„Immikkut ilisimasallit“ peruttulernerat nakkaannerallu

MEEQQANIK perorsaanermut tunngatillugu internetimi siunnersuutaasinnaasunik misissuisoqarsinnaanera takorloorneqarsinnaavoq. Assersuutigalugu qallunaat oqaasii „børneopdragelse“ aamma „råd“ allakkukkit ujarliummi ilisimaneqarluartumi 45.000-inik periarfissinneqassaatit. Tuluit oqaasii „parenting“ aamma „advice“ atorlugit ujaasiguit 26 millioninit amerlanerusunik innersuussuteqassaaq. Innersuussinerit taakkua tamaasa immikkut minutsimi ataatsimi atuarniarukkit suli tamakkinngikkitit qularnanngitsumik qitornat allamut nooreersimassaaq.

Meeqqat nakorsaat, meeqqanut psykologit internetilu suli atugaalinngikkallarmata angajoqqaat sumut siunnersortissarsiortarpat? Ilaquttaminnut siunnersortissarsiortarput. Anaanat, ataatat, ajat, atsat, angat, akkat siunnersuinissaminnut, aningaasatigut ikiuinissaminnut meeqqanillu paarsinissaminnut piareersimasarput. Nunarpassuarnili illoqarfinnit minnerusuniit annerusunut nutsertoqarnerujussua pissutaalluni ilaqutariit qanimut attaveqatigiinnerat kipitinneqarluinnangajassimavoq. Ullumikkut anaanat ataatallu amerlaqisutigut ikiorneqaratik unamminiarnartut iliuuseqarfigisariaqartarpaat.

Qularnanngitsumik tamanna pissutaasut ilagaat meeqqanik isumassuinermut tunngasunik siunnersuinerup kiffartuussinerullu aningaasarsiutaanerata alliartupiloorneranut. Pissutaasoq alla tassaavoq ilisimatuut upperineqarnerujussuat. 1800-kkut naalerneranni Amerikamiut upperilluinnalereersimavaat inuunermi sunut tamanut tunngasunik ilisimatuut pitsaanerulersitsisinnaasut. Meeqqanimmi perorsaanermut tunngatillugu? Amerikami anaanat siunnersuisoqatigiiffiannit 1899-imi „angajoqqaat piginnaanikinnerat“ tamanut ammasumik maalaarutigineqarmat „immikkut ilisimasallit“ saqqummerapallapput. Angajoqqaat siunnersorumallugit neriorsuipput.

Atuakkersorluni perorsaaneq

„Immikkut ilisimasallit“ taakkua qanoq angusaqarpat? Angajoqqaat ullumikkut siornatigornit ernumannginnerullutillu qitornaminnik perorsaalluarnerusinnaappat? Tuluit Nunaanni qanittukkut misissuineq naapertorlugu taamaanngilaq. Misissuinerup takutippaa angajoqqaat mikisunik meerallit 35 procentii siunnersuutinik tatigisinnaasaminnik ujarlersut. Ilaat isumaqarput allamik periarfissaqannginnamik namminneq pitsaanerusorisartik malillugu iliortariaqarlutik.

Ann Hulbertip atuakkiamini Raising America: Experts, Parents, and a Century of Advice About Children-imi meeqqanik perorsarnerup oqaluttuarisaanerata atuakkiarineqarsimanera malittaraa. Ann Hulbertip, marlunnik qitornallip, uparuarpaa immikkut ilisimasallit ikittuinnaat oqaaseqaataat ilisimatuussutsikkut tunngavissaqarluartuusut. Siunnersuutaat ilisimatuussutsikkut piviusunit tunngaveqarnatik namminneq inuunerminni misilittagaannit sunnerneqarsimarpasipput. Kingumut qiviaraanni allaaserisaasa ilarpassui nutaalianit aallaaveqarpasillutillu imminnut assortuuppasipput ilaatigullu allaat eqqumiippasillutik.

Angajoqqaat ullumikkut atugaat qanoq ippat? Oqaatigilluaannarlugu angajoqqaarpassuit paatsiveerusimaarput siunnersuutinik, isummanik paasinninnernillu assigiinngitsunik aatsaat taama amerlatigisunik siumugassaqartigimmat. Angajoqqaalli tamarmiunngitsoq aalajangersimasunik najoqqutassaaleqinngillat. Angajoqqaat nunarsuarmi sumi tamaaniittut ilisimassuseq atuakkamit pisoqqameersoq, tatiginartunik siunnersuutitalik, iluaqutigaat. Tamanna allaaserisami tulliuttumi sammineqassaaq.