Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

NAYRÏR JANAN PʼEQEÑCHÄWIPA | JESUSAW QHESPIYISTU ¿KUNATSA?

Jesusan jiwatapas ukat jaktatapas ¿kunjamsa yanaptʼistu?

Jesusan jiwatapas ukat jaktatapas ¿kunjamsa yanaptʼistu?

“Jesucristo Tatitur iyawsam, ukatwa qhespiyasïta.” (Hechos 16:31)

Uka arunakjja, apóstol Pablompi Silasampiw Macedonia markankir Filipos sat markan cárcel uñjiriru sapjjäna. Jesusar iyawsañampi ukat jiwañat qhespiñampejj kunansa niya pachpakïpjje uk amuyañatakejja, kunatsa jiwtan ukwa nayraqat amuyañasa. Bibliajj uka toqet kamsisa uk uñjañäni.

Jaqenakajj janiw jiwañataki luratäktanti

“Tatitu Diosajj jaqerojj Edén huertoru uskkatayna yapuchañapataki, ukhamaraki uñjañapataki, ukapachasti akham sänwa: ‘Aka huerton taqe qoqanakat manqʼasïta, ukampisa aski ukhamarak ñanqha yatiñ churir qoqatjja janiw manqʼätati. Uka qoqan achunakapjja jan manqʼamti, manqʼäta ukapachasti cheqpachan jiwäta’.” (Génesis 2:15-17.)

Diosajj Adán chacharojj Edén jardinaruw usküna, ukanjja animalanakas alinakasa waljaw utjäna. Ukat achuni walja qoqanak taypinwa jakasïna, kawkïritsa manqʼakispänwa. Ukampis mä qoqatjja, janiw manqʼätati sasaw Diosajj säna. Jumatï jan istʼkitätajja jiwätawa sasaw sarakïna.

¿Adanajj uka arunak amuypachänti? Kunas jiwañajj uk jupajj yatïnwa. Kunattejj animalanak jiwir uñjänwa. Adanatï animalanakjam jiwañatak lurataspänjja, kuntï Jehová Diosajj siskäna ukajj jan kunatak askispänwa, jupajj jiwaskakispänwa. Diosarutï istʼaspäna ukat qoqatsa jan manqʼarakispäna ukhajja, wiñayatakiw jakaspäna, uk jupajj sum amuyäna.

Uka qoqajja, chacha warmjam ikintasiñäkaspas ukham yaqhepajj amuyapjje, ukampis ukajj janiw cheqäkiti. Jehová Diosajj Adanampir Evampirojj akham sänwa: “Wali mirantapjjam, aka oraqerusti phoqhantapjjarakim, apnaqapjjarakim” sasa (Génesis 1:28). Diosajj cheqpach qoqatwa parlaskäna. Uka qoqarojj ‘aski ukat ñanqha yatiñ churir qoqa’ sasaw säna, kunattejj Jupakiw jaqerojj kunatï askïki jan askïki uk saspäna. Adanatï uka qoqat jan manqʼkaspänjja, janiw istʼasirïtapaki uñachtʼaykaspänti, jan ukasti Diosar qawqsa suma bendicionanakapat yuspäri uksa uñachtʼayarakispänwa.

Adanajj Diosar jan istʼatap laykuw jiwäna

Diosajj Adanar akham sänwa: “‘Janiw manqʼätati’ sisksma uka qoqan achupat manqʼatamatjja [...]. Sapüru manqʼañamsti jumpʼimampirakiw jikjjatäta, kuna laqʼata luratäktatejj ukar kuttañamkama, laqʼätawa, laqʼarurakiw kuttäta” sasa (Génesis 3:17, 19).

