Inuunermi Misigisat

’Ilissi aqagussamik siuneqanngitsusi’

Oqaluttuartoq Herbert Jennings

„Ghanami Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffiata immikkoortortaqarfianut uterlunga ingerlavunga. Temamiippunga, illoqarfik umiarsualiviusoq, nioqqutissanik angallassissutitsinnik illoqarfiup tungaanut ingerlatillunga inuusuttoq akeqanngitsumik biilinut ilaaffissarsiortoq ikitinniarlugu unippunga. Periarfissara atorlugu oqaluussiffigaara, namminerlu isumaqarpunga ajunngeqisumik ingerlasoq. Niuleramili biilinit pissippoq sapinngisannguanilu tamaat arpalluni.“

PISIMASUP tamatuma misigisimalersippaanga arlaannik uannut pisoqalersoq. Sunaanera iserfiginerutinnagu oqaluttuareqqaartariaqarpara Canadamiuusunga qanoq ilillunga Ghanamut pisunga.

1949-mi decembarimut uteqqeriarta Canadami illoqarfissuup Torontop ilaani avannarpasissuaniinninnut. Suleqatigiiulluta nunami qerisumi roojorimut erngup aqqutaanut itersaliaq meteritut ataatsitut ititigisoq assallugu naammasseqqammerparput. Qasulluta qiiallutalu qisunnik igitassanik ikumatitaq kaajallallugu qiiaammisaarnermit uniffeqarata biili assartuut aallersussaq utaqqillugu qeqarpugut. Suleqatima ilaata Arnold Lortonip oqaluuserileriataarpai ’sorsunnerit sorsunnernillu kalerriinerit’, ’silarsuup naggatissaa’ allarpassuillu uannut nutaajulluinnartut. Tassanngaannaq tamarmik nipaarulluinnarput peqqusiileqillutillu, ilaallu allaat inussiarniillipput. Eqqaamavara eqqarsarlunga: ’Angut una sapiingaarami! Tusaarusunneqanngilaq taamaakkaluartorli oqaluinnarpoq.’ Oqaasii nuannaraakka. Sorsunnersuup aappaanit ukiualunnguaanaat qaangiupput uangalu Christadelphianerit akornanni oqaluuserisaq taatsiarneqartillugu tusarsimanngisaannarpara, upperisarsioqatigiit  ilaquttama kinguaariinni arlalinni peqataaffigisaat. Allat puigorlugit tusarnaaginnarpunga.

Paasisaqarnerorusullunga sivitsunngitsoq Arnold saaffigaara. Piffissap ingerlanerani paasilerpara nulianilu Jean, uannut nukappiatsiamut 19-inik ukiulimmut misilittagaqanngitsumut, qanoq paasinnittuullutillu inussiarnertigisut. Oqalorusaaqatigiumallugit nalunaaqqaarnanga akuttunngitsunik pulaartarpakka. Inuusuttuaraatillungali eqqarsaatigiuakkannik qassiinik paasisaqalersippaannga isummallu paasissaanngitsut eriagisassallu paasinissaannut ikiorlunga. 1950-imi oktobarip 22-ani ikumatitap eqqaani Arnoldip oqaaseqarneranit qaammatit qulit qaangiuttut, Jehovap Nalunaajaasuatut kuisippunga, North Yorkimilu maannakkut Torontop ilaani Willowdalemi ilagiinnut ilanngullunga.

Uppeqatit suleqatiginerisigut siuariartorpunga

Upperisartaara malinniarlugu aalajangernera ataatama paasimmagu angerlarsimaffitsinni isumaqatigiikkunnaaraluttuinnarpugut. Taamanikkut assut narrajavoq tamanna sioqqutilaarlugu aalakoorluni biilertumit aporneqarnini pissutigalugu. Inuuneq anaanannut, nukkannut marlunnut najannullu marlunnut tamaviaarnarsimavoq. Pissutsit nalorninarsingaarmata angajoqqaakka eqqisseqatigiumallugit ’sallusuissummilu aqqutigisassami’ tummisassaq nassaariumallugu angerlarsimaffinnit nuunnissaq silatusaarnerutissimavara. — 2 Pîtruse 2:2.

1951-ip aasaani Albertami Colemanimi ilagiit ikittut ilannguffigaakka. Tassaniipput inuusuttut marluk piffissaq tamaat oqaluussisartut, Ross Hunt Keith Robbinsilu. Piffissaq tamaat oqaluussisartunngoqqullunga assut kajumissaarpaannga, marsillu aallaqqaataani 1952-imi pioneerinngorpunga.

