Skip to content

Skip to table of contents

Ngaahi Fehuʻi mei he Kau Lautohí

Ngaahi Fehuʻi mei he Kau Lautohí

Ngaahi Fehuʻi mei he Kau Lautohí

ʻI he 2 Kolinito 6:​14 (PM), ko hai ʻoku lave ki ai ʻa Paula ʻi heʻene ngāueʻaki ʻa e kupuʻi lea “kakai taetui”?

ʻI he 2 Kolinito 6:​14 (PM), ʻoku tau lau ai: “Oua naa mou kau fakataha moe kakai taetui.” Kapau ʻoku tau sio ki he potutohí, ʻoku hā mahino ai ko e lea ʻa Paulá ʻo fekauʻaki mo e faʻahinga tāutaha ʻa ia ʻoku hā mahino ʻoku ʻikai ko e konga kinautolu ʻo e fakatahaʻanga Kalisitiané. Ko e mahino ko ení ʻoku poupouʻi ia ʻe he ngaahi veesi Tohi Tapu kehe ʻa ia ʻoku lēkooti ai ʻa hono ngāueʻaki ʻe Paula ʻa e foʻi lea “taetui” pe “kakai taetui.”

Ko e fakatātaá, ʻoku valokiʻi mālohi ʻe Paula ʻa e kau Kalisitiané ʻi he ʻalu ki he fakamaauʻangá “i he ao oe kau taetui.” (1 Kolinito 6:​6PM) ʻI hení, ko e kau taʻetuí ʻa e kau fakamaau ʻoku ngāue ʻi he fakamaauʻanga ʻo Kolinitoó. ʻI heʻene tohi hono uá, ʻoku fakamatala ai ʻa Paula ko Sētané ‘kuó ne fakakui ʻa e ʻatamai ʻo e kau taʻetuí.’ Ko e mata ʻo e kau taʻetui ko iá ʻoku ‘bulouʻi’ ia mei he ongoongo leleí. Ko e kau taʻetui ko ení naʻe ʻikai te nau fai ha ngaʻunu ke tauhi kia Sihova, koeʻuhi naʻe fakamatala ki muʻa ange ʻa Paula: “Oka tafoki ia ki he Eiki, e too atu ae bulou.”—2 Kolinito 3:​16PM; 4:4.

ʻOku kau ʻa e kau taʻetui ʻe niʻihi ʻi he maumau-laó pe tauhi ʻaitolí. (2 Kolinito 6:​15, 16) Kae kehe, ʻoku ʻikai ke fakafepaki ʻa e kau taʻetui kotoa pē ki he kau sevāniti ʻa Sihová. ʻOku fakahaaʻi ʻe he niʻihi ha mahuʻingaʻia ʻi he moʻoní. ʻOku maʻu ʻe he tokolahi ha ngaahi hoa Kalisitiane pea ʻoku nau fiefia ke nofo ai pē mo kinautolu. (1 Kolinito 7:​12-​14; 10:27; 14:​22-​25; 1 Pita 3:​1, 2) Kae kehe, ʻoku ngāueʻaki hokohoko ʻe Paula ʻa e kupuʻi lea “taetui” ki he faʻahinga tāutaha, ʻa ia hangē ko ia naʻe lave ki ai ʻi ʻolungá, ʻoku ʻikai ko e konga kinautolu ʻo e fakatahaʻanga Kalisitiane, ʻa ia ʻoku faʻuʻaki ʻa e ‘kakai naʻe tui ki he ʻEikí.’—Ngāue 2:41; 5:14; 8:​12, 13.

Ko e tefitoʻi moʻoni ʻoku maʻu ʻi he 2 Kolinito 6:​14 ko ha tataki mahuʻinga ia ki he kau Kalisitiané ʻi he tafaʻaki kotoa ʻo e moʻuí pea kuo faʻa lave ki ai ʻokú ne ʻomai ʻa e faleʻi fakapotopoto ki he kau Kalisitiane ʻoku nau kumi ki ha hoa malí. (Mātiu 19:​4-6) Ko ha Kalisitiane fakatapui, ʻosi papitaiso ʻoku ʻikai te ne kumi ki ha hoa mali ʻi he lotolotonga ʻo e faʻahinga ko ia ko e kau taʻetuí, koeʻuhi ko e ngaahi tuʻunga fakaeʻulungāanga, ngaahi taumuʻa mo e ngaahi tui ʻa e kau taʻetuí ʻoku mātuʻaki kehe ia mei he tui ʻa ha Kalisitiane moʻoni.

