Imarisai

Imarisai

Ilaqutariit kisimiittumik pilersuisullit amerliartorput

Ilaqutariit kisimiittumik pilersuisullit amerliartorput

Ilaqutariit kisimiittumik pilersuisullit amerliartorput

„Unnuit amerlaqisut qiallunga Guutimut qinusarpunga oqarlungalu: ’Naluara aqagussaq qanoq anigussanerlugu.’“ — GLORIA, MEEQQANUT PINGASUNUT ANAANAQ KISIMIITTOQ.

ILAQUTARIIT kisimiittunik pilersuisullit nunani amerlasuuni amerliartuinnarput. * Ileqquusumik ilaqutariit — uisoq, nuliaasoq meeqqallu — ilaqutariissutsimik allatut ittumik taarserneqariartuaartillugit silarsuup ilarujussuani inuiaqatigiit pillugit sammisaqartut sociologillu aperisalersimapput suna tamatumunnga pissutaasinnaanersoq.

Simon Duncan aamma Rosalind Edwards sociologimi professorit, paasisimavaat „piffissap sivisuup ingerlanerani ilaqutariinni pissutsit, aammalu angutit arnallu akunnerminni pissutsit allanngoriartorsimasut“. Sooq taamaattoqarpa? Ilaat isumaqarput aningaasaqarnikkut, kulturikkut inuiaqatigiinnilu pissutsit allanngoriartornerat najoqqutaralugu inuit inooriaatsiminnik allannguisimasut.

Ilaqutariittut inuunerup iluani allannguutaasunut pissutaasut ilaat inuillu aalajangertagaat sammeriartigit. Pissutsit ilungersunartut inuppassuarnut eqquisarput. Avatangiisiminniittunit nalunaaquttap-akunneri eqqumaffigisatik tamaasa tatineqartarput. Piffissaq ilaquttat sammisaqaqatiginerannut atorneqartarsimagaluartoq maanna interneternermut, fjernsynernermut oqarasuaatikkullu oqalunnermut angalanermullu atorneqakulanerusarpoq.

Unamminiarnartoq alla tassaavoq aningaasatigut tatineqarneq. Atoruminartut mutiusut akeqarput, taamaattumik angajoqqaat amerliartuinnartut angerlarsimaffiup avataani sulisarput. Inuiaqatigiinni suliffimmiit suliffimmut piffimmiit piffimmut taarseraattuartuni amerlasuut ilaquttaminnit ungasissumi najugaqarlutillu suliffeqarput, allaallu ilaatigut aappaminnit ungaseqisumi. Aliikkusersuinerup silarsuaata tamanna pitsaanerulersinngilaa, aalajaallisaaqataasut, assersuutigalugu aappariinneq ilaqutariittullu aaqqissuussaaneq avissaartiterniartarpai. *

Nalitsinni anaanaq kisimiittoq

Isuma nalinginnaasoq, tassa anaanat kisimiittut tassaagajuttuusut inuusuttuaqqat aappaqanngitsut ikiuutinik inuussutillit, eqqortuujunnaarpoq. Katissimanani anaanaasoq nikagisaajunnaarpoq. Tassaalersimavoq inooriaaseq tusaamasat pilerinartunngortingajalluinnarsimasaat. Arnallu amerlasuut ullumikkut ilinniarluarsimasuummata imminullu pilersorsinnaallutik, anaanaanissamut katissimanissaq aningaasatigut pissariaarussimavoq.

Arnat ilaat pingaartumik avinnikut meeraat inersimasut katissimanngillat, meeqqaminnut angajoqqaat qimannerat alianartoq misigitikkusunnginnamikku. Allat anaanaapput kisimiittut uiminit qimanneqarsimagamik, taamalu pissutsit atukkatik nammineq qinersimanagit. „Kisimiittuulluni inuuneq tamatigut namminissarsiorluni piaaralunilu qinersinermik pissuteqarneq ajorpoq,“ Tuluit Nunaanni Joseph Rowntree-fondimit oqaatigineqarpoq, „meeqqallu ilaqutariinni kisimiittumik pilersuisulinniittut sumiginnagaanatillu naalasseriitsuunngillat.“

Taamaakkaluartoq ilaqutariit kisimiittunik pilersuisulippassuit isumaalunnissamut pissutissaqartitsipput, angajoqqaat kisimiittut meeraallu amerlanertigut pissutsinik artornartunik, misigissutsikkut, aningaasatigut inooqatigiinnermullu tunngasutigut nalaataqartarmata. Ilaasa eqqarsaatigaat ataataq anaanarluunniit kisimiittoq meeqqaminnik ajunngitsumik peroriartortitsinissaat ajornannginnersoq. Pingaartumik unamminiarnartut suut ilaqutariit kisimiittumik pilersuisullit akiugassaraat? Aamma qanoq kristumiut pilersuisut kisimiittut meeqqaminnik perorsaanertik iluatsisinnaavaat?

