Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

”Joskus minusta tuntuu, että näen unta!”

”Joskus minusta tuntuu, että näen unta!”

”Joskus minusta tuntuu, että näen unta!”

Lourdes tuijottaa kaupunkia asuntonsa ikkunasta ja peittää kädellään vapisevat huulensa. Hän on latinalaisamerikkalainen nainen, joka kärsi yli 20 vuotta Alfredon, väkivaltaisen aviomiehensä, käsissä. Alfredo päätti muuttua. Silti Lourdesin on edelleenkin vaikea puhua siitä fyysisestä ja henkisestä tuskasta, jota hän joutui kestämään.

”Se alkoi vain kaksi viikkoa häittemme jälkeen”, Lourdes sanoo hiljaisella äänellä. ”Kerran hän iski minulta irti kaksi hammasta. Eräällä toisella kerralla väistin, ja hänen nyrkkinsä iskeytyi päin vaatekaappia. Mutta nimittely sattui vielä enemmän. Hän kutsui minua ’hyödyttömäksi roskaläjäksi’ ja kohteli minua kuin vähäjärkistä ihmistä. Halusin lähteä, mutta miten se olisi käynyt päinsä kolmen lapsen kanssa?”

Alfredo asettaa kätensä hellästi Lourdesin olkapäälle. ”Minulla on arvostettu ammatti”, hän sanoo. ”Tunsin itseni nöyryytetyksi, kun minulle annettiin haaste ja minut määrättiin lähestymiskieltoon. Yritin muuttua, mutta pian käytökseni palasi entiseen uomaansa.”

Mikä sai aikaan muutoksen? ”Kulmamyymälän nainen on Jehovan todistaja”, selittää Lourdes, joka on nyt silmin nähden rentoutuneempi. ”Hän tarjoutui auttamaan minua ymmärtämään Raamattua. Opin, että Jehova Jumala arvostaa naisia. Aloin käydä Jehovan todistajien kokouksissa, vaikka Alfredo olikin aluksi siitä raivoissaan. Minulle oli uusi kokemus viettää aikaa ystävien kanssa valtakunnansalilla. Olin hämmästynyt havaitessani, että minulla saattoi olla omia uskonkäsityksiä ja että saatoin ilmaista niitä vapaasti ja opettaa niitä toisille. Tajusin, että Jehova arvostaa minua. Se antoi minulle rohkeutta.

Erästä käännekohtaa en unohda koskaan. Alfredo kävi edelleen joka sunnuntai katolisessa messussa ja vastusti sitä, että olin tekemisissä Jehovan todistajien kanssa. Katsoin häntä suoraan silmiin ja sanoin rauhallisesti mutta vakaumuksellisesti: ’Alfredo, minä ajattelen eri lailla kuin sinä.’ Eikä hän lyönyt minua! Pian tämän jälkeen minut kastettiin, eikä hän ole enää kertaakaan lyönyt minua, ja siitä on nyt viisi vuotta.”

Suurempia muutoksia oli kuitenkin edessä. Alfredo selittää: ”Noin kolme vuotta Lourdesin kasteella käymisen jälkeen muuan kollega, joka on Jehovan todistaja, kutsui minut kotiinsa ja kertoi minulle kiehtovia asioita Raamatusta. Kertomatta asiasta vaimolleni aloin tutkia Raamattua hänen kanssaan. Pian aloin käydä Lourdesin kanssa kokouksissa. Monet siellä kuulemistani puheista käsittelivät perhe-elämää, ja ne saivat minut usein tuntemaan häpeää.”

Alfredoon teki vaikutuksen se, että seurakunnan jäsenet, myös miehet, puhdistivat lattioita kokouksen jälkeen. Kun hän kävi kylässä heidän luonaan, hän näki, miten aviomiehet auttoivat vaimoaan astioiden pesemisessä. Nämä pienet tapaukset osoittivat Alfredolle, miten rakkaus toimii käytännössä.

Pian tämän jälkeen Alfredo kastettiin, ja nyt hän ja hänen vaimonsa palvelevat kokoaikaisina sananpalvelijoina. ”Hän auttaa minua usein korjaamaan pöydän aterian jälkeen ja sijaamaan vuoteet”, sanoo Lourdes. ”Hän kehuu ruoanlaittotaitoani ja antaa minun itse päättää asioita, esimerkiksi millaista musiikkia kuuntelen tai mitä tavaroita ostamme kotiin. Tällaista Alfredo ei olisi koskaan ennen tehnyt! Äskettäin hän osti minulle ensimmäistä kertaa kukkakimpun. Joskus minusta tuntuu, että näen unta!”

[Kuva s. 10]

”Tajusin, että Jumala arvostaa minua. Se antoi minulle rohkeutta”

[Kuva s. 10]

Alfredoon teki vaikutuksen se, että seurakunnan jäsenet, myös miehet, puhdistivat lattioita kokouksen jälkeen

[Kuva s. 10]

Hän näki, miten miehet auttoivat vaimoaan astioiden pesemisessä

[Kuva s. 10]

”Äskettäin hän osti minulle ensimmäistä kertaa kukkakimpun”