Taamanikkut qiimmassarneqarnera nuannersumik eqqaamavara. Ilinniagassaqaqaanga, tamannalu uannut „ilinniaruvoq“. Kingusinnerusukkut Albertami Lethbridgep ilagiivini ukioq ataaseq pioneerioreerlunga ilimaginngisannik nakkutilliisutut angalasartutut kiffartornissannut qaaqquneqarpunga. Ilagiit Canadap kangiata sineriaaniittut New Brunswickimi Monctonimit Quebecimi Gaspémut kiffartuuttussaavakka.

24-innarnik ukioqarlunga sallusuissummilu nutaajoqigama imminut naammaginngilluinnarpunga, ingammik oqaluussisartunut inersimasunut kiffartuussassannut naleqqiulunga. Qaammatini tulliuttuni sapinngisara tamaat iliorpunga. Tupaallatsinneqaqqippunga.

Gileadip Atuarfianit Guldkystimut

1995-imi septembarimi 100-t missaaniittut allat ilagalugit Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Biibilimik atuarfianut Gileadimut klassit 26-ssaannut South Lansingimi naalagaaffimmi New Yorkimiittumut qaaqquneqarpunga. Pisariaqarteqisannik qaammatit tallimat sakkortuumik ilinniartitaavugut atuaqqissaartitaallutalu. Siunertaqarluarlutik ataatsimoortut akornanniinnerma ilungersuussinerulersippaanga. Aammattaaq inuuninnik pisuunnguallatitsisumik allamik pisoqarpoq.

Ajoqersuiartortitassat akornanniippoq qatanngut arnaq inuusuttoq Aileen Stubbsimik atilik. Aalajaatsuunera, anneruniajuitsuunera sullerissuunera, silassorissuunera inuunermullu ajunngitsumik isiginnittaaseqarnera malugaakka. Nuliartaariumallugu oqartoornera annilaarutigigunarpaa, qimaanngilarli. Isumaqatigiippugut Aileen ajoqersuiartortitatut suliffissaminut Costa Ricamukassasoq uangalu Guldkystimut (ullumikkut Ghanamut) Afrikap kitaaniittumukassasunga.

1956-imi maajimi ullup qeqqata siornagut New Yorkimi Napasuliaq Alapernaarsuiffiup immikkoortortaqarfiani Brooklynimiittumiippunga. Taamanikkut Peqatigiiffiup præsidentiata, Nathan H. Knorrip nalunaarfigaanga nuna tamakkerlugu nakkutilliisutut kiffartornissannut qinigaasunga, tassa Guldkystimi, Togolandimi (ullumikkut Togo), Elfenbenskystimi, Øvre Voltami (ullumikkut Burkina Faso) Gambiamilu oqaluussineq nakkutigisussanngorlugit.

Qatanngutip Knorrip oqaasii eqqaamavakka, soorlu ippassaq oqartoq: „Akisussaaffik ingerlaannaq tigusariaqanngilat. Piffissaqarluarit; qatanngutit misilittagallit ilinniarfigikkit. Piareersoriguit nuna tamakkerlugu nakkutilliisutut aallartissaatit. . . . Aana tamatumunnga toqqagaaninni allagartaq. Tikiffinnit ullut arfineq-marluk qaangiuppata akisussaaffigilertariaqarpat.“

 ’Ullut arfineq-marluinnaat,’ eqqarsarpunga. ’Oqanngila „piffissaqarluarit“?’ Tassanngaaniit tupaqqallunga anivunga.

Ullut tulliuttut atasuinnartut ipput. Misigilerpunga umiarsuup assartuutip East Riverikkoortaatip qaavaniitillunga Peqatigiiffiup allaffia Brooklynimiittoq sanioqqullugu. Taamatut ullut 21-t Guldkystenimut angalaneq aallartippoq.

Aileenilu allakkerisut ulapitippavut. 1958-imi naapeqqippugut ukiorlu taanna aggustip 23-ani katippugut. Nuliannut pitsaangaartumut Jehova qujaffigiuarpara.

