Imarisai

Imarisai

Timikkut innarluuteqangaaraluarluni inuunermut ajunngitsumik isiginnittaaseqarneq

Timikkut innarluuteqangaaraluarluni inuunermut ajunngitsumik isiginnittaaseqarneq

 Timikkut innarluuteqangaaraluarluni inuunermut ajunngitsumik isiginnittaaseqarneq

OQALUTTUARTOQ KONSTANTIN MOROZOV

Juulip 20-ani 1936 inunngorpunga. Timima saarnginit alliartortutuaasimapput, niaqquma saarngi qimerlukkalu. Saanikka nataqquinnangajaapput qajannartut, inersimasup siutaata nataqquanit ninngunerunngitsut. Kiilup affaanit oqinneruvunga. Uumaninnut takussutissatuaapput uummatima kassuppalunnera sallaatsuararsuaq, anersaartornera tusaaneqarsinnaanngingajattoq pikerialaartarnerillu.

QATANNGUTIGIIT qulingiluaasut arfineq aapparaannga. Ilaquttakkalu illoqarfeeqqami Sarami nunap immikkoortuani Uljanovskimi, Ruslandip qeqqaniittumi najugaqarpugut. Sapaatip-akunnerinik pingasunik utoqqaassuseqartunga, angajoqqaama kuisinniassagama oqaluffiliaappaannga. Palasip tuaviinnaq imermik seqqittarpaanga angajooqqaakkalu piumaffigalugit tuaviorlutik angerlapallaqullugit, ilimagilluinnaramiuk nalunaaquttap akunnialunngui qaangiuppata toqussasunga.

1937-imi Januaariugaa angajoqqaama illoqarfimmut Kazanimukaappaannga. Tassani russit immikkut paasisimasallit misissortussaavaannga. Taamanikkut oqarsinnaavunga „anaana“, „ataata“ aamma „babushka“ (aanaa), qatanngutimalu atii. Nakorsat misissoreeraminnga angajoqqaakka oqarfigaat ukioq ataaseq qaangiutinngitsoq toqussasunga. Siunnersuutigaat inuunera kipitinneqassasoq igalaaminermullu ikillunga saqqummersittagassatut nakorsanngornianut atugassatut toqqortarineqassasunga. Qujamasoqaangalu angajoqqaannguama taamaaliornissaq itigartilluinnarsimammassuk.

Meeraaneq anniaateqarfiungaartoq

Eqqaamasaqarsinnaanera tamaat timinni anniaatinnit kipisuitsumik erloqisitaajuarpunga. Meeraagaluarlunga atugassarititaasut ajunngitsumik isumaqarfiginiartuaannarsimavakka illarniarsaralunga inuunerlu nuannaarutigalugu. Taamatut isiginnittaaseq pigiinnarsimavara. Saanikka qajannaalliartuaarput, maannalu issiallungalu paarngulaarsinnaalerpunga. Kisianni meeqqatut allatulli alliartunngilanga, timigalu iloqiaasorujussuuvoq. Taarsiulluguli ilikkajasuuvunga taamaattumillum tallimaannarnik ukioqarlunga atuarsinnaallungalu allassinnaavunga.

1941-mi maajimi anaanama aappassaanik oqaluffimmut ilagaanga. Inuppaaluit najuupput, tamarmillu seeqqumiarput qinullutillu. Nakkutilliisup arnap anaanaga ornippaa aperiniarlugu sooq seeqqumiannginnersoq. Anaanama takutimmanga arnaq anivoq palasi oqaluukkiartorlugu. Aggeqqippoq aniffissamukaalluta siunnersuutigalugulu, anaanama kisimiilluni oqaluffimmut eseqqinnerani silamiiginnassasunga. Arnaq isumaqarluinnarpoq angajoqqaama ajortuliatik pissutigalugit „minguttumit“ meerartaarisimagaannga. Angerlamut aqqutaani anaanaga qullilivoq. Pisimasoq sivisuumik eqqarsaatinniippoq, eqqarsaatigaaralu „minguttooq“ kinaanersoq.

 1948-mi 12-inik ukioqartunga, anaanagalu illoqarfeeqqamut Merenkimut Ruslandimi Naalagaaffiinut peqatigiinnut Tjuvasjiamut angerlarsimaffitsinnit 80 kilometerit missaanni ungasitsigisumiittumut aallarpugut. Tassani puilasoqarpoq ajorunnaarutaasinnaasunik, anaanagalu neriuppoq erngata ajorunnaarsissinnaagaanga. Palasit oqarneri malillugit ajorunnaarsinneqassaguma piumasaqaatit ilagaat, ulluni pingasuni nerinnginnissara. Aammattaaq nerliiviliartitaasariaqarpunga. Aalajangerpunga piumasaqaatit akueriniarlugit naak oqaluffimmut tatiginninnera angivallaanngikkaluartoq. Tassunga ingerlaarnerput sivisoqaaq uannullu qasunaqaluni, naammagittarpungali nunallu kusanassusia kisiat eqqarsaatiginiarsaralugu.

