Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

OARALAP | MEHLA IEI KAIMWISEKPEN MEHKOAROS?

Ahn Aramas Nannanti en Powehdi Mehla

Ahn Aramas Nannanti en Powehdi Mehla

Mehla kin duwehte imwintihti men me kamasepwehk. Kitail kin pelian ni uwen atail kak koaros. Kitail ele sohte men kamehlele ni eh kin lelohng emen me kitail poakohng. De pwehki kitail medewe me kitail ahneki roson duwehte me pwulopwul men, kitail kin medewe me mehla sohte kak lelohng kitail. Kitail kin men kolokolte madamadau wet.

Ele sohte me kin medemedewe duwen mour kohkohlahte duwehte me Parao kan en mahs kin wia. Re doadoahngkihla pali laud en arail mour oh mour en tohn doadoahk kid kei ni arail nannanti pwehn powehdi mehla. Ihmw takai kan me re wiahda pwehn nekidala paliweren nanmwarki melahr kan kin kadehdehda dahme re nannanti en wia. E pil kin kadehdehda duwen arail sohte pweida.

Kaun lapalap kan en China pil ahneki soangen madamadauohte en powehdi mehla, ahpw re wia met ni ahl tohrohr ehu. Re doadoahngki wini ehu me dene e ahneki manaman en kolokol mour. Emen kaun ako, Qin Shi Huang, idingki nah saintis ko ren rapahkihda wini ehu me kak katokehdi mehla. Ahpw pali laud en wini ko me re doaloahda kin mie mete me adaneki mercury loale me pwoisin. Ehu rehn wini ko me mwein kemehla ih.

Nan pahr 1513, sounseiloak en Spein men me adaneki Juan Ponce de León, seiloak sang Puerto Rico raparapahki utupen pihl ehu me dene kak kahrehiong emen en pwulopwulla. Erein seiloako, e diarada ehu sapwen Amerika ko me adaneki Florida, ahpw mwurin sounpar kei e mehla ni eh mahweniong pwilidak en mehn Amerika ko. Sohte emen me diarada utupen pihlo me dene kak kahrehiong emen en pwulopwulla.

Parao kan, kaun lapalap kan oh pil sounseiloak kan, irail koaros nantihong rapahkihda ia duwen arail en powehdi mehla. Mwein kitail pwungki arail mehn akadei kan, mehnda ma kitail sapwungki wiepe kan me re doadoahngki. Ni mehlel, kitail koaros kin men momourte.

MEHLA KAK LOHDI?

Dahme kahrehda kitail kahng mehla? Paipel kawehwehda kahrepeo. Me pid duwen Sounkapikpatail, Siohwa Koht, * Paipel mahsanih: “E ketin kapikada soahng koaros me kaselel ni ahnsou me kileldi. Oh e pil ketikihong nan mohngiongirail madamadau en ahnsou kohkohlahte.” (Eklesiasdes 3:11NW) Kitail men perenki sampah kaselel wet kohkohlahte, kaidehn ihte sounpar 80 de laudsang. (Melkahka 90:10) Ih met me kitail kin uhdahn inengieng.

Dahme kahrehda Koht ketikihong kitail “madamadau en ahnsou kohkohlahte”? Pwehn ihte kapingada atail madamadau? Uhdahn soh! Weksang met, Koht ketin inoukihong kitail me mehla pahn lohdi. Paipel kin pwurepwurehng koasoia duwen mehla eh sohla pahn mie oh pil sapwellimen Koht inou en mour soutuk.​—Menlau kilang koakon  “Mehla Pahn Lohdi.”

Sises pein mahsanih ni sansal: “Oh iet mour [“mour soutuk,” NW]: aramas akan en eseikomwihla, me komwihte Koht mehlel, oh pil esehla Sises Krais me komw ketin poaronedohr.” (Sohn 17:3) Eri, koapworopwor me mehla pahn lohdi ehu rahn uhdahn mehlel. Sises ketin kamehlelehiong kitail me Koht kelehpw kak ketin powehdi mehla.

^ Siohwa iei mwaren Koht me sansalda nan Paipel.