Liian tiiviin tahdin hinta

LÄNSIMAAILMA ON NYKYÄÄN VAUHDIN JA MUKAVUUDEN SOKAISEMA.

TISKIKONEET säästävät aikaa keittiössä. Pesukoneet säästävät sitä kodinhoitohuoneessa. Miljoonien ihmisten ei tarvitse enää lähteä kotoaan edes ostoksille tai pankkiasioille; he vain käynnistävät tietokoneensa ja avaavat Internet-yhteyden.

Maailma – ainakin osa siitä – on tosiaan pullollaan kaikenlaisia aikaa ja vaivaa säästäviä laitteita. Siksi luulisi, että ihmisille jäisi yllin kyllin aikaa olla perheensä kanssa ja rentoutua. Silti aivan liian usein monet sanovat olevansa väsyneempiä ja stressaantuneempia kuin koskaan. Syitä on monia, eivätkä ne aina ole yksinkertaisia.

Listan alkupäässä ovat taloudelliset paineet. Australialainen työsuhdeasioiden tutkimus- ja koulutuskeskus selvitti, kuinka monta tuntia australialaiset ovat töissä, ja totesi, että ”huomattavan monet työskentelevät säännöllisesti yli 49 tuntia viikossa” ja että ”tämä työajan piteneminen vaikutti todennäköisesti hyvin epäsuotuisasti perhe- ja sosiaaliseen elämään”. Monet haluavat asua kaupunkien vihreämmillä ja rauhallisemmilla laitamilla, jolloin heiltä voi kulua viikoittain tai jopa päivittäin tuntikausia matkustamiseen täpötäysissä junissa ja busseissa tai ajamiseen ruuhkaisilla teillä. Työpäivä pitenee ja paineet lisääntyvät.

Onko sinulla univelkaa?

Univaikeudet ovat viime vuosina yleistyneet siinä määrin, että eri puolilla maailmaa on perustettu lukuisia uniklinikoita. Tutkijat ovat havainneet, että kun yöuni jää säännöllisesti vajaaksi, alkaa syntyä univelkaa. Elimistö haluaa luonnollisesti saada velan maksettua ja reagoi siihen väsymyksen tunteella. Mutta koska nukkumiselle ei nykyisessä elämäntyylissä ole paljon aikaa, monet ovat aina väsyneitä.

Eräässä länsimaassa ihmisten yöuni väheni 20 prosenttia viime vuosisadan aikana, keskimääräisestä yhdeksästä tunnista seitsemään tuntiin. Tutkijat ovat keränneet todisteita siitä, että univelka aiheuttaa oppimis-  ja muistivaikeuksia sekä heikentää motorisia toimintoja ja vastustuskykyä. Useimmat meistä ovat huomanneet itsekin, että väsyneenä tulee tehtyä helposti virheitä. Valitettavasti nuo virheet voivat olla vakavia ja tulla kalliiksi.

Uupumuksen korkea hinta

Pitkistä työpäivistä ja henkilökunnan vähyydestä johtuvan uupumuksen sanotaan myötävaikuttaneen joihinkin 1900-luvun lopun pahimpiin onnettomuuksiin. Niitä ovat Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus, Challenger-avaruussukkulan räjähdys ja Exxon Valdez -tankkerin aiheuttama öljytuho sen ajettua hiekkasärkkään Prinssi Williamin salmessa Alaskassa.

Tšernobylin räjähdys sattui voimalassa suoritetun erikoistestin aikana. Kirjassaan The 24-Hour Society Martin Moore-Ede sanoo, että testiä ”valvoi uupunut sähköinsinööriryhmä, joka oli ollut voimalassa ainakin 13 tuntia ja todennäköisesti pitempäänkin, sillä lupa testin aloittamiseen oli viivästynyt kymmenen tuntia”. Joka tapauksessa erään tuoreen tutkimuksen mukaan säteilyvuodon yksi pitkän aikavälin seuraus on ollut se, että kilpirauhassyöpätapaukset ovat kymmenkertaistuneet ukrainalaisten lasten keskuudessa vuoden 1986 jälkeen.

