Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wani xkisatikon ja janekʼ lajxelyuj ja ciencia sok wani xkʼuʼantikon ja prebaʼik bʼa taxeliki.

 Jun diccionario wa xyala ja yaljel ciencia wa stojolan ja «spaklajel ja jastik ay, ja jastal wa x-aʼtijiye soka snajel kiʼojtik bʼa yeʼnle» (Collins Cobuild Advanced Learner’s English Dictionary). Anima ja Biblia mi jun libro bʼa ciencia, pe wani xcholo jaman lek bʼa wa snikawotik bʼa spaklajel ja jastik ay ja bʼa luʼumkʼinal it sok bʼa yajel el slekilal ja jastik snaʼuneje ja científicoʼik. La kiltik jujuntik sjejel:

•   Spaklajel ja sutsatkʼinali: «Jachawik jawa satex bʼa satkʼinal sok kʼelawik. ¿Machʼa skʼulunej ja jastik junuk it? Yeʼnani ja maʼ wa xyaʼ eljan sok wa xyajtabʼan ja jastik junuk jaw jastal jun olomal bʼa kʼakʼanumik, spetsanil ja jujune ja yeʼnle ayuj sbʼiʼil» (Isaías 40:26).

•   Spaklajel ja jastik sakʼani: Ja Salomón «xcholo sbʼaja teʼaltiki, ja cedro wa xtax bʼa Líbano man hisopo wa xkʼi ja bʼa yibʼ naʼitsi; ja yeʼn xcholo sbʼaja chanteʼiki, ja jujpuk chaniki, ja jastik wa skicha sbʼaj sok ja chayiki» (1 Reyes 4:33).

•   Aʼanik: «¡Lec xta huujilex ja huenlexi, meyuc anesesidaex soc doctor como naca jel lec ayex! Pero ja yenlei huas scʼulan necesitar jun sdoctore» (Lucas 5:31, Ja yajcʼachil testamento).

•   Spaklajel ja tyempoʼi: «¿Ochela maʼ ja bʼa nolan ay ja nieve, ma ay bʼa awilunej ja bʼa nolan ja bʼati? [...] ¿Bʼatik lado wa xojobʼani ja ijlabʼi, sok bʼa man wa x-eljan ja ikʼ bʼa este bʼa wa spuku sbʼaj ja bʼa luʼumi?» (Job 38:22-24).

 Ja bʼa juʼuntikoni wa xpukutikon ja skisjel ja bʼa ciencia, pes tikʼanxta wa xkatikon eluk artikuloʼik ja jastik sakʼan ay ja bʼa luʼumi soka jastik kʼotel snaʼuneje ja científicoʼiki. Ja Taʼumantiʼik wa stsatsankʼujolane ja yuntikile bʼa kʼotel lekil paklanumik, bʼa jachuk oj snaʼe stojol lek ja jastik ay ja bʼa luʼumkʼinal it. Ayni taʼumantiʼik bʼa Jyoba wa x-aʼtijiye bʼa tuktukil tikʼe ja bʼa ciencia, jastalni ja maʼ wa spaklay jastal wa x-aʼtiji ja yojol ja jkwerpotik, bʼa matemáticas sok spaklajel ja jastik junuk ay ja bʼa sutsatkʼinali.

 Mini xmajlaytik ja ciencia oj sjakʼ spetsanil ja sjobʼjelik yiʼoj ja ixuk winiki. a Pensaran sbʼaja it: ja matik wa spaklay ja jluʼumtiki wani xbʼobʼ xcholkabʼtik jastal tojbʼel, pe ¿jastal kʼot ja Luʼum bʼa oj ajyuk sakʼan chikan jasa? Sok jaxa matik wa spaklay ja jastik sakʼani, wa xcholo jastal wa x-aʼtiji ja jkwerpotiki, pe ¿jas yuj tsamalxta wa x-aʼtiji ja jkwerpotiki?

 Kʼotelni jnaʼunejtik kechanta ja Biblia wa xyaʼakitik ja sjakʼjel ja bʼa sjobʼjelik it (Salmo 139:13-16; Isaías 45:18). Ja yuj, bʼa ajyelkujtik jun xchapjelal mas lek ti chʼikan ja spaklajel ja ciencia, pe chomajkil ja Biblia.

 Ay ekʼeleʼik, lajansok oja wil ja ciencia soka Biblia mi syaka sbʼaje. Pe ja it jani yuj ay ekʼeleʼik mi jachukuk ja jastal abʼxel stojol ja jas wa xyala ja Biblia. Jun sjejel, ja Biblia mi wa xyala ta kechan wake kʼakʼu bʼa 24 ora kʼulaji ja Luʼumi (Génesis 1:1; 2:4).

 Sbʼa jujuntik jasunuk yaluneje ja científicoʼik, jastal ja evolución, mi chikanuk lek ja prebaʼik taxeli sok mi kisubʼal yuja matik jel chapane bʼa jel naʼubʼal sbʼaje. Jun sjejel, yajni wa xkilatik ja jastal jel chapan ja jastik sakʼan ay ja bʼa luʼumi, jitsan ja matik jel chapan bʼa spaklajel ja jastik sakʼani, ja spaklajel ja jastal wa x-aʼtiji ja yojol ja jkwerpotik sok tuk snajel bʼa ciencia kʼotele snajel ja jastik sakʼani mini tukbʼiye sok paxye bʼa tuk jasunuk. Cha junxta wa xpensaraʼantikon ja keʼntikon.