toiset kuitenkin arvelevat Ofirin olleen Arabiassa, mistä on löydetty muinaisia kultakaivoksia ja on vielä nykyäänkin tavattu kultaesiintymiä.

Jotkut uskovat Salomon kultakaivosten olevan pelkkää legendaa, mutta egyptologi Kenneth A. Kitchen kirjoittaa: ”Ofir ei ole mikään myytti. Eräässä kenties kahdeksannelta vuosisadalta [eaa.] peräisin olevassa heprealaisessa ostrakonissa [saviastian kappaleessa] on selvästi teksti ja lyhyt maininta: ’Ofirin kultaa Bet-Horoniin, 30 sekeliä.’ Ofir on tässä todellinen kullan lähde samoin kuin egyptiläisissä teksteissä ’‛Amaun kulta’ tai ’Puntin kulta’ tai ’Kušin kulta’ – kussakin näistä tapauksista kulta on joko saatu tuosta nimeltä mainitusta maasta tai tuo maa kuvailee sen laatua.”

[Kuva s. 15]

Abraham kaupungin portilla ostamassa maapalstaa.

[Kuva s. 15]

Heprealainen ostrakon, jossa Ofir mainitaan nimeltä.

[Lähdemerkintä]

Collection of Israel Antiquities Authority, Photo © The Israel Museum, Jerusalem