Tarkkailemme maailmaa

Haavat umpeen vetoketjuilla

On parempi sulkea haava vetoketjulla kuin ommella siihen tavanomaiseen tapaan tikkejä, kertoo Frankfurter Allgemeine Zeitung. ”Vetoketjullinen haavasidos tarttuu kiinni yhtä hyvin kuin tavallinen laastari. Sidos, jossa on hammasrivit, kiinnitetään haavan reunoille ja suljetaan sitten aivan kuin vaatteen vetoketju.” Göttingenin yliopiston sairaalassa Saksassa tehdyssä tutkimuksessa verrattiin kahta potilasryhmää, joilta oli leikattu ihokasvaimia. Molemmissa ryhmissä ihon alla oleva kudos ommeltiin normaaliin tapaan, mutta ihon päällimmäiset kerrokset suljettiin toisessa ryhmässä vetoketjuilla ja toisessa tavallisilla tikeillä. Vetoketjulla suljetuista haavoista jäi huomattavasti ohuemmat arvet, ja niihin muodostui harvemmin rumia ”tikapuujälkiä”.

 Rikkakasvimyrkkyä tuottavat muurahaiset

”Jotkin muurahaiset, jotka kasvattavat ravinnoksi sieniä, tuottavat myös rikkakasvimyrkkyä päästäkseen eroon eräästä loisesta”, kertoo Bloombergin uutispalvelu. Eräät lehdenleikkaajamuurahaiset (Atta colombica) eivät pysty käyttämään ravinnokseen pesään tuomiaan lehtiä ja kariketta. Maatuva kasvillisuus varastoidaan kammioihin, ja sillä kasvatetaan sieniä. Viljelmään voi kuitenkin levitä eräs mikroskooppinen loiskasvi, joka saattaa verottaa satoa tai tuhota sen. Suojellakseen sieniä muurahaiset kasvattavat ruumiinsa pinnalla erästä bakteeria. ”Kun ei-toivottua [loisen saastuttamaa] sientä ilmaantuu, muurahaiset hierovat ruumistaan sitä vasten, jolloin ruumiista irtoaa tuota rikkakasvimyrkkyä”, uutisessa selitetään.

Kanadassa yhä vähemmän kirkossakävijöitä

”Maallistuminen vie Kanadassa voiton”, sanoi kanadanranskalainen kirjoittaja Yann Martel Publishers Weekly -lehden haastattelussa. Myös The New York Timesin mukaan Montrealissa ”kirkossakävijöiden määrä on pudonnut niin jyrkästi, että kolmen viime vuoden aikana on ainakin 18 kirkkoa suljettu ja hylätty tai muutettu huoneistoiksi ja eräässä tapauksessa jopa pizzeriaksi”. Kingstonissa Ontariossa toimivan Queensin yliopiston teologian professori Marguerite Van Die sanoo, että ”uskonnolla ei yhteiskunnassamme ole enää arvovaltaa”.

Venezuelan ukonilmat vahvistavat otsonikerrosta

90 prosenttia maapalloa ympäröivästä otsonista syntyy auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta mutta loput 10 prosenttia ukonilmojen vaikutuksesta. Ukkosia esiintyy hyvin usein Catatumbon kansallispuiston soilla Zulian osavaltiossa Venezuelassa. Caracasissa ilmestyvässä The Daily Journal -lehdessä kerrottiin, että Catatumbojoen suistoalueella nousee ”ukonilmoja 140–160 päivänä” vuodessa. On arveltu, että metaani (läheisten laguunien ja soiden maatuvasta kasvillisuudesta ja muista aineista vapautuva kaasu), alhaalla roikkuvat pilvet ja huono sää ovat yhdistelmä, joka aiheuttaa ukkosia. Catatumbon ukkosissa on kiinnostavaa sekin, että niiden keskus on niin kaukana, että jyrinää ei kuulla. Kyseessä on ”luonnonilmiö, jollaista ei ole missään muualla maailmassa”, sanotaan Lost World Adventures -verkkosivuilla.

Kalleimmat kaupungit

Tokio, Moskova ja Osaka ovat maailman kalleimmat kaupungit. Tähän tulokseen tuli tutkimus, jonka teki konsultointiyritys Mercer Human Resource Consulting. Tutkimuksessa oli mukana 144 kaupunkia, ja siinä verrattiin yli 200 tuotteen ja palvelun hintoja. Kohteina olivat muun muassa asuminen, vaatetus, liikkuminen, viihde, huonekalut ja kodinkoneet. Puolet 20 kalleimmasta kaupungista sijaitsee Aasiassa. Euroopan kalleimpia kaupunkeja ovat Moskovan jälkeen Geneve, Lontoo ja Zürich. New York on kymmenenneksi kallein kaupunki, kun taas Kanadan kaupunkeja ei ole lainkaan sadan ensimmäisen joukossa. Edullisinta on elää Asunciónissa Paraguayssa.