Kae kehe, fēfē ʻa e faʻahinga tāutaha ʻoku nau ako ʻa e Tohi Tapú pea feohi mo e fakatahaʻanga Kalisitiané? Fēfē ʻa e faʻahinga ʻa ia ko e kau malanga teʻeki papitaisó? Ko e kau taʻetui kinautolu? ʻIkai. Ko e faʻahinga tāutaha kuo nau tali ʻa e moʻoni ʻo e ongoongo leleí pea ʻoku nau fakalakalaka ʻi ha tuʻunga pau ki he papitaisó ʻoku ʻikai totonu ke ui kinautolu ko e kau taʻetui. (Loma 10:10; 2 Kolinito 4:​13) Ki muʻa ʻi heʻene papitaisó naʻe ui ʻa Koliniusi “ko e toko taha lotu moʻoni pea ʻapasia ki he ʻOtua.”​—Ngāue 10:2.

ʻE fakapotopoto leva ki ha Kalisitiane fakatapui ke ne kumi ke faisō mo mali mo ha taha kuo tali ke hoko ko ha tokotaha malanga teʻeki papitaiso, koeʻuhí, ko hono moʻoní, ko e akonaki ʻa Paula ʻoku lēkooti ʻi he 2 Kolinito 6:​14 ʻe ʻikai lava ke ngāueʻaki ia ki he tuʻunga ko iá? ʻIkai, ʻoku ʻikai ke fakapotopoto ia. Ko e hā hono ʻuhingá? Koeʻuhi ko e akonaki hangatonu naʻe fai ʻe Paula fekauʻaki mo e kau uitou Kalisitiané. Naʻe tohi ʻe Paula: “Oku ataata ia ke mali kiate ia oku ne loto ki ai; kae i he Eiki be.” (Fakaʻītali ʻamautolu; 1 Kolinito 7:​39PM) ʻI he fehoanaki mo e akonaki ko iá, ʻoku ekinaki ai ki he kau Kalisitiane fakatapuí ke nau kumi ki ha ngaahi hoa mali ʻi he lotolotonga pē ʻo e faʻahinga ʻoku “i he Eiki.”

Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo e kupuʻi lea “i he Eiki” mo e kupuʻi lea felāveʻi mo ia “ia Kalaisi”? ʻOku lau ʻa Paulá ʻo fekauʻaki mo e faʻahinga tāutaha ʻa ia naʻa nau “ia Kalaisi” pe “i he Eiki” ʻi he Loma 16:​8-​10 (PM) mo e Kolose 4:7 (PM). Kapau te ke lau ʻa e ngaahi veesi ko iá, te ke sio ai ko e faʻahinga peheé ko e “tokoni,” ‘faʻahinga ofeina,’ ‘fanga tokoua ofeina,’ ‘kau faifekau agatonu’ mo e ‘kauga tamaioeiki.’

Ko fē ʻa e taimi ʻoku hoko ai ha taha ko ha “tamaioeiki i he Eiki”? ʻOku hoko ia ʻi he taimi ʻokú ne fai loto-lelei ai ʻa e meʻa kuo pau ke fai ʻe ha tamaioʻeiki ʻo ne liʻaki ʻe ia ia. ʻOku fakamatala ʻa Sīsū: “Kabau e muimui ha taha iate au, tuku ke ne liaki eia ia, bea too hake ene akau mafajia o muimui iate au.” (Mātiu 16:​24PM) ʻOku kamata muimui ha taha ʻia Kalaisi peá ne fakamoʻulaloaʻi kakato ʻa ia tonu ki he finangalo ʻo e ʻOtuá ʻi he taimi ʻokú ne fakatapui ai ia ki he ʻOtuá. Hili iá, ʻokú ne foaki ia ki he papitaisó pea hoko ko ha faifekau fakanofo fakataha mo ha tuʻunga fakahōifua ʻi he ʻao ʻo Sihova ko e ʻOtuá. * Ko ia ai, ke ‘mali i he Eikí’ ʻoku ʻuhingá ke mali mo ha taha kuó ne ʻosi fakahāhā ko ha tokotaha tui moʻoni ia, ko ha “tamaioʻeiki [ʻosi fakatapui] ʻa e ʻOtua mo e ʻEiki ko Sisu Kalaisi.”​—Semisi 1:1.

