Inuunerit qanoq pingaaruteqartigaa?

SORSUNNERSUUP siulliup nalaani Europami inuppassuit inuunerat pilliutigineqartillugu, Sikuiuitsumi Kujallermi tupinnartumik inuunermik annaassiniartoqarpoq. Tuluup ilisimasassarsiorluni angalasup Ernest Shackletonip suleqataasalu umiarsuaat Endurance sikunut maniilarsuarnut kiggussaalluni umiiarpoq. Shackletonip angutitani isumannaannerusumut Elephant Islandimut Atlantikup kujataatungaaniittumut annaateqqarpai. Sulili ulorianartorsiortorujussuupput.

Shackletonip paasivaa annannissaminnut neriuutissaqassagunik qeqertamut 1100 kilometeritut ungasitsigisumiittut South Georgiami arfanniaqarfimmut ikiortissarsiortariaqarlutik. Angallatigisinnaasatuaraat annanniut 7 meteritut takitigisoq Endurance umiiarmat qaqitartik. Siunissaq neriunartoqarpallaanngilaq.

Taamaattoq Shackletonip angutit ikittut ilagalugit maajip 10-ani 1916, ulluni unnuanilu 17-ini annilaanganartumik angalareerlutik South Georgia anguaat. Imarli angallavigiuminaangaarmat qeqertap illuatungaanut nunalittariaqarput.  Taamaattumik ornitartik anguniarlugu qaqqatigut ilisimasassarsiorfigineqanngitsukkut apummillu qallersimasutigut pisuinnaq 30 kilometerit angalasariaqarput. Sila issittoq qaqqasiornissamullu iluamik atortoqaratik Shackleton angutitamilu iluatsitsissangatinneqaratik ornigartik tikippaat, kingusinnerusukkullu angutit tippussaasimasut tamaasa annaappai. Sooq Shackleton taama tamaviaartigaa? „Angutitani tamaasa annaanniaannarpai,“ inuup inuuneranik allaatiginnittartoq Roland Huntford allappoq.

„Ataasiinnarmilluunniit minitaqarsimanngilaq“

Sooq Shackletonip angutitai neriuutaarutivinngillat „qeqertami 30 kilometeritut isorartutigisumi, anorlerajuttumi tikikkuminaatsumilu, qaarsuinnaasumi sikuinnaasumilu“ ikiortissaminnik utaqqitillutik? Tatigaat siulersortimik annaakkumallutik neriorsuutini eqquutitikkumaaraa.

Angutit Elephant Islandimi qimataasut atugaannut assingusunik inuiaat ullumikkut atugaqarput. Inuppassuit atugarliungaarlutik inuupput, taakkualu inuuniaannarlutik tamaviaaruluttariaqarput. Taamaattoq Guuti tatigilluinnarsinnaavaat ’annikilliortoq aniguisissagaa’ naqisimaneqarnermit annikilliuutinillu. (Jobi 36:15) Qularinngilluinnarsinnaavarput inuit tamarluinnarmik inuunerat Guutip isaani erlinnartuusoq. „Ullormi annikilliorfimmi torlorfiginnga,“ Jehova Guuti, Pinngortitsiserput, oqarpoq, „taava annaakkumaarpakkit.“ — Tussiaat 50:15.

Upperiuminaatsippiuk Pinngortitsisup isaani illit, nunarsuup inuisa milliardillit ilaannaat, erlinnartuusutit? Taava pruffiiti Esajap silarsuarmi avatangiisitsinni galakseni milliardilikkuutaani ullorissat kisissaanngitsut qanoq allaatigigai malugiuk. Ima allassimavoq: „Qilaap tungaanut qiviaritsi, takussagissilu! Kia pinngortippaa? Amerlaqisunik sakkutooqartillugu sorsukkiartortitsisartup tamaasa immikkut atiisigut taasarpai. Nakuussutsi pissaassutsilu angeqimmata ataasiinnarmilluunniit minitaqarsimanngilaq.“ — Esaja 40:26.

Eqqarsaatiginikuuiuk tamanna qanoq isumaqarnersoq? Galakserput, Qilaap Sillia, tamatuma ilaminiinnanngua seqineqarfiusoq, minnerpaamik 100 milliardinik ulloriaqarpoq. Qassinillu allanik galakseqarpa? Qulakkeerlugu ilisimaneqanngilaq, ilaasali 125 milliardinut missiliuussimavaat. Ila, ullorissat amerlangaangaarsimassusii! Taamaattorli Biibilimi allassimavoq silarsuarmik Pinngortitsisup ullorissat tamarluinnaasa atiisigut nalunngikkai.