Avaruussukkula Challengerin räjähdystä perusteellisesti tutkinut presidentin asettama lautakunta sanoi raportissaan, että ylitöiden määrä oli ylittänyt 20 tunnin rajan 480 kertaa yhdessä sopimustyöntekijäryhmässä ja 2512 kertaa toisessa ryhmässä. Raportin mukaan myös johtoportaan väsymys, jonka syynä oli ”useita päiviä jatkunut epäsäännöllinen työaika ja riittämätön yöuni”, vaikutti merkittävästi siihen, että sukkulan laukaisemiseen annettiin epäviisaasti lupa. Raportissa huomautettiin, että ”kun ylitöitä tehdään kohtuuttomasti, työteho laskee ja inhimillisten erehdysten todennäköisyys kasvaa”.

Merimiesliiton edustajien mukaan henkilökunnan vähentäminen – jonka tarkoituksena oli tiettävästi pienentää kustannuksia – merkitsi sitä, että Exxon Valdezin miehistön täytyi tehdä pitempiä työpäiviä ja ylimääräisiä vuoroja. Eräässä raportissa kerrottiin, että kolmas perämies, joka vastasi aluksesta sillä hetkellä kun se ajoi karille heti keskiyön jälkeen, oli ollut jalkeilla aamuvarhaisesta. Lähes 42 miljoonaa litraa öljyä – Yhdysvaltojen historian pahin öljytuho – aiheutti hirvittävää tuhoa rannikkoalueilla ja suurta vahinkoa eläimistölle, ja jälkien puhdistaminen maksoi yli kaksi miljardia dollaria.

Uupumuksen huomaamattomampia vaikutuksia

Erään arvion mukaan väsymys ja uupumus tulevat maksamaan maailmanlaajuisesti  ainakin 377 miljardia dollaria joka vuosi! Mikään summa ei kuitenkaan vastaa ihmisten henkeä ja terveyttä, jotka hyvin usein ovat hintana. Otetaanpa esimerkkinä liikenneonnettomuudet. Erään sydneyläisen unihäiriöklinikan mukaan 20–30 prosenttia Australiassa sattuvista liikenneonnettomuuksista johtuu siitä, että kuljettaja on nukahtanut rattiin. Yhdysvalloissa uneliaisuus vaikuttaa arviolta ainakin 100000 liikenneonnettomuuteen vuosittain.

Uupumuksen seuraukset eivät kuitenkaan välttämättä jää tähän. Liikenneonnettomuuden uhri, joka kiidätetään sairaalaan leikattavaksi, toivoo, että lääkäri olisi virkeä ja valpas, mutta kiireisen aikataulun ja pitkien työpäivien takia hän saattaakin olla kaikkea muuta. Erään australialaisen terveyttä ja hyvinvointia tutkivan instituutin raportti paljasti, että noin 10 prosenttia lääkäreistä työskenteli yli 65 tuntia viikossa, 17 prosenttia kaikista erikoislääkäreistä teki töitä vielä enemmän ja 5 prosenttia nuorista lääkäreistä työskenteli yli 80 tuntia viikossa!

”Koneita suojellaan ohjekirjojen, varoitustarrojen ja valmennuskurssien avulla”, sanoo Martin Moore-Ede. ”Ihmiset tulevat tähän maailmaan ilman sellaista suojaa. – – Järkyttävä totuus on, että tunnemme ihmisen ’teknisiä tietoja’ paljon huonommin kuin hänen käyttämänsä tietokoneen laitteistoa ja ohjelmistoa.”

