(’valkoinen’).

  1. Abrahamin veljen Nahorin pojanpoika. Laban oli Betuelin poika ja Rebekan veli (1Mo 24:15, 29; 28:5) sekä Lean ja Raakelin isä (1Mo 29:16). Hän asui Haranin kaupungissa Paddan-Aramissa, joka sijaitsi Mesopotamiassa. (1Mo 24:10; 27:43; 28:6; 29:4, 5.)

 Labania sanotaan ”syyrialaisen [kirjm. ”aramealaisen”] Betuelin pojaksi”. Häntä kutsutaan myös ”syyrialaiseksi Labaniksi”. (1Mo 28:5; 25:20; 31:20, 24.) Tämä nimitys on sopiva sen vuoksi, että hän asui Paddan-Aramissa, joka merkitsee ’Aramin (Syyrian) tasankoa’. Laban oli seemiläinen ja asui alueella, jonka väestö puhui arameaa, seemiläistä kieltä.

 Juuri edellä mainitulle seudulle iäkäs Abraham lähetti palvelijansa etsimään vaimoa Iisakille (1Mo 24:1–4, 10). Kun Laban kuuli Rebekalta, että tämä oli tavannut Abrahamin palvelijan, ja näki Rebekan saamat lahjat, hän juoksi palvelijan luo ja puhutteli tätä Jehovan siunaamaksi ja osoitti hänelle vieraanvaraisuutta (1Mo 24:28–32). Laban otti sittemmin johdon neuvoteltaessa Rebekan avioliitosta, johon saatiinkin sekä Labanin että hänen isänsä Betuelin suostumus (1Mo 24:50–61).

 Vuosia myöhemmin Jaakob matkusti enonsa Labanin luo Haraniin paetakseen Esaun kostoa ja hankkiakseen itselleen vaimon (1Mo 27:41–28:5). Näihin aikoihin Labanilla oli kaksi tytärtä, Lea ja Raakel (1Mo 29:16), sekä mahdollisesti myös poikia (1Mo 31:1). Laban sopi Jaakobin kanssa, että tämä saisi seitsemän vuoden palveluksesta vaimokseen Labanin nuoremman tyttären Raakelin. Laban petkutti kuitenkin Jaakobia tämän hääyönä antamalla hänelle  Raakelin sijasta vanhemman tyttärensä Lean, ja hän sivuutti Jaakobin vastalauseet vetoamalla paikalliseen tapaan ja tarjosi sitten hänelle Raakelia toiseksi vaimoksi, jos Jaakob palvelisi häntä vielä seitsemän vuotta. (1Mo 29:13–28.)

 Kun Jaakob lopulta halusi lähteä pois, Laban pyysi häntä hartaasti jäämään ja jatkamaan hänen palvelemistaan palkkaa vastaan (1Mo 30:25–28). Sovittiin, että Jaakob voisi pitää itsellään kaikki täplikkäät ja kirjavat lampaat, tummanruskeat lampaat nuorten pässien joukosta sekä jokaisen kirjavan ja täplikkään kutun (1Mo 30:31–34). Se, mitä Jaakob sanoi myöhemmin Lealle ja Raakelille sekä myös Labanille (1Mo 31:4–9, 41), osoittaa kuitenkin, että Laban muutti tulevina vuosina tuota alkuperäistä sopimusta useaan otteeseen, kun kävi ilmi, että Jaakobin katraat kasvoivat suuresti. Labanin asenne Jaakobia kohtaan oli nyt erilainen kuin ennen, ja Jehovan kehotuksesta Jaakob päätti palata perheineen ja katraineen kotimaahansa (1Mo 31:1–5, 13, 17, 18).

 Kolmantena päivänä Jaakobin salaisen lähdön jälkeen Laban sai kuulla siitä, ja hän lähti ajamaan Jaakobia takaa ja tavoitti hänet Gileadin vuoristossa. Jumalalta tullut varoitus esti kuitenkin Labania vahingoittamasta Jaakobia. (1Mo 31:19–24.) Kun Laban ja Jaakob kohtasivat, he riitelivät. Jaakob kiinnitti huomion siihen, että hän oli palvellut 20 vuotta uskollisesti ja uutterasti, ja osoitti, miten Laban oli kohdellut häntä epäoikeudenmukaisesti ja muuttanut hänen palkkaansa kymmenen kertaa. (1Mo 31:36–42.)

 Laban halusi kovasti saada takaisin terafim-kuvat eli kotijumalat, jotka Raakel oli Jaakobin tietämättä varastanut. Laban ei pystynyt löytämään terafim-kuvia, koska Raakel piti niitä piilossa. Kuunpalvojat, joiden keskellä Laban asui, ovat voineet vaikuttaa hänen uskonnollisiin käsityksiinsä, mikä voidaan päätellä siitä, että hän tähyili enteitä ja hänellä oli terafim-kuvia. Kannattaa kuitenkin huomata, etteivät todennäköisesti pelkästään uskonnolliset syyt saaneet Labania erittäin kiihkeästi etsimään terafim-kuvia. Nuzista Kirkukin läheltä Irakista löydetyistä tauluista ilmenee, että sikäläisten patriarkaalisten lakien mukaan tuollaisten kotijumalien hallussapito saattoi oikeuttaa naisen aviomiehen vaatimaan oikeusteitse appivainajansa omaisuutta. Laban on siksi voinut ajatella, että Jaakob itse varasti terafim-kuvat voidakseen myöhemmin viedä perinnön Labanin omilta pojilta. Tämä saattaa selittää sen, miksi Laban – sen jälkeen kun hän ei ollut löytänyt kotijumalia – halusi kiihkeästi päästä Jaakobin kanssa sopimukseen, joka takaisi sen, että Jaakob ei Labanin kuoleman jälkeen palaisi kotijumalat mukanaan riistämään hänen pojiltaan heidän perintöään. (1Mo 31:30–35, 41–52.)

 Laban solmi Jaakobin kanssa heidän perheittensä välisen rauhanliiton, ja sen muistoksi asetettiin kivipatsas ja kiviröykkiö. Jaakob antoi röykkiölle heprealaisen nimen Galed ’todistusröykkiö’. Laban käytti samaa merkitsevää aramealaista eli syyrialaista ilmausta ja kutsui sitä Jegar-Sahadutaksi. Sitä sanottiin myös ”Vartiotorniksi”. (1Mo 31:43–53.) Hyvästeltyään lapsenlapsensa ja tyttärensä Laban palasi kotiin, eikä häntä enää mainita Raamatun kertomuksessa (1Mo 31:54, 55).

  2. Paikka, joka mainitaan ”Suufin edustalla olevien aavikkotasankojen” yhteydessä 5. Mooseksen kirjan 1:1:ssä. Labanin tarkkaa sijaintia ei tiedetä.