Oqaluffik inunnik ulikkaarpoq. Anaanama tigumiarlunga inuit akornatigut ingerlakkaanga, arnap utoqqasaap sukkuaqqamik tuniniarmanga tiguvara kaasarfinnullu ikillugu. Nerliiviliartitaanissamut tullinnguuttungalu arnaq utoqqasaaq suaarpoq: „Ataataq, nerliiviliarteqinagu! Sukkuarartoqqammerpoq.“ Sukkuaraq suli kaasarfinniinnerarlugu nassuiaanniaraluarpakka, kisianni palasi suaarpoq: „Iloqiak kannguttaatsutinaa! Aamma sallussavit? Oqaluffimmit peersissiuk!“ Kisiannili aqaguani palasip allap nerliiviliarnermut atatillugu upperisamut tunngasortai tamaasa isumagai uffarlungalu imermik „ajorunnaarsitsisinnaasumik“. Tupinnartuliamik pisoqanngilaq. Suli taamatut sanngiitsigaanga.

Poqersutsimi naammassisat

Naak timikkut iloqiaagaluaqalunga inuusuttuaraaninni atuagarsornerup tungaatigut pikkorinnerulernissara anguniarsimavara, poqernerulersimaqaangalu. 1956-imi Komsomol-inut (Kommunistinut inuusuttunut) atassuteqarpunga, piffissallu ingerlanerani inuusuttut Komsumols-it oqaluttuassartaannik ilinniartitarilerpakka. Innarluutillit angerlarsimaffianni kulturimut tunngasunik suliniaqatiginni ilaasortaavunga tassanilu aamma akisussaaffigalugu lokalradiomi atuaasartuullunga.

Aammattaaq atuakkanik atorniartarfimmi angallattakkami atuakkanik tappiitsunut atuakkanik immiussanik pigisalimmi pisortaavunga, aamma imigassap atornerlunneqarnerata akiorniarneqarneranut Naliliisartussatut ilaasortatut qinigaavunga. Tamakkualu saniatigut nuannariinnarlugu eqqumiitsuliortut peqatigiiffiannut ilaasortaavunga, erinarsortarlungalu nipilersuutinik assigiinngitsunik atuisarpunga.

Innarluutillit angerlarsimaffianni

1957-imi 21-nik ukioqalereerlunga, peqqissusera ima ajortigilersimavoq allatut ajornartumik innarluutillit angerlarsimaffiannut nuuttariaqalerlunga. Tamannali tunniutiinnassutiginngilara. 1963-imi oktobarimi Moskvami Ilisimatusarnermi misissuisarfimmukarpunga timip avataasa taartissaannik ineriartortitsiviusumut, tassanilu piffissap ingerlanerani nissukka siaartinniarlugit18-eriarlunga pilatsippunga.

Siullertut iliuuserisaat tassa nissukka oqimaalutalerlugit siaarsimaartillugit, ullullu arfineq pingasut qaangiummata pilatsippunga. Tamannalu pereermat pilatseqqinnissama tungaanut nissuma inissisimanerat allanngoqqunagu qerattaqquserneqarput. Napparsimasunik paarsisup qanoq anniartigisunga takugamiuk qiavoq.

Qaammatit tulliuttut sisamat ingerlaneranni ajaappissat atorlugit pisunneq ilikkarpara. Taakku iluaqutigalugit ima siaarsinnaatigilerpunga 1 meter 10 centimeteritut angitigingajallunga. 25 kilot missaannik oqimaassuseqarpunga. 1964-imi ajaappissat atorlugit pisunneq ilikkarakku, innarluutillit angerlarsimaffiannut uterpunga. Ajoraluartumik nissuma nukilaatsut timima oqimaassusia artorpaat, taamaattumik nikinniaraangama paarmorlunga imaluunniit issiavik assakaasulik atoqqittarriaqarpara. Ullumikkut annerusumik issiavik assakaasulik angallatigalugu atortarpara.

Naalagiaqqinngisaannarpunga. „Minguttuumit“ erniarisaanerarlunga isumaqarneq isummakkut anniaatigiuarpara. Angajoqqaakka asaqaakka akuerisinnaanngilluinnarlugulu naalliunnera taakkua Guutilu pisuussutigissagaat. Nuannaartuuniarlunga pisinnaasara tamaat iliorpunga. Allat ajunngitsumik iliorfigerusuppakka, tamanit annermik uppernarserusuppara nammineq sapernanga.