Ko ha taha ʻa ia ʻokú ne ako ʻa e Tohi Tapú mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová pea ʻokú ne fai ha fakalakalaka fakalaumālie leleí ʻoku totonu ke fakaongoongoleleiʻi. Kae kehe, kuo teʻeki ai te ne fakatapui tonu ia kia Sihova pea tuku atu ia ki ha moʻui ʻo e ngāue mo e feilaulau. ʻOkú ne kei fai pē ʻa e ngaahi liliu ʻoku fiemaʻú. ʻOku fiemaʻu ke ne fakakakato ʻa e ngaahi liliu lalahi ʻoku kau ki he hoko ko ha Kalisitiane fakatapui mo papitaisó, ki muʻa ke fakakaukau ki ha toe liliu lahi kehe ʻi he moʻuí, hangē ko e nofo malí.

ʻE fakapotopoto ki ha Kalisitiane ke feinga ke faisō mo ha taha ʻoku hā ngali ʻokú ne fai ha fakalakalaka lelei ʻi heʻene ako Tohi Tapú—mahalo nai mo e taumuʻa ke tatali kae ʻoua ke ne papitaiso pea toki mali mo ia? ʻIkai. Ko e ngaahi taumuʻa ʻa ha tokotaha ako Tohi Tapu ʻe lava moʻoni ke hoko ia ʻo fakatupu puputuʻu kapau ʻokú ne lāuʻilo ʻoku loto ha Kalisitiane ʻosi fakatapui ke mali mo ia ka ʻe ʻikai te ne fai ia kae ʻoua kuó ne papitaiso.

ʻI he tuʻunga lahi tahá, ko ha tokotaha, ʻoku hoko ia ko ha tokotaha malanga teʻeki papitaiso ʻi ha vahaʻa taimi fakangatangata pē, kae ʻoua kuó ne fakalakalaka ki he tuʻunga ʻo e papitaisó. Ko ia ko e akonaki ʻi ʻolunga ke mali pē ʻi he ʻEikí ʻoku ʻikai ke taʻeʻuhinga lelei. Kae kehe, fēfē kapau ko ha taha ʻokú ne ʻi he taʻu ke ala malí, kuo ʻohake ia ʻi ha fāmili Kalisitiane, kuó ne longomoʻui ʻi he fakatahaʻangá ʻi ha ngaahi taʻu, peá ne ngāue ko ha tokotaha malanga teʻeki papitaiso? Sai, ko e hā kuó ne taʻofi ia mei hono foaki ʻa ʻene moʻuí kia Sihova ʻi he fakatapuí? Ko e hā ʻokú ne toumoua aí? ʻOku ʻi ai haʻane ngaahi veiveiua? Neongo ʻoku ʻikai ko ha tokotaha taʻetui ia, ʻe ʻikai lava ke pehē ʻokú ne “i he Eiki.”

Ko e akonaki ʻa Paula ki he malí ke tau maʻu ʻaonga mei ai. (Aisea 48:17) ʻI he taimi kuo fakatapui fakatouʻosi ai kia Sihova ʻa e ongo meʻa ʻoku ʻamanaki atu ke malí, ko ʻena tukupā fakaekinaua ʻi he malí ʻoku ʻi ai hono makatuʻunga fefeka mo fakalaumālie. ʻOkú na maʻu ʻa e ngaahi tuʻunga fakaeʻulungāanga tatau mo e ngaahi taumuʻa tatau. ʻOku tokoni lahi eni ki ha nofo mali fiefia. ʻIkai ngata aí, ʻi he ‘mali be i he Eikí,’ ʻokú te fakahaaʻi ai ʻa e mateaki kia Sihová pea ʻoku taki atu ia ki he ngaahi tāpuaki tuʻuloa, he “ʻi he tokotaha mateakí [ko Sihová] te ne ngāue ʻi he mateaki.”—Sāme 18:​25NW.

[Fakamatala ʻi lalo]

^ pal. 10 Ki he kau Kalisitiane pani ʻa ia naʻe tohi ki ai ʻa Paula ʻi he ʻuluaki taimí, ko e hoko ko ha “tamaioeiki i he Eiki” ʻoku toe kau ki ai ʻa hono maʻu ʻa honau pani ke hoko ko e ngaahi foha ʻo e ʻOtuá mo e fanga tokoua ʻo Kalaisí.

[Fakatātā ʻi he peesi 31]

“ʻI he tokotaha mateakí [ko Sihová] te ne ngāue ʻi he mateaki”