[Quppernerup ataani ilanngussat]

^ imm. 3 Sociologit ilaasa eqqaavaat anaanat kisimiittut ’ataatanit kisimiittunit amerlanerujussuusut’. Taamaattumik ilanngutassiani ukunani pingaarnerusumik anaanat kisimiittut eqqartorneqarput, najoqqutassalli taaneqartut soorunami ataatanut kisimiittunut aamma atuupput.

^ imm. 6 Unamminiarnartut anaanat naammattoortagaat sukumiisumik allaatigineqarput Vågn op!-imi 8-ni apriili 2002-moortumi „Behøver mødre at være ’superkvinder’?“-imi

[Qupp. 4-mi ungalusaq]

Nassuiaatit ilaat

Silarsuaq tamakkerlugu anaanat meeqqaminnik kisimeeqateqartut pillugit taaguutit assigiinngitsut atorneqarput. Nunat ilaanni „anaanaq kisimiittoq“ anaananut katinngisaannarsimasunut taaguutigitinneqarpoq. Nunani allani taaguut taanna anaananut assigiinngitsunik pissuteqarlutik kisimiillutik meeqqaminnik isumaginnittariaqartunut atorneqartarpoq. Avinnikuusimasinnaapput, averusersimasut, uillarnerit imaluunniit katinngisaannarsimasut.

Allaaserisani ukunani taaguutit „angajoqqaat kisimiittut“ aamma „anaanat kisimiittut“ meeqqaminnik kisimiillutik perorsaasunut atorpavut.

[Qupp. 4, 5-mi ungalusaq/​nunap assinga]

KISIMIILLUTIK PILERSUISUT AMERLIARTUINNARTUT

USA: „Ukiuni 1970-imiit 2000-ip tungaanut anaanat kisimiittut 3 millioniniit 10 millioninut amerleriarsimapput; piffissami tamatumani ataatat kisimiittut aamma amerleriarsimapput tassa 393.000-iniit 2 millioninut.“ — USA-p kisitsisit atorlugit inuinik naatsorsueqqissaartarfia.

Mexico: Aviisi La Jornada naapertorlugu nunami naartusut tamarmik 27 procentiisa missaat inuusuttuaraapput.

Irland: Inoqutigiit ataasiinnarmik pilersuisullit 1981-imi 5,7 procentimiit 1991-imi 7,9 procentimut amerleriarsimapput. „Avinnerit suli pissutaanerpaanut ilaapput anaanat kisimiillutik pilersuisunngortarnerannut.“ — Single Mothers in an International Context, 1997.

Tuluit Nunaat: „Kisimiillutik pilersuisut aatsaat siullerpaamik 25 procentit sinnerpaat, anaanat katinneqanngitsut kisimiittut amerleriapiloorsimanerannut takussutissaasoq, avissimasullu ukiut 30-it kingulliit iluanni procentinngorlugit amerleriarsimanerannut takussutissaalluni.“ — The Times, Londoni, martsip 2-ani 2000.

Frankrig: „1970-ip naalerneranniilli ilaqutariit kisimiittunik pilersuisullit 50 procentit sinnerlugit amerleriarsimapput.“ — Single Mothers in an International Context, 1997.

Tyskland: „Ukiut 20-it kingulliit ingerlaneranni angajoqqaat kisimiittut marloriaatinngorsimapput. Tamatigorluinnangajak . . . anaanaasup ilaqutariit kisimiilluni pilersortarpai.“ — Single Mothers in an International Context, 1997.

Japan: ’Ilaqutariit anaanaamik kisimiittumik pilersuisullit 1970-ikkunnili amerliartorsimapput. 1997-imi ilaqutariinni tamani 17 procentit anaananik kisimiittunik pilersorneqarput.’ — Single Mothers in an International Context, 1997; The World’s Women 2000: Trends and Statistics.

Grækenland: „1980-imili nunami tassami anaanat katinneqanngitsut 29,8 procentinik amerleriarsimapput. Paasissutissat EU-meersut takutippaat meeqqat aappariinnerup avataani inunngorsimasut 1997-imi 3,3 procentiusimasut. 1980-imi kisitsisinngorlugu 1,1 procentiinnaasimallutik.“ — Aviisi Ta Nea, Athen, septembarip 4-ni 1998-mi.

Australia: Meeqqat sisamaagaangata ataatsip angajoqqaami aappaannaa najugaqatigisarpaa. Angajoqqaat avissimanerat inooqatigiikkunnaarsimaneralluunniit pissutaangajuttarpoq. Missingerneqarpoq ukiut 25-it ingerlaneranni ilaqutariit kisimiittumik pilersuisullit 30-it aamma 66 procent-it akornanni amerleriassasut. — Australiami kisitsisit atorlugit nassuiaasiorfik.

Danmark: Danmarkimi Kisitsisit Atorlugit Naatsorsuisarfiata takutippaat angajoqqaat meeqqaminnik kisimeeqateqartut 87 procentiisa missaat anaanaasut kisimiittut.