Allanik isumalluuteqarani inuuneq

1970-imi Lidiamut, meeraanerminiilli timimi ilaatigut nukillaarnikuusimasumut katippunga. Anginngitsumik ukiuni 15-ini najukkatsinnik  illusivugut. Piffissami tassani tamanut akissaqarumalluta marluulluta sulinissarput pisariaqarsimavoq. Taamaattumik nalunaaquttanik allanillu pussukinnartunik iluarsaassineq ilinniarpara.

Piffissap ilaani sungiusakkamik qimmeqalerpunga, ulluinnarni suliassannut nalissaqanngitsumik iluaqutigisimaqisannik. Ilumoorporlu qimminik sungiusaasartorlu qimmip anuanik immikkut sanaamik nassaarsimagatta. Marlunnik qimmeqarsimavunga — ataaseq Vulkanimik ateqarpoq aappaalu Palmamik. Ukiorpassuarni Palmap aalajaalluni ingerlaqatigiuarsimavaanga. ’Pisiniarfiliaraangatta’ suliassaraa nerisassanik aalliutissallunga. Nuannarinngisatuaa tassaasimavoq, akiliiniartilluta kinguleriiarluni utaqqineq. Aningaasiviga kimmiartarpaa, qungasequtaanilu nivinngaavinnguami pisiama puussaat nivingasarpoq.

1973-imi anaanaga napparsimasorujussuanngorpoq. Nuliaralu isumaqatigiippugut angerlarsimajuaannarama uagutsinni najugaqassasoq. Taamanikkut ataataga qatanngutikkalu angutit tallimat toqoreersimapput, qatanngutikkalu allat arnat pingasut Ruslandip ilaani immikkoortumi allami najugaqarlutik. Piffissami anaanama uagutsinni najugaqarfigisaani, iliuuserisinnaasakka tamaasa ananannut iliuuserisimavakka. Naggataatigut 85-inik ukioqarluni toquvoq.

1978-imi aalajangerpunga assakaasulinnik imminut sanaanniarlunga. Assigiinngitsunik ilusilinnik misilittaareerlunga naggataatigut pisariaqartitakka naapertorlugit atorsinnaasumik sanavunga. Naalagaaffiup biilinik misissuisartuisa najukkatsinni immikkoortortaata biilersinnaanermut allagartartaarnissannut qamutillu akuersissummik allagartalernissaannut akuerivaannga. Osa-mik (milugiak-mik) taavakka. Nuliaralu qamutit kalitassanik anginngitsunik 300 kilonik usisinnaasunik sanavugut. Taanna ikiortigalugu allamukarsinnaanerulerpugut ataatsikkullu pisariaqartitavut angallallugit. Sikkilit motoorillit taakku 1985-ip tungaanut pigisimavagut, iluaqutigisimaqaavullu.

Tamatuma nalaani isera saamerleq tappingerpoq ilutigalugulu talerperlermik isigisakka ajornerulerlutik. Tamakkua pineranni Lidia uummallulerpoq. 1985-imi maajimi peqqiilliornerput pissutigalugu pisinnaasavut killeqalermata allatut ajornartumik illoqarfimmi Dimitrovgradimi innarluutillit angerlarsimaffiannut nuuttariaqalerluta misigisimavugut.

Soorli maannakkut inuunera taamak pilluarnartigisoq

1990 aasagaa innarluutillit angerlarsimaffiat najugarput Jehovap nalunaajaasuinik pulaarneqarpoq. Isumaqarpunga uannut ilinniartitsissutigisaat soqutiginartorujussuusut. Iivangkiiliumi Juánasep allagaani eqqaaneqartoq angut tappiitsuulluni inunngorsimasoq takutippaat. Taanna pillugu Jesus oqarpoq: ’Taannaluunniit angajoqqaaviluunniit ajortulioramik pinngilaq.’ (Juánase 9:1-3) Nassuiaanneqarpunga ajorti — taamaalillutalu aammattaaq nappaativut — siuaasatsinnit Adamimit kingornussarisimagivut. — Rûmamiut 5:12.

Tamanit annerusumik killitsissutigisimasara tassaasimavoq piffissaq nalliuppat, Guutip ernermi Jesusip Kristusip naalagaaffiani nunami maani Paratiisimi pilerseqqinneqarsimasumi  naassaanngitsumik inuusussat tamaasa ajorunnaarsissammagit. (Tussiaat 37:11, 29; Lúkarse 23:43; sarĸúmersitat 21:3, 4) Nuannaarnermit qulliikka ulussakkut kuupput isussutsillunga: „Sallusuissut nanivara, sallusuissut, sallusuissut!“ Jehovap nalunaajaasui peqatigalugit ukioq ataaseq Biibili atuaqqissaarpara, tamatumalu kingorna 1991-imi Jehovamut tunniulluinnarninnut assersuutaasumik kuisillunga.