Katoavia kieliä

”Maailmassa puhuttujen elävien kielten määrä vähenee nopeammin kuin maapallon eläinten määrä”, kerrotaan tutkimuksessa, jota lainattiin lontoolaisessa The Independent -lehdessä. Kielitieteilijöiden arvioiden mukaan maailmassa puhutaan 6809:ää kieltä, joista 90:tä prosenttia käyttää alle satatuhatta henkeä. Alle 50 puhujan kieliä on 357 ja yhden syntyperäisen puhujan kieliä 46. Kolonialismi hävitti Pohjois-Amerikan heimojen 176 kielestä 52 ja Australian alkuperäisasukkaiden 235 kielestä 31. East Anglian yliopistossa Englannissa toimiva professori Bill Sutherland sanoo, että kun kielten uhanalaisuutta verrattiin siihen, millä tavalla eläimet ovat uhanalaisia, niin kielistä olennaisesti suurempi osa voitiin luokitella ”erittäin uhanalaiseksi”, ”uhanalaiseksi” tai ”vaarantuneeksi”. Hän jatkaa: ”Lintujen ja nisäkkäiden uhanalaisuus on yleisesti tiedossa, mutta nyt on huomattu, että kielet ovat paljon suuremmassa vaarassa.”

Flunssan aiheuttaja

Monet uskovat, että jos kylmettyy, niin saa flunssan. Tiedemiehet ovat kuitenkin ”yli puolen vuosisadan ajan uhranneet valtavasti aikaa ja energiaa osoittaakseen tämän yleisen käsityksen vääräksi”, kirjoittaa The New York Times. ”Yrityksistä huolimatta flunssan ja sään välinen yhteys ei ota katketakseen vaan tuottaa yhä uusia tutkimuksia.” Aina Louis Pasteurin vuonna 1878 tekemästä tutkimuksesta lähtien on tuhansissa kokeissa pyritty selvittämään, mikä osuus kylmettymisellä on flunssan saamiseen vai onko sillä siihen mitään vaikutusta. Ei ole yllättävää, että tutkijat eivät vieläkään ole varmoja vastauksesta. Professori Jack Gwaltney nuorempi, joka kuuluu maailman johtaviin nuhakuumeen asiantuntijoihin, arvelee, että sairastumisen syynä on pikemminkin kosteus kuin lämpötila. Ydinajatuksena on se, että ”nuhakuume on monimuotoinen kokonaisuus. Kyseessä ei ole vain yksi tauti vaan monta samantyyppistä tautia, joiden vuoroittaiseen ilmaantumiseen säät vaikuttavat tavoilla, joita ei vielä ymmärretä”, kertoo Times.

Psyykkiset ongelmat työpaikalla

”Työkyvyttömyyden syyt vaihtelevat suuresti fyysisistä psyykkisiin”, sanotaan kanadalaisessa Globe and Mail -lehdessä. Yli 180 kanadalaista yritystä osallistui tutkimukseen, jossa selvitettiin, millä tavoin työnantajat menettelevät työkyvyttömyystapauksissa. Tulokset osoittivat, että ”79 prosenttia vastaajista piti psyykkisiä ongelmia lyhytaikaisen työkyvyttömyyden suurimpana syynä ja 73 prosenttia sanoi, että ne olivat pitkäaikaisen työkyvyttömyyden pääasiallinen syy”. Stressin, ahdistuneisuuden ja masennuksen lisääntymisen työpaikoilla katsottiin johtuvan muun muassa siitä, että vanhemmista työntekijöistä tuntuu vaikealta pysyä vauhdissa mukana, työmäärä on kasvanut ja uusi tekniikka kytkee työntekijät työhönsä niin ettei työpäivä lopu koskaan. Torontossa sijaitsevassa stressintutkimuslaitoksessa Canadian Institute of Stress työskentelevä tri Richard Earle sanoo, että työnantajat voivat parantaa tilannetta ”opettamalla esimiehiä tunnistamaan ja käsittelemään psyykkisiä ongelmia sekä tarjoamalla käyttöön työnantajien avuksi tarkoitettuja ohjelmia ja palveluja”.