Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

LECCIÓN 26

¿Imamandata ashtaca llaquicuna, nali ruraicunapash tian?

¿Imamandata ashtaca llaquicuna, nali ruraicunapash tian?

Ashtaca llaquicunata ricushpami gentecunaca ¿imamandashi shinapacha llaquicunaca tian? nishpa tapurin. Shinapash cai tapuita Bibliapi contestajta yachashpaca tranquilomi sintiri ushapanchi.

1. Cai mundopi ashtaca llaquicuna tiachunga ¿imatata Satanás Diabloca rurarca?

Diabloca pai mandangapaj munashpami Jehová Diospa contra tucurca. Paica gentecunapash Jehová Diospa contra tucuchun munaimandami Adán y Evataca shuj llullata nishpa umachirca (Génesis 3:​1-5). Diabloca, Jehová Diosca cangunamanga na tucuita cungapaj munanllu nishpami Adán y Evamanga crichirca. Shinapash chaica na ciertochu carca. Shina nishpaca, gentecuna Jehovata na cazushpa cushilla causaita ushanmi nijuj cuenda carca. Evaman na huañunguichichu nishpaca Diabloca shuj jatun llullatami nijurca. Diablo shina nishcamandami Bibliapica “paica llullapachami can y llullapa taitami can” can ninmi (Juan 8:44).

2. Adán y Evaca ¿imata decidirca?

Jehová Diosca imatapash na mitsashpami Adán y Evamanga tucui yuracunamanda micunguichilla nircami. Shinapash shujlla yuramandallami na micunachu canguichi nishpa mandarca (Génesis 2:​15-​17). Pero paicunaca chaita yachashpapash na cazurcachu. Evaca ‘chai yurapi [frutata] japishpami micurca’. Chai jipaca Adanmanbash cujpimi ‘paipash micurca’ (Génesis 3:6). Ishcandimi Jehová Diostaca na cazurca. Adán y Evaca perfectocuna caimandaca ima ali cashcata, ima nali cashcataca alimi yacharca. Chaita yachashpapash Jehovata na cazushcamandami paicunaca shuj jatun pecadota rurarca. Shinallata Jehová Dios mandana derechotapashmi na respetarca. Chai decisionda agllashcamandami paicunaca ninanda sufrirca (Génesis 3:​16-​19).

3. Adán y Eva Jehovata na cazushcamandaca ¿imashinata ñucanchitaca afectan?

Adán y Eva pecadota rurashcamandami imperfectocuna tucurca. Chaimi paicunapa huahuacunapash imperfectocuna capanchi. Adanmanda parlashpami Bibliapica cashna nin: “Shujlla runamandami, pecadoca cai mundopi tiai callarirca. Pecado tiashcamandami, huañuipash tiai callarirca. Shinami huañuica, tucui gentecunaman yalirca” ninmi (Romanos 5:12).

Shinaca ¿imamandata sufrinchi? Huaquinbica ñucanchillata nali decidishcamanda o shujcunapa nali decisiongunamandapashmi sufrinchi. Shinallata na yashcapi imapash pasajpimi llaqui apanchi (Eclesiastés 9:​11, liipangui).

ASHTAHUAN YACHAJUPASHUNCHI

Cunanga cai mundopi tiashca llaquicunamanda Jehovata na culpana cashcata, shinallata ñucanchicuna sufrinajujpi Jehová Dios imashina sintirijtapashmi ricugripanchi.

4. Satanaspa culpamandami sufrinajunchi

Ashtaca gentecunaca Taita Dios cai mundota mandajushcatami yuyan. Pero, chaica ¿ciertochu can? VIDEOTA ricupai.

Santiago 1:13 y 1 Juan 5:​19ta liishpa, cai tapuita contestapangui:

  • ¿Jehová Dioschu cai mundopi llaquicunamanda, nali ruraicunamandapash culpata charin?

5. Cai mundota Diablo mandajushcamandami ashtaca llaquicuna tian

Génesis 3:​1​manda 6​caman liishpa, cai tapuicunata contestapangui:

  • ¿Imata nishpata Satanasca llullarca? (Versículo 4 y 5​ta ricupangui).

  • Ñucanchicuna ali causachunga Jehová Diosca na munanllu yashpa crichunga ¿imatata Satanasca nishca?

  • Satanás nishcashnaca ¿Jehová Dios mandajpichu gentecunaca cushilla causaita ushan?

Eclesiastés 8:9ta liishpa, cai tapuita contestapangui:

  • Jehová Dios cai alpata nara mandajushcamandaca ¿imashinata causanajunchi?

  1. Adán y Evaca perfectocunami carca. Paicunaca shuj paraisopimi causarca. Pero Satanasta cazushcamandami Jehová Diospa contra tucurca

  2. Jehová Diospa contra tucushcamandami pecadopash, llaquicunapash, huañuipash cai alpapi tiai callarirca

  3. Jehová Diosmi pecadota, llaquicunata, huañuitapash tucuchinga. Shinami tucuilla gentecunaca cutin perfecto tucushpa paraíso alpagupi para siempre causai ushanga

6. Gentecuna sufrinajujta ricushpaca Jehová Diosca ninandami llaquirin

¿Jehová Diosca, gentecunamandaca preocuparinllu? Rey David y Apóstol Pablo ima nishcata ricupashun. Salmo 31:7 y 1 Pedro 5:7ta liishpa, cai tapuita contestapangui:

  • Ñucanchicuna sufrinajujpi Jehová Diospash llaquirin cashcata yachashpaca ¿imashinata sintiripangui?

7. Jehová Diosca cai mundopi llaquicunataca ñallami tucuchinga

Isaías 65:17 y Apocalipsis 21:​3, 4ta liishpa, cai tapuita contestapangui:

  • Jehová Diosca gentecuna ama sufrichunmi tucui llaquicunata tucuchisha nishpa prometishca. Caita yachashpaca ¿imashinata sintiripangui?

¿Yachaparcanguichu?

Satanasca llullacunata nishpami Jehová Diospa shutitaca mapayachishca. Shinapash cai mundopi llaquicunata Jehová Dios tucuchijpimi paipa shutigutaca tucui llullacunamanda limpianga. Shinami paipa Gobiernolla shuj ali gobierno cashcata ricuchinga. Jehová Diospa shutita llullacunamanda limpianami ashtahuan importante can (Mateo 6:​9, 10).

HUAQUINGUNACA, “Diosca cai mundopi sufrishpa causachunmi ñucanchitaca rurashca” ninmi.

  • Pipash shina nijpica ¿imatata nipanguiman?

YARINGAPAJ

Cai mundopi tiashca llaquicunamandaca Satanás, Adán y Evami culpata charin. Gentecuna sufrinajujta ricushpaca Jehová Diosca ninandami llaquirin. Chaimandami cai tucui llaquicunataca ñalla tucuchinga.

¿Imatata yachajupashcanchi?

  • Diabloca ¿ima nishpata Evamanga llullarca?

  • Adán y Eva Taita Diosta na cazushcamandaca ¿imashinata ñucanchicunaca causanajunchi?

  • Gentecuna sufrinajujta ricushpaca ¿imashinata Jehová Diosca sintirin?

Caita rurapai

CAITAPASH RICUPAI

Jardín de Edenbi Satanás ima llullata callarichishcata ricupai.

“¿Imamandata Diosca llaquicuna tiachun saquishca?” (Villajun revista, 1 de enero de 2014)

Shuj mishugu ashtaca llaquicunata charishca jipa imashina shuj cushilla causaiguta chari ushashcata ricupai.

Cunanga cushillami causani (5:​09)