„Ilissi nutsasiluunniit tamarmik kisissimapput“

’Kisianni’, immaqa oqartoqarumassaaq, ’ullorissat milliardillit — inuilluunniit milliardillit — atiisa nalunnginnerat imaattariaqanngilaq inuit ataasiakkaarlugit isumakuluutigineqartut. Qarasaasiami inuit milliardillit aqqi allassimasinnaapput. Taamaattoq oqartoqarsinnaanngilaq qarasaasiap allattorsimasut arlaannaalluunniit isumakuluutigigaa. Biibilimili ersersinneqarpoq Jehova Guutip inuit milliardillit atii nalunngiinnanngikkai, aammali inuttut ataasiakkaatut isumagigai. „Isumakuluutisi tamaasa taassumunnga pisissigit,“ apustili Petrusi allappoq, „isumassormasi.“ — 1 Petrusi 5:7.

Jiisusi Kristusi ima oqarpoq: „Qupaloraarsuit marluk skillingimik akilersillugit tunineqartannginnerpat? Taakkua ilaat ataaserluunniit nunamut nakkarnavianngilaq Ataatarsi najortiginagu. Ilissimi nutsasiluunniit tamarmik kisissimapput. Taamaattumik erseqinasi, ilissi qupaloraarsuppassuarnit pingaarneruvusi.“ (Matthæusi 10:29-31) Malugiuk Jiisusi oqanngimmat Guutip nalunngiinnaraa qupaloraarsuit inuillu sunik nalaataqartarnersut. Ima oqarpoq: „Qupaloraarsuppassuarnit pingaarneruvusi.“ Sooq pingaarneruvugut? „Guuti assilillugu“ pinngortitaagatta — Guutip pissusii qutsissut ileqqussatigut, silassorissutsikkut anersaakkullu  ineriartortinnissaannut ersersinnissaannullu periarfissaqarluta. — 1 Mosesi 1:26, 27.

„Silassorissutsimit pilersinneqartoq“

Pinngortitsisoqannginneraasunit sianiinaarteqinak. Taakku naapertorlugit nukiit kinaassuseqanngitsut pissutaallutik piuvugut. Isumaqarput „Guuti assilillugu“ pinngortitaanngilluaasartugut, nunarsuarmilu maani uumasunit sunilluunniit, qupaloraarsunnilluunniit, allaanerunngitsugut.

Isumaqarpit inuunerup nalaatsornerinnakkut nukinnilluunniit kinaassuseqanngitsunit pilersimasinnaanera silaqassutsimut akerliunngitsoq? Molekylærbiologi Michael J. Behe naapertorlugu „ingerlaatsit biokemiskiusut paasiuminaangaartut“ inuunermut aalajangiisuusut eqqarsaat taamaattoq silaqassutsimut akerliulluinnartunngortippaa. Taanna oqarpoq biokemiikkut uppernarsaatit tunngavigalugit isummertoqartariaqartoq „nunarsuarmi inuuneq tunngavippiamigut . . . silassorissutsimit pilersinneqartoq“. — Darwin’s Black Box — The Biochemical Challenge to Evolution.

Biibilimi oqaluttuarineqarpoq nunarsuarmi uumassusillit assigiinngitsorpassuit silassorissup iliuuseqarneratigut pilersimasut. Oqaluttuarineqarporlu taamaaliortoq tassaasoq Jehova Guuti, silarsuarmik avataaniittunillu Pinngortitsisoq. — Tussiaat 36:10; Saqqummersitat 4:11.

Aamma silarsuarmi naalliunnartorpassuaqarnera nunarsuarmik uumassusilinnillu tassaniittunik ilusilersuisimasumik pinngortitsisoqarnerata upperinissaanut akornutigeqinagu. Ilumoortut tunngaviusut marluk uku eqqaamakkit: 1) Avatangiisitsinni naammalluinnanngissuseq Guutip pilersitarinngilaa, aamma 2) tamatuma atuukkallarnerata akuerineranut Guuti pissutissaqarluarpoq. Soorlu atuagassiami matumani erseqqissarneqartuartoq Jehova Guutip akuerisimavaa ajussutsip piffissami killilimmi atuunnissaa, inuit siulliit qilammi nunamilu kisimi oqartussaanini itigartimmassuk ileqqussatigut apeqqutaalersut inaarutaasumik uppernarsisinniarlugit. * — 1 Mosesi 3:1-7; 5 Mosesi 32:4, 5; Oqaluussisartup oqaasii 7:29; 2 Petrusi 3:8, 9.