Adanajj jarkʼat qoqatwa manqʼantäna, Diosajj ukham jan istʼasitapjja janiw ukhamak uñchʼukkänti, kunattejj uk lurasajja, Diosaruw kutkatasiskäna, janirakiw kunanaktï Diosajj jupa layku lurkäna ukanakatsa yuspärkänti. Adanajj qoqat manqʼantasajja, Dios contra saytʼasitapa, Jupampi jan apnaqayasiñ munatapwa uñachtʼayäna, ukham lurasajj jan walinakaruw purtʼasiskäna.

Kunjamtï Jehová Diosajj siskänjja, Adán chachajj cheqapuniw tiempompejj jiwjjäna. Jehová Diosajj laqʼatwa Adán chachar luräna ukatjja laqʼarurakiw tuküta sasaw sarakïna. Adán chachajj janiw kunar tukusasa jan ukajj yaqha cheqansa jakkänti. Jupajj jiwjjänwa, laqʼaruw tukjjäna, kunattejj laqʼat luratänwa (Génesis 2:7; Eclesiastés 9:5, 10).

Adanat jutirïtas laykuw jiwtanjja

“Mä sapa jaqe toqe juchajj aka oraqer mantankejja, ukat jiwajj uka jucha laykurak utjejja, ukhamarakiw jiwajj taqe jaqerojj katuntawayi juchachasitap layku.” (Romanos 5:12.)

Adanan juchachasitapajj jan walinakarupuniw purtʼayawayi. Adanajj janiw 70 jan ukajj 80 maranak jakañaki aptʼasiwaykiti: wiñay jakañwa aptʼasiwayi. Ukhamarus juchan jaqeruw tukjjäna, ukhamatwa wawanakapas jucharar nasipjjarakïna.

Taqeniw Adán chachat jutirïpjjtanjja, ukatwa pantjasiri, jucharara ukat jiwiri ukhamäpjjtanjja. Uka toqet apóstol Pablojj akham sänwa: “Nayan jañchi cuerpojjajja juchan munañapar sarnaqañatak aljantatawa. ¡Kunakïkta nayajja! ¿Khitis uka ñanqha janchin munañapatjja qhespiyitani?” sasa. Ukat jupa pachpaw akham sarakïna: “Dios maynikiw Jesucristo toqe luraspajja” sasa (Romanos 7:14, 24, 25).

Jesusajj wiñay jakañasatakiw jakäwip loqtasiwayi

“Alajjpach Awkejja khitaniw Yoqaparu akapachar qhespiyañataki.” (1 Juan 4:14.)

Diosajj niyaw juchatsa jiwañatsa qhespiyistani. ¿Ukatakejj kuns luri? Munat Yoqapwa aka Oraqer khitani, ukhamat Adanjam jan juchani nasiñapataki. Ukampis Jesusajj janiw Adanjam “kuna juchsa lurkänti” (1 Pedro 2:22). Ukatwa juchajj jupjjar jan munañanïkänti ukat wiñayaw jakaspäna.

Ukampis uñisirinakajj Yoqapar jiwaykäna ukhajj Jehová Diosajj janiw arjjatkänti, kimsa urutsti jaktayjjarakïnwa. Jesusajj ajay cuerponiw jaktjjäna, mä qawqha tiempotjja alajjpacharuw kuttʼjjäna. Ukanwa Awkip nayraqatan jan juchan jakäwip loqtasitap uñachtʼayäna, ukhamat Adanajj aptʼawayki uk kutsuyañataki. Diosajj loqtasïwipjja katoqänwa. Ukhamatwa Jesusar iyawsirinakajj wiñay jakañ katoqapjjaspa (Romanos 3:23, 24; 1 Juan 2:2).

Jesusajj kuntï Adanajj aptʼawayki ukwa jakäwipamp alawayi. Ukhamat wiñay jakañasataki. Bibliajj siwa: ‘Diosajj munasiñapatwa Jesusan taqetak jiwañapa munäna’ sasa (Hebreos 2:9).