Ukiuni 19-ini ajoqersuiartortitat allat qatanngutillu angutit arnallu Afrikamiut Peqatigiiffiup immikkoortortaqarfiani nuannersumik suleqatigaakka. Ukiuni taakkunani Betelimi kiffartortut tallimat missaanniit 25-t missaannut amerlipput. Ukiut taakkua piumasaqarfioqaat, pisimasoqarfioqalutik naammassisaqarfioqalutillu. Ilumoorlungali nassuerutigissavara silaannaq kiattoq isugutattorlu iluarinnginnakku. Kiagunnermik isugutattuaannartutut misigisimavunga, ilaannilu isumaluttarlunga. Taamaakkaluartoq Ghanami kiffartornera nuanneqaaq takullugulu oqaluussisartut 1956-imi 6000-it sinneqalartuniit 1975-mi 21.000-inut amerlinerat. Qiimmallannaqaarlu nalunagu maanna nunami tassani Jehovap Nalunaajaasui ulapittut 60.000-it sinneqarmata.

Inuunitta allanngoriataarnera

1970-ip missaani sunaassusia paasiuminaatsumik peqqiilliulerpunga. Nakorsamit peqqissaartumik misissorneqarpunga, paasitinneqarpungali „peqqillungalu ajoquteqanngitsunga“. Soormi peqqiillunga eqqissisinnaananga qasulluinnarlunga misigiuaannarpunga? Pisuni marlunni ilimaginngilluinnakkannik paasisaqarpunga. Jakobip oqaasiisa ilumoornerat uppernarsivara: ’Ilissi aqagussamik siuneqanngilasi.’ — Jâko 4:14.

Siullermik paasilerpara inuusuttoq biilimik ilaaffissarsiortoq ikititara oqaluussiffigigakku. Eqqarsaatiginngivippara ataannavissumik sukkatsikkaluttuinnartumik oqalullunga. Niutinniarlugu unikkama tupigusuutigisannik biilimit pissiinnavippoq arpaannarlu qimagulluni. Ghanamiut amerlanerit inuuseralugu eqqissisimasuupput suullu tamangajaasa iluariinnartarlugit. Angutip inuusuttup periaasia nalinginnaanngingaarmat tupigutsallunga issiaannarpunga. Misigivunga arlaannik ajortoqartoq. Sunaanera paasisinnaanngilara, kisianni arlaannik ajortoqarpoq.

Aappassaanik paasilerpara Aileen itisuunik oqaloqatigereerlugu naggataatigut oqarmat: „Timikkut ajoquteqanngikkuit eqqarsartaatsikkut nappaateqarsimassaatit.“ Taamaattumik nappaammut ilisarnaataasinnaasut eqqaasinnaasakka tamaviisa allatorpakka tarnillu nakorsaanukarlunga. Allattukkakka atuarakkit akivaanga: „Atukkatit ilisarnarluinnarput. Maniodepressiv psykoserputit. *

Susinnaanngivippunga! Ukiut marluk napalluarniarsarigaluarpunga aaqqiissutissarsioraluarlungalu, ajorsiartuinnarpungali. Qanoq iliortoqarsinnaaneranik ilisimannittoqanngilaq. Tamanna nikallornartupilussuuvoq.

Naatsorsuutigiuaannarparput inuunerput tamaat piffissaq tamaat kiffartussalluta, amerlasuunimmi suliassaqaraluaqaagut. Arlalippassuartigut  qamannga pisumik uumatikkullu iluunngarlunga qinusarpunga: „Jehova, piumaguit, ’peqqugumma inuugumalu, imaaliorlunga imaaliorlungaluunniit piumaarpunga’.“ (Jâko 4:15) Taamatulli pisussaasimanngilaq. Pisut soqutiginngitsuusaaginnarsinnaanngilavut. Taamaattumik Ghana ikinngutigilluakkavullu qimanniarlugit Canadamullu juunimi 1975-imi uterniarluta pilersaarusiorpugut.

Jehova innuttani aqqutigalugit ikiuivoq

Paasilertorpara atorfissaqartinneqartuaannarnanga immikkullu ittuunanga. Pîtrusip agdlagai sujugdlît 5:9 maanna aatsaat uannut immikkut pingaaruteqalerpoq: ’Ilisimagassigik silarsuarmi qatanngutigisasi taamaaqataannik naalliutsitaasartut.’ Tamanna paasigakku malugilerpara kissaatiginngisamik allannguinerup nalaani Jehovap ilumut qanoq Aileenilu ikioraatigut. Assut nuannerpoq qatanngutit assigiinngitsorpassuartigut qanoq ikioraatigut takullugu.