Naak Jehovap kiffartuunnissaanik kissaatigisaqangaarneq ineriartortissimagaluargu, siunissamilu iliuuserisassai tupinnartut allanut oqaluttuarinissaannut piumassuseqangaaraluarlunga, ajornartorsiutit arlalippassuit pilerput. Siusinnerusukkut allamut nikinnissara pisariaqartippallarsimanngilara, maannakkulli pisariaqartippara — kissaatigaarami upperisannik inuit allat oqaluttuunnissaat. Oqaluussiffigisassara siulleq tassaalerpoq innarluutillit najugaqarfiat angerlarsimaffipput, 300-nik inulik. Sapinngisamik amerlasuut attavigisinnaajumallugit inimi atortussaasivimmi ikiuuttarnissara qinnutigaara.

Ullaat tamaasa suliffissannut inissittarpunga ullormullu suliassakka aallartillugit. Suliffiga aqqutigalugu nuannarisannik ikinnguterpassuaqalersimavunga Biibili pillugu soqutiginartunik assigiinngitsunik oqaloqatigisarsimasannik. Arlallit atuakkanik atuagassianillu Biibilimik paasinninnerunissaminnut iluaqutigisimasaminnik pisimapput. Inuit pulaartartut Biibilimit, biibilimullu tunngasunik atuagassanit nipituumik atuffassisarnera sungiussimavaat. Ullup qeqqata nalaani nuliaralu inerput akuttunngitsunik inissaarutivilluni inoqartarpoq.

Qatanngutima kristumiut ilagiinnit Jehovap nalunaajaasuinit peqataaffigisanneersut, oqaluussininni ikiortarsimaqaannga. Atuagassanik Biibilimut tunngasunik pajuttarpaannga periarfissarlu atorlugu nuliaralu ilorrisimaaqatigisarpaatigut. Aammattaaq ilagiit ataatsimiinnerinut peqataanissannut Naalagaaffilersaarfimmukarnissamut ikiorneqartarpunga. Piffimmit piffimmut angallassinnaajumallunga qatanngut angut sikkilimik motoorilimmik saneraqutilimmik pisivoq. Ukiup qaammataani nillertuni allat nuannaralugu biiliminnik aasarpaannga.

Asannittumik isumagineqarnera pissutigalugu, Jehovap nalunaajaasuisa ataatsimeersuarneri, pikkorissarnermut assingusut aqqaneq-marluk missaat peqataaffigisinnaasimavakka. Peqataaffigisara siulleq tassaavoq juulip qaammataani 1993-imi nunanit assigiinngitsuneersut Moskvami ataatsimeersuarnerat; peqataasut nunanit 30-nit amerlanerusuneersut, tusarnaartut amerlanerpaaffigivaat 23.743. Ataatsimeersuarnermut peqataajumallunga kilometerit 1000-it missaat angalasariaqarsimavunga. Kingorna Jehovap innuttaasa ataatsimeersuarnerat ataasiinnarluunniit peqataaffiginngitsoorsimanngilara.

Illup paaqqinniffiusup najukkatta aqutsisuisa ataqqisorujussuuaannga, tamannalu qujamasuutigiqaara. Nuliara Lidia ukiut 30-it nuannersumik aapparisimavara. Upperisaqatigiinngilagut, kisianni sapinngisani tamaat tapersersorlungalu ikiorpaanga. Pingaaruteqarnerpaavorli Jehovamit ikiorneqarnera; napatitaraanga pilluaqqussutinillu misinnangaartunik tunisarlunga. Ungasinngitsukkut, tassa septembarip aallaqqaataani 1997, pioneerinngortitaavunga, Jehovap nalunaajaasuini piffissaq tamaat atorlugu nalunaajaasut taamak taaneqartaramik.

Naak amerlaqisunik toqungajattarsimagaluarlunga, suli uumanera nuannaarutigisinnaavara, Jehova Guutilu inuunerup pilerfia ilisarisimalersimagakku asalerlugulu. Uummatiga tillertillugu, silarsuaq tamakkerlugu qatanngutikka ilagalugit kiffartuuttuassavara. (gE 22/2 2000)

[Qupp. 20-mi assiliartaq]

Nuliara Lidia ilagalugu

[Qupp. 21-mi assiliartaq]

Angerlarsimaffitsinni atuaqateqartunga