Llapan kanqanman ëwari

¿Patsaqa imëllapis ushakanqatsuraq?

¿Patsaqa imëllapis ushakanqatsuraq?

Bibliachö yachatsikunqan

 Kë Patsaqa manam imëpis ushakanqatsu. Manam ninatsu ushakätsinqa ni juk Patsawantsu cambiashqa kanqa. Bibliachömi willakun, Patsataqa nunakuna imëpis kawayänampaq Teyta Dios kamashqa kanqanta.

  •   “Allita ruraq nunakunapaqqa kë patsam herenciankuna kanqa, y tsëchömi imëyaqpis alli kawakuyanqa” (Salmus 37:29).

  •   “Teyta Diosqa patsapa cimientuntam alli firmi churashqa; y manam imëpis ni pï kuyutsinqatsu” (Salmus 104:5).

  •   “Kë patsaqa manam ni imëpis ushakanqatsu” (Eclesiastes 1:4).

  •   “Noqa [...] Dios Yaya Jehovämi patsata kamarqö, y këkanqanmanmi alli patsätsirqö. Patsataqa manam mana kaqllapaqtsu kamarqö, sinöqa nunakuna tsëchö kawayänampaqmi” (Isaïas 45:18).

¿Nunakuna kë Patsata ushakätsiyanqatsuraq?

 Teyta Diosqa manam permitinqatsu, mana limpiuta tikratsir, guërrakunata rurar o juknöpapis Patsata ushakätsiyänanta. Tsëpa rantinqa Bibliachömi nin, ‘patsata ushakëkätseqkunata ushakätsinampaq’ (Apocalipsis 11:18). ¿Imanötan tsëta ruranqa?

 Teyta Diosqa Patsata mana cuidëta yachaq gobiernukunatam Gobiernunwan cambianqa (Daniel 2:44; Mateu 6:9, 10). Tsë gobiernuchöqa, Diospa tsurin Jesucristum gobernanti kanqa (Isaïas 9:6, 7). Patsachö këkarmi Jesusqa rikätsikurqan, imëka desgraciakunata, shukukuy vientuta y maskunata controlëta puëdinqanta (Marcus 4:35-41). Diospa Gobiernunchö gobernamurqa, Jesusqa Patsata y Patsachö kaqkunatam controlanqa. Imëkatapis yapë kamaq cuentam, llapantapis Eden huertachö kanqantanö tikratsinqa (Mateu 19:28; Lücas 23:43).

¿Bibliachöqa nin kë Patsa ninawan ushakänampaq kaqta?

 Manam. Tsënöqa pensayan 2 Pëdru 3:7 ninqanta mana alli entiendirmi. Tsëchömi kënö nin: “Kanan witsan ciëlukuna y patsapis ninawan ushakänampaq[mi] këkan”. Tsëchö ninqanta alli entiendinapaq ishkëllata yachakurishun:

  1.  Juk kaq. Bibliachö ciëlukuna, patsa o nina nirqa atskatam entienditsikun. Maslla musyarinapaq, Genesis 11:1 textuchömi kënö nin: “Llapan nunakunam [patsam] juk idiömallata parlayaq”. Tsënö nirqa nunakunapaqmi parlëkan.

  2.  Ishkë kaq. 2 Pëdru 3:7 textupa mas qepanchö ninqanmi rikätsikun, ‘ciëlukuna’, ‘patsa’ y ‘nina’ nir imapaq parlëkanqanta. 5 y 6 kaqchömi willakun, Noë kawanqan witsan alläpa tamya kanqampaq. Tsë witsan nunakuna ushakäyaptimpis, Patsaqa manam ushakarqantsu. Tsë tamyaqa, tsë witsanchö “Patsata” o mana allita ruraq nunakunatam ushakätsirqan (Genesis 6:11). Tsënöllam “ciëlukunatapis” o tsë witsan nunakunata gobernaqkunatapis ushakätsirqan. Tsëmi rikätsikun kë Patsa mana ushakanqanta, sinöqa mana allita ruraq nunakuna ushakäyanqanta. Tsënö kaptimpis, Noëwan familianqa salvakuyarqanmi, y pëkunapa familiankunawanmi Patsaqa yapë juntar qallëkuyarqan (Genesis 8:15-18).

 Tsë tamya nunakunata ushakätsinqannöllam, 2 Pëdru 3:7 textuchö ‘ninapis’ o ushakëpis mana allita ruraq nunakunata ushakätsinqa, peru kë Patsaqa manam ushakanqatsu. Teyta Diosqa ‘mushoq ciëlukuna y mushoq patsa’ kanampaqmi änimantsik, “tsëchöqa alli kaqta rurarllanam kawayanqa” (2 Pëdru 3:13). Tsë “mushoq patsata[qa]” o Patsachö kawaqkunataqa, ‘mushoq ciëlukunam’ o mushoq gobiernum gobernanqa, tsëqa Diospa Gobiernunmi kanqa. Tsë gobiernu gobernamuptinqa, entëru Patsam shumaq tikranqa (Apocalipsis 21:1-4).