Pisuujunngilagut, Jehovalli sumiginnanngilaatigut. Ikinngutivut Ghanamiittut pigisatigut allatigullu ikiuitippai. Asalikkavut tamaasa inuulluaqqugatsigit assigiinngitsunik misigissuseqarnaqaaq. Maanna pisussat nalunartut, aqagussamik siuneqannginnerput paasereerlugu, sianiginiartussanngorpavut.

Aileenip qatanngutaata, Lenorap uiatalu, Alvin Friesenip qaammatialunni inoroorsaarfigaluta inisimasoraatigut. Tarnip nakorsaa iluarisaasoq isumalluarnartumik ima missiliuussivoq: „Ukiup affaa qaangiuppat aaqqissimassaatit.“ Immaqa taama oqarpoq tatiginninniassagama, missiliuussinerali aatsaat ukiut arfinillit qaangiummata piviusunngorpoq. Ulloq manna tikillugu eqqarsartaatsikkut nappaateqarpunga, nakorsanit bipolar affektiv-imik (misigissutsikkut akornuteqarneq pissutigalugu eqqarsartaatsikkut nappaateqarneq) taaneqartumik. Taguut immaqa kusanaraluarpoq, kisianni soorlu naluneqanngitsoq taamatut nappaateqaraanni taaguutip qajassuusserpaluttup nappaatip malunnaataanut nanertuisunut pitsaanerulersitsisanngitsoq.

Naak taamanikkut qatanngut Knorr, kingornagut juunimi 1977-imi toqqutigisaminik, napparsimalereeraluarluni qiimmassaataasunik tuppallersaalluni siunnersuilluarlunilu takisuunik allaffigalunga piffissaq nukiillu atorsimavai. Allakkat taakkua suli pingaartittuarpakka. Iluatsinngitsutut imminut kukkusumik isumaqarfigeqqajaasarninnut oqilisaataasaqaat.

1975-ip naajartulernerani piffissaq tamaat kiffartornermi immikkut pisinnaatitaaffipput erlinnangaartoq taamaatiinnartariaqarparput peqqinniarnissaralu nukissaqarfiginerusariaqarlugu. Allaat ullup qaamarnga nalinginnaasoq isinnut anniaraara. Nipit tassanngaannartut qoqianngunartut siutinnut qoorortuup seqqorpallanneratut ipput. Inuppassuit akornanniissamaaraangama peqqiilliortarpunga. Kristumiut ataatsimiinnerinut najuunnissaannaq ilungersuanartuuvoq. Qularutiginngivipparali anersaakkut ineriartuutaasumik peqateqartarnissara pisariaqartillugu. Malittarisassiama atornissaa ilikkarpara naalagaaffilersaarfimmut isinnginninni allat ingereernissaasa utaqqinnissaat, taavalu ikinngutit suli nikutsinnginneranni anereersimassallunga.

Unamminiarnartoq alla tassaavoq oqaluusseqataaneq. Ilaatigut matumi kasuttornissara sapilivittarpara. Nakkaannartanngilangali, eqqarsaatigiuarparami tamatuminnga kiffartornerup annatsikkumaaraatigut tusartivullu annatsikkumaarlugit. (1 Timûtiuse 4:16) Qasuersilaariarlunga ingerlaqqittarpunga matumilu tullermi misileeqqittarlunga. Oqaluussiuaannarnikkut anersaakkut peqqissutsinnut naleqquttumik anguniagaqartuarpunga, taamalillunga qasusuinnissannut nukissaqarneruleqqittarpunga.

Nappaatiga katsorsarneqarsinnaanngilaq, taamaattumik paasivara eqqarsartaatsikkut nappaateqarnerma aaqqissuussaaneq manna atuukkallartillugu atornissaa ilinniartariaqarluinnartoq. 1981-imi Iteritsi!-p tuluttuuani torralluinnartunik tulleriiaanik nappaatip suuneranik paasinninnerulersitsisunik allaaserisaqarpoq, paasitippaangalu nappaat tamanna pitsaanerusumik qanoq atortariaqassagiga. *

Qanoq naleqqussarnissarput ilikkaripput

Napparsimanera tamaat nuliara pissutsinut  naleqqussartariaqarpoq pilliuteqartariaqarlunilu. Tassunga assingusumik isumaginnittoqartariaqalissagaluarpat Aileenip siunnersuutai nuannaarutaasinnaassagunarput:

