Ko Fē ʻOku Ngāueʻaki Ai he ʻAhó Ni ʻa e Ngaahi Akonaki ʻa Kalaisí?

Ko Fē ʻOku Ngāueʻaki Ai he ʻAhó Ni ʻa e Ngaahi Akonaki ʻa Kalaisí?

Ko Fē ʻOku Ngāueʻaki Ai he ʻAhó Ni ʻa e Ngaahi Akonaki ʻa Kalaisí?

KO Sīsū Kalaisí ʻoku vakai lahi ki ai ko e taha ia ʻo e moʻungaʻi tangata lahi taha kuo moʻui maí. ʻOku fakakaukau ʻa e tokolahi kiate ia ko e moʻungaʻi tangata lahi tahá ia. ʻI he meimei taʻu ʻe ua afe, kuo tākiekina loloto ai ʻe heʻene ngaahi akonakí ʻa e ngaahi moʻuí ​—“ʻa e ngaahi moʻui māʻulalo ʻikai fakatokangaʻi ʻa e kakai anga-ʻofa mo anga-lelei pea pehē ki he ngaahi ngāue ʻofa ʻi he tuʻunga lahi ki he kakaí,” ko e tohi ia ʻa e faʻu-tohi Pilitānia ko Melvyn Bragg.

Fēfē ʻa e Lotu Faka-Kalisitiané?

Fēfē ʻa e lotu faka-Kalisitiané? Kuo fakamatalaʻi ia ko e “taha ʻo e ngaahi fakalakalaka fakalaumālie lahi taha ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá.” Ko e fakakaukau ʻe taha naʻe fakamatalaʻi ia ʻe David Kelso ʻo e ʻUnivēsiti Glasgow Caledonian, ʻi Sikotilani. Naʻá ne tohi: “Ko hono hisitōlia taʻu ʻe ua afé ʻoku fonu ʻi he ngaahi lavameʻa taʻehanotatau ʻi he malaʻe ʻo e ʻātí, tā-mapé, filōsofiá, mūsiká mo e ngāue fakasōsialé.”

Kae kehe, ʻoku kehe ʻa e vakai ia ʻa e tokolahi kehe ki he ngaahi meʻá. Ko ʻenau palopalemá ʻoku ʻikai tupu mei he lotu faka-Kalisitiané ʻo hangē ko ia ʻoku fakahaaʻi ʻi he tikisinale ʻe taha: “Ko ha lotu ʻa ia ʻoku makatuʻunga ʻi he ngaahi akonaki ʻa Sīsū Kalaisí pea mo e tui ko e ʻalo ia ʻo e ʻOtuá.” (Collins Cobuild) ʻI hono kehé, ʻoku seʻe kinautolu ʻe he tōʻonga ʻa e ngaahi kulupu mo e ngaahi kautaha lotu ʻoku nau taukaveʻi ʻoku nau fakafofongaʻi ʻa e lotu faka-Kalisitiané.

Ko e fakatātaá, ko e filōsefa Siamane ʻi he senituli hono 19 ko Friedrich Nietzsche, naʻá ne fakamatalaʻi ʻa e lotu faka-Kalisitiané ʻi he ʻuhinga ki muí “ko e tahaʻi mele taʻengata ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá.” Naʻá ne tohi, ko e “tahaʻi mala lahi, koe tahaʻi fakameleʻi lahi fakaʻulia mo loloto taha, . . . ʻa ia ʻoku ʻikai ha meʻa ʻe toe fuʻu kovi ange ai, fuʻu taʻefaitotonu, fuʻu fakapulipuli pea fuʻu taʻemahuʻinga.” Ko ia ai, naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi vakai tōtuʻa ʻa Nietzsche, ka kuo hoko ʻa e tokolahi ʻo e kau mamata fakapotopoto angé ki ha ngaahi fakamulituku meimei tatau. Ko e hā hono ʻuhingá? Koeʻuhí ʻi he faai mai ʻa e ngaahi senitulí ko e ʻulungāanga ʻo e faʻahinga ʻoku nau taukaveʻi ko e kau Kalisitiane kinautolú kuo fakaʻilongaʻi, ʻo ʻikai ʻaki ʻa e ngaahi ʻulungāanga ʻo Sīsū Kalaisí, kae ʻaki ʻa e mafolalahia ʻa e “ngaahi faihia fakameleʻi fakalilifú mo e ngaahi lea-fieʻotuá.”

ʻOku Kau ʻa Kalaisi ki he Lotu Faka-Kalisitiané?

ʻOku ʻikai leva taʻefakapotopoto ke ʻeke, “ʻOku kei kau ʻa Kalaisi ki he lotu faka-Kalisitiané?” ʻE lea vave ʻa e niʻihi “Ko e moʻoni ʻokú ne kau ki ai!” “ʻIkai naʻá ne talaʻofa ki hono kau muimuí te ne ʻiate kinautolu ‘ʻo aʻu ki he ngataʻanga ʻo mamaní’?” (Mātiu 28:20) ʻIo, naʻe lea pehē ʻa Sīsū. Ka naʻá ne ʻuhingá te ne kau mo e tokotaha kotoa pē ʻokú ne taukaveʻi ʻoku muimui kiate iá, ʻo tatau ai pē pe ko e hā ʻa e ʻulungāanga ʻo e tokotaha ko iá?

Manatuʻi, naʻe ongoʻi ʻe he kau taki lotu ʻe niʻihi ʻi he ʻaho ʻo Sīsuú naʻe kau ʻa e ʻOtuá mo kinautolu ʻo tatau ai pē pe ko e hā. Koeʻuhi naʻe fili ʻe he ʻOtuá ʻa ʻIsileli ki ha ngafa makehe, naʻe fakakaukau ʻa e kau taki lotu ʻe niʻihi ʻe ʻikai ʻaupito ke liʻaki kinautolu ʻe he ʻOtuá—ʻo tatau ai pē pe ko e hā naʻa nau faí. (Maika 3:11) Kae kehe, faifai atu pē, naʻa nau aʻu ʻo siʻaki ʻa e ngaahi lao mo e ngaahi tuʻunga ʻa e ʻOtuá. Ko hono olá, naʻe tala hangatonu ʻe Sīsū Kalaisi kiate kinautolu: “Ko eni kuo motuhi atu kiate kimoutolu ʻa homou fale.” (Mātiu 23:38) Naʻe mole mei ha fokotuʻutuʻu fakalotu fakalūkufua ʻa e hōifua ʻa e ʻOtuá. Naʻá ne siʻaki ia pea tuku ʻa e ngaahi kau tau Lomá ke nau fakaʻauha ʻa hono kolomuʻá, ʻa Selusalema, mo hono temipalé ʻi he 70 T.S.

ʻE lava ke hoko ha meʻa meimei tatau ki he lotu faka-Kalisitiané? Tau vakai angé ki he ngaahi fiemaʻu naʻe tānaki atu ʻe Sīsū ki heʻene talaʻofa ko ia te ne ʻi hono kau muimuí ʻo aʻu ki he “ngataʻanga ʻo mamani.”

[Fakatātā ʻi he peesi 2, 3]

Ko e ngaahi akonaki ʻa Sīsū Kalaisí ʻoku ʻi ai ʻene tākiekina loloto ʻi he laui miliona ʻi māmani lahi