Ruumiissamme ei ole punaisia vilkkuvaloja eikä hälytysääniä, jotka ohjaisivat meidät pysähtymään tai hidastamaan tahtia. Elimistö kuitenkin antaa varoitussignaaleja. Niitä ovat jatkuva väsymys, mielialan vaihtelut, masennus ja taipumus sairastua herkästi virustauteihin. Jos sinulla on näitä oireita – ja jos niiden taustalla ei ole fyysistä tai jotain muuta terveysongelmaa – sinun saattaa olla aika arvioida uudelleen elämäntyyliäsi.

Kiireen vaikutukset ihmissuhteisiin

Stressi ja univaje vaativat veronsa myös ihmissuhteilta. Ajatellaanpa erästä vastanainutta paria, Johnia ja Mariaa. * Useimpien nuortenparien tavoin he halusivat saada mukavan asunnon ja taloudellisen turvallisuuden, ja siksi he molemmat menivät kokopäivätyöhön. Mutta koska heillä oli epäsäännölliset työajat, heille ei jäänyt paljon yhteistä aikaa. Suhde alkoi pian kärsiä. He eivät kuitenkaan kiinnittäneet huomiota oireisiin, vaan jatkoivat samaa vaativaa tahtia, kunnes heidän juuri ja juuri alkuun päässyt avioliittonsa hajosi.

”Tutkimukset osoittavat, että avioerojen määrä on vuorotyötä tekevissä perheissä 60 prosenttia suurempi kuin normaalia päivätyötä tekevissä perheissä”, sanotaan kirjassa The 24-Hour Society. Mutta ovatpa pariskunnat vuorotyössä tai eivät, monet heistä yrittävät mahduttaa elämäänsä niin paljon  asioita, että he todellisuudessa puristavat liittonsa hengettömäksi. Toisilla stressi ja uupumus saattavat myötävaikuttaa huumeiden ja alkoholin väärinkäytön kierteeseen ja huonoihin syömistottumuksiin, jotka eivät ainoastaan pahenna väsymystä vaan voivat myös johtaa moniin muihin ongelmiin, jopa lasten hyväksikäyttöön.

Vanhempien vaativan aikataulun vuoksi lastenhoitopaikkoja ilmaantuu koko ajan lisää ja jotkin niistä tarjoavat jopa ympärivuorokautista palvelua. Monien lasten todellinen lapsenvahti on kuitenkin televisio. Mikäli lapsista halutaan kasvattaa vastuuntuntoisia, tunne-elämältään tasapainoisia aikuisia, vanhempien täytyy antaa heille runsaasti aikaa ja kiinnittää heihin paljon huomiota. Jos vanhemmat eivät väsymykseltään jaksa olla lastensa kanssa, koska he yrittävät pitää yllä kohtuuttoman korkeaa elintasoa, heidän on viisasta laskea kustannukset – sekä lastensa että itsensä kannalta.

Nykyajan nopeatempoisessa, teknisessä yhteiskunnassa myös iäkkäät jäävät usein jalkoihin. Muutosten nopeus ja markkinoille ilmaantuvien laitteiden loputon virta hämmentävät monia, ja he tuntevat itsensä turvattomiksi, pelokkaiksi tai jopa hyödyttömiksi. Mitä siis tulevaisuudella olisi heille tarjottavanaan?

Olemmeko me kaikki, nuoret ja vanhat, täysin tämän maailman armoilla, jonka tahti tuntuu vain kiihtyvän? Vai voimmeko tehdä jotain jaksamisen ja elämänlaadun hyväksi? Onneksi voimme, kuten näemme seuraavasta kirjoituksesta.

[Alaviite]

[Kuvat s. 6]

Väsymys on saattanut olla osasyynä Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuteen, ”Challenger”-avaruussukkulan räjähdykseen ja ”Exxon Valdezin” aiheuttamaan öljytuhoon

[Lähdemerkinnät]

U.S. Department of Energy’s International Nuclear Safety Program

NASA

[Kuvat s. 7]

Elämän kiihkeä tahti voi aiheuttaa paineita avioliitossa

[Kuva s. 8]

Jotkut yrittävät selviytyä alkoholin avulla