Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Onko köyhyys merkki Jumalan epäsuosiosta?

Onko köyhyys merkki Jumalan epäsuosiosta?

Onko köyhyys merkki Jumalan epäsuosiosta?

JUMALA sanoi muinaiselle Israelin kansalle: ”Kenenkään ei – – pitäisi tulla köyhäksi keskuudessasi.” Tämä johtui siitä, että Jumalan antama Laki sisälsi järjestelyjä, joiden avulla voitiin huolehtia köyhistä ja jopa vapautua veloista. (5. Mooseksen kirja 15:1–4, 7–10.) Israelilaisten keskuudessa ei siis pitänyt olla köyhiä, sillä Jehova oli luvannut siunata heitä. Mutta siunaus riippui Lain noudattamisesta, missä israelilaiset epäonnistuivat.

Tämä ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että ne joilla oli niukalti aineellista, olisivat välttämättä olleet Jumalan epäsuosiossa; eihän sekään, että joillakuilla oli runsaasti aineellista, ollut välttämättä osoitus Jumalan siunauksesta. Monet uskolliset Jumalan palvelijat olivat köyhiä. Profeetta Aamos oli vaatimaton lampaankasvattaja ja kausityöläinen (Aamos 1:1; 7:14). Profeetta Elian päivinä Israelia kohtasi nälänhätä, ja Elian täytyi turvautua erään köyhän lesken vieraanvaraisuuteen. Leskellä oli vain vähän jauhoja ja öljyä, mutta ne riittivät ihmeen välityksellä nälänhädän ajan. Elia sen enempää kuin leskikään ei rikastunut, sillä Jehova huolehti vain heidän perustarpeistaan. (1. Kuninkaiden kirja 17:8–16.)

Odottamattomat tapahtumat saattavat syöstä joitakuita köyhyyden kurimukseen. Onnettomuudet ja sairaudet voivat tehdä ihmisestä joko tilapäisesti tai pysyvästi työkyvyttömän. Kuolemantapaus saattaa jättää jälkeensä orpoja ja leskiä. Tällaisetkaan vastoinkäymiset eivät ole osoitus Jumalan epäsuosiosta. Kertomus Noomista ja Ruutista on sydäntälämmittävä esimerkki siitä, että Jehova huolehtii rakkaudellisesti puutteenalaisista. Vaikka Noomi ja Ruut jäivät puille paljaille aviomiestensä kuoltua, Jehova Jumala siunasi heitä ja järjesti niin, että heidän tarpeistaan huolehdittiin. (Ruut 1:1–6; 2:2–12; 4:13–17.)

Köyhyys ei siis selvästikään merkitse Jumalan epäsuosiota. Ne jotka ovat uskollisia Jehova Jumalalle, voivat luottaa kuningas Daavidin sanoihin: ”Olen ollut nuorukainen ja olen tullut vanhaksi, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hylättynä enkä hänen jälkeläistensä etsivän leipää.” (Psalmit 37:25.)

[Kuva s. 8]

Vaikka Noomi ja Ruut olivat köyhiä ja puutteenalaisia, Jumala siunasi heitä ja huolehti heistä rakkaudellisesti.