„Eqqarsartaatsikkut nappaat inuup kinaassusianik allanngoriataartitsisarunarpoq. Nappaateqartup pissusia akunnialunnguit ingerlanerinnaanni qiimaarinnermit, isumalluangaarnermit piumassuseqarnermillu nikallornermut, akerliunermut allaallu kamannermut allanngoriataarsinnaavoq. Nappaammik pissuteqarnera nalugaanni arrajatitsisinnaavoq nalornisoortitsisinnaallunilu. Tassa pilersaarutinik allanngortitseriataarsinnaasariaqarpoq, taamaattumillu pakatseqqajaneq napparsimasumullu ajorinninneq akiortariaqarlugit.“

Uannut tunngatillugu nalinginnaanngitsumik kajumissuseqarpallaaraangama mianersortariaqarlunga ilikkarsimavara. Qiimmassimaarpallaaraanni isumatsannermik kinguneqartuaannarnera paasisimavara. Ullut isumatsaffigisartakkakka uannut iluaqutissartaqarput ulluni tulleriinni arlalinni suliaqarsinnaagajunnginnama — taamaattumillu aqussinnaanngisannik ilioriataartarnanga. Aileen nalissaqanngitsumik ikiortaavoq amerlavallaanik sammisaqarnissannut mianersoqqusaraminga, nikalloraangamalu qiimmassarlungalu tapersersortarmanga.

Napparsimanerpaatilluni ima imminut eqqarsaatigitigisoqarsinnaavoq allat suut tamaasa soqutigiunnarnissaannut navianartorsiorluni. Isumatsassimagaanni imminut mattutivinniartoqarsinnavoq, ingasaassigaanilu allat misigissusii qisuariarnerallu arajutsineqarsinnaapput. Qanga eqqarsartaatsikkut misigissutsikkullu ajornartorsiutikka akueriuminaatsikkaluarpakka. Avataaniit pissuteqarsorinninnera, assersuutigalugu suliap iluatsinnginneranik imaluunniit allat pissusilersornerinik, akiortariaqarsimavara. Allat avatinniittut allanngunnginnerannik imminut eqqaasittuartariaqarpunga. Ajornartorsiut uanniippoq, avataaniit sunniinerunani. Pissutsit qanoq inneri paasiartuaalerpakka.

Ukiut ingerlaneranni nappaatiga pillugu Aileenilu immitsinnut ammasuunissarput allanullu ilumoorfiginissarput ilikkarparput. Isumalluartuuniarsarivugut nappaallu inuunitsinnut aalajangiisuutinnagu.

Siunissaq neriunartoq

Qamannga pisumik qinuvugut akiuulluarlutalu, malugisinnaavarpullu Jehovap ikiorlutalu tapersersoraatigut. Maannakkut marluulluta utoqqalivugut. Akuttoqatigiimmik nakorsamik misissortittarpunga ullullu tamaasa nakorsaatitulaartarlunga. Allatigut peqqittuaannarpunga. Pisinnaatitaaffigalugu kiffartornermi sapinngisavut pingaarteqaavut, sulilu utoqqaanertatut kiffartorpunga. Allat uppernikkut nakussatsinniartuarpavut.

Jâko 4:14-imi allasimasoq ilumoorpoq: ’Ilissi aqagussamik siuneqanngitsusi’. Aaqqissuussaaneq manna atuutsillugu taamaattuarallassaaq. Ilumoorporli Jâko 1:12-mi allassimasoq: ’Pilluarpoq inuk misilinneqarnermini artorsanngitsoq, misiligaalluarunimi niaqorut inuussutaasoq [Jehovap] asasiminut unnersuutigisaa piumaaramiuk.’ Maanna tamatta aalajaatta — siunissamilu neriorsuut tamanna piviusunngorpat Jehovap tunniukkumaagai misigalugit. (wE 1/12 2000)

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 26-mi assiliartaq]

Qalipaasarfinni kisimiillunga nuannaraara

[Qupp. 26-mi assiliartaq]

Nuliaralu, Aileen

[Qupp. 28-mi assiliartaq]

1963-imi Ghananimi illoqarfimmi Temami ataatsimeersuarnermit „Nutaarsiassaq nuannersoq ittuinnartoq“-mit