Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

¿Musyarqëkiku?

¿Musyarqëkiku?

¿Israelïtakunaqa Moises qellqanqan Leyta utilizäyaqku ima problëmatapis altsayänampaq?

AWMI, höraqa utilizäyaqmi. Deuteronomiu 24:14, 15 textum kënö nin: “Marka mayiki kaptin o markëkichö täraq forastëru nuna kaptimpis, waktsa y faltapakïkaq trabajapakoq nunataqa ama engañankitsu. Trabajanqampitaqa tsë junaqlla paguëkunki, porqui imampis mana kaptinmi tsë pägunta alläpa shuyarëkan. Mana pagaptikiqa Jehovämanmi mañakur quejakunqa, y tsënö kaptinqa jutsallakurqunkinam”.

Juk murukoq nuna quejakunqanta rikätsikoq mitupita rurashqa juk pakipi.

Asdod markapa amänunchömi tariyarqan, mitupita rurashqa juk pakipichö qellqarëkaq documentuta. Tsë documentuqa 600 watakunapita masraq Jesus shamunampaq pishïkaptinmi qellqakashqa kanaq. Y kënö nirmi qellqarëkan: “Cosëchata churapakur ushariptïmi Shobay nunapa tsurin Hoshayahu shamurqan y röpäta apakurqan. [...] Noqawan siëgachö këkaq llapan yanaqïkunam rikäyanqanta declarayämunqa [...] ninqäqa rasun kaqlla kanqanta. Manam ima delïtutapis rurarqötsu. [...] Señor gobernador röpäta kutitsimänampaq mana precisaqtanö rikarnimpis, llakipëkallämë, y röpäta kutïkatsimänampaq nïkullë. Röpannaq quedashqa këkaptïqa ama upällaqa quedakullëtsu”. Kë documentuchöqa Deuteronomiu librupa 24 kaq capïtulun ninqanmannömi parlëkan. Juk murukoq nunachi tsënö quejakurqan.

Unë pasakunqankunata willakoq Simon Schama nishqan nunam nin tsë documentuqa, quejakoq nuna röpampaq alläpa llakishqa këkanqanta y ras kutitsiyänanta munanqanta rikätsikunqanta. Jina kënömi nin: “Jina rikätsikunmi tsë demandakoq nunaqa Bibliapa leyninkunata alleq musyanqanta, y masqa waktsakunata shumaq tratayänampaq Levïticuchö y Deuteronomiuchö qellqarëkaq leykunata musyanqantam”.