Taqe ukanakajj qawqsa Jehová Diosajj munasistu ukwa amuyayistu. Niyakejjay jaqenakajj pantjasirïpjjchejja, kuntï Diosan leyinakapajj qhespiyasipjjañapatak mayki uk janiw phoqerjamäpkänti. Ukatwa Diosajj munasiñata ukat khuyapayasirïtap laykojj kuntï maykäna uk Jupa pachpa phoqañ amtäna. Ukatakejj munat Yoqapwa jaqenak layku sacrificiot loqtäna, ukhamat jaqenakar qhespiyañataki (Romanos 5:6-8).

Jesusajj jaktayatänwa, yaqhanakajj jaktayatäpjjarakiniwa

“Cristojj jiwatanak taypitjja jakatatawayiwa, jupajj nayraqat achükaspas ukhamarakiw taqe jiwatanakat jaktirinakatakejja. Kunjämatejj jiwañajj aka oraqenjja mä sapa jaqetaki qalltejja, ukhamarakiw jiwatat jakatatañajj mä sapa jaqeta qalltaraki. Kunjämtejj Adán chachankatas laykojj taqe jaqenakajj jiwarapjjejja, ukhamarakiw Cristonkjjasinjja taqe jaqenakajj jakapjjani.” (1 Corintios 15:20-22.)

Jesusajj cheqapuniw utjaskäna ukat jiwarakïna, ukampis ¿kunjamatsa jaktatap yattanjja? Jaktjjäna ukhajja, walja jaqenakaruw kunayman cheqana, horasan uñstäna. Mä kutejj 500 jaqenakaruw uñstäna. Apóstol Pablojj Corinto markankir cristianonakaruw uka toqet qellqäna. Uñjirinakat mä qawqhanejj jakasipkiwa sas kunaw säna, ukampejj jupanakpachpaw kuntï uñjapkäna, istʼapkäna uk sapjjaspa sañwa munpachäna (1 Corintios 15:3-8).

‘Nayraqat achu’ jan ukajj jiwatanakat nayraqat jaktayata sasaw Pablojj Cristot sirïna, ukampejj waljaniw qhepat jaktapjjarakispa saskänwa. Jesús pachpasa, “horasajj purininiwa taqe jiwatanakasti arupjj istʼapjjaniwa” sasin sirïna (Juan 5:28, 29).

Wiñay jakañtï munstanjja, Jesusaruw iyawsañasa

“Diosajj akapachar wal munatap laykuw mä sapa Yoqapar khitani, taqe khitinakatejj jupar iyawsapki ukanakajj jan chhaqañapataki, jan ukasti wiñay jakañanïñapataki.” (Juan 3:16.)

Biblian qallta jananakapanjja, kunjamsa jiwañas uñstäna, Edén jardinas aptʼasïna ukanakatwa parli. Ukat qhepa jananakapanjja, kunjamsa jiwañajj chhaqtayatäni, aka Oraqejj kunjamsa mä paraisor tukuyatäni ukanakatwa parlaraki. Ukapachajja, jaqenakajj wali kusisitaw wiñay jakasipjjani. Apocalipsis 21:4 qellqatajj akham siwa: ‘Janiw jiwañas utjjaniti’ sasa, uka arsutapat jan pächasiñatakejja, 5 jiskʼa tʼaqapan akham sarakiwa: ‘Uka arunakasti cheqapawa, confiykañarakiwa’ sasa. Cheqas kuntï Jehová Diosajj arski ukjja phoqapuniwa.

‘Uka arunakajj cheqawa, confiykañawa’ sasat ¿jumajj sarakta? Ukhamächi ukhajja, Jesusat sum yatjjatam, juparus iyawsarakim ukhamatwa Jehová Diosajj askit uñjarakïtam. Jupajj janiw aka tiemponak wal bendiskätamti, jan ukasti, jutïrin wiñay jakañwa aka Oraqen churätam, uka tiemponjja, “janirakiw jiwañas, jachañas utjkjjaniti, warariñasa ni usuyasiñasa”.