’Annaatissavaa piitsoq ikioqqulluni suaartartoq’

Inuppassuit pissutsinik ajuissunik atuisariaqarnerat piviusumik matuminnga allanngortitsinngilaq: Inuuneq tunissutaavoq nuanningaartoq. Inuuginnarumallutalu suna tamaat iliuuserisarparput. Inuuneq Guutip neriorsuutigisaa atugarliungaarluni aniguiniarnerinnaassanngilaq — soorlu Shackletonip angutitaanut Elephant Islandimi taamaattoq. Guutip siunertaraa inuunermit naalliunnartumit piunngitsuusumillu aniguisinnissarput, uagutsinnut „inuunivik pigilersinnaaqqullugu“, inuuneq Guutip aallaqqaammulli inunnut siunertarisaa. — 1 Timotheusi 6:19.

Guutip tamakku tamaasa iliuuserissavai isaani tamatta immikkut erlinnartuugatta. Taassuma isumagisimavaa ernermi Jiisusi Kristusip utertitsissutitut pilliuteqarnissaa ajortimit, naammalluinnanngissusermit toqumillu Adamimit Evamillu siuaasatsinnit siullernit kingornussimasatsinnit, annaanneqassagutta pisariaqartoq. (Matthæusi 20:28) „Guutip silarsuaq ima asatigaa,“ Jiisusi Kristusi oqarpoq, „ernituani tunniussimallugu taassumunnga uppertoq kinaluunniit tammaqqunagu naassaanngitsumilli inooqqullugu.“ — Johannesi 3:16.

 Maannakkut naqisimaneqarnermit anniaatinillu sequminneqarsimasunut Guuti qanoq iliorniarpa? Guutip oqaasiani isumassarsiarititaasumi ernera pillugu ima allassimavoq: „Annaatissavai piitsoq ikioqqulluni suaartartoq annikilliortitarlu ikiortissaaleqisoq. Nallittussavai sanngiitsut piitsullu, piitsullu inuunerat annaatissavaa. Aniguisissavai qunutitaanermit nakuuserfigisaanermillu.“ Sooq taamaaliorniarpa? Pissutigalugu ’aavat erlinnangaartuummat taassuma isaani’. — Tussiaat 72:12-14.

Inuit ukiuni hundredelinni ajortimit naammalluinnanngissutsimillu nanertugaataallutik inussiaataasimapput. Soorlu tassa inuiaat anniaateqangaarlutik atugarliungaarlutillu anersaaruluttut. Guutip pisut akueriinnarpai, kinguneriumaagai ajoqusiinerit tamaasa iluarsisinnaallugit nalunnginnamiuk. (Romamiut 8:18-22) Qanittuararsuakkut kingumut ’suut tamaasa iluarseqqissavai’ naalagaaffini Jiisusi Kristusimit aqunneqartoq atorlugu. — Apustilit Suliaat 3:21; Matthæusi 6:9, 10.

Tamatumunnga ilaavoq inuit siornatigut naalliuuteqarsimasut toqusimasullu toqusunit makititaanerat. Guutip eqqaamavai. (Johannesi 5:28, 29; Apustilit Suliaat 24:15) Ungasinngitsukkut tunineqassapput inuunermik „naammangaartumik“ — nunami paratiisiusumi anniaateqarfiunanilu naalliuuteqarfiunngitsumi inuunermik naassaanngitsumik. (Johannesi 10:10, NV; Saqqummersitat 21:3-5) Taamanikkussamut inuit tamarmik inuuneq tamakkiisumik nuannaarutigissavaat ineriartortissallugillu pissutsit piginnaanerillu nuannersut „Guuti assilillugu“ pinngortitaasut ilisarnaatigisaat.

Taamanikkussamut inuuneq Jehova Guutip neriorsuutigisaa nuannaarutigisinnaassaviuk? Illit aalajangigassaraat. Kajumissaarusuppatsigit Guutip taamatut pilluaqqusinnaajumalluta aaqqissuussai tamaasa atorluaqqullugit. Jehovap Nalunaajaasui, atuagassiamik matumannga saqqummersitsisut, nuannaarutigalugu ikiorusuppaatsit. (wE 2/1 05)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 4, 5-mi assiliartaq]

Angutit tippussaasut tatigaat Shackletonip annaakkumallutik neriorsuutini eqquutitikkumaaraa

[Suminngaanneernera]

© CORBIS

[Qupp. 6-mi assiliartaq]

„Qupaloraarsuppassuarnit pingaarneruvusi“