Skip to content

Skip to table of contents

Ko hono fulihi ‘o e ngaahi kēnisi fakaetangatá ‘a e fakapulipuli ki he mo‘ui fuoloá?

Fekumi ki ha Mo‘ui Fuoloa Ange

Fekumi ki ha Mo‘ui Fuoloa Ange

“Kuó u mamata ‘i he ngāue kuo foaki ‘e he ‘Otuá ki he ngaahi foha ‘o e tangatá ke fakafemo‘uekina‘i ai pē kinautolú. Kuó ne ngaohi ‘a e me‘a kotoa pē ke faka‘ofo‘ofa ‘i hono taimí. Kuo a‘u ‘o ne ‘ai ‘a ‘itāniti ki honau lotó.”​Tangata Malanga 3:10, 11.

KO E lea ko ia ‘a e tu‘i poto ko Solomoné ‘okú ne fakamatala‘i mo‘oni ai ‘a e ongo‘i ‘a e tangatá ki he mo‘uí. Mahalo nai koe‘uhi ‘oku fuonounou pē ‘a e mo‘uí pea ‘ikai ala lava kalofi ‘a e maté, pea ‘oku holi ai ‘a e kakaí ke mo‘ui fuoloa ange. ‘I ha ngaahi senituli kuo fekumi ai ‘a e kakaí ki ha founga ke mo‘ui fuoloa ange.

Ko e fakatātaá, ko Kilikamesí, ko ha tu‘i Samēlia ia. Na‘e lahi ‘a e ngaahi talatupu‘a ‘o fekau‘aki mo iá. Ko e taha ai ‘oku fakamatala ki ai ‘a e Talanoa kia Kilikamesí, ‘o pehē ai na‘á ne fai ha fononga ‘i ha halanga fononga faingata‘a ke ‘ilo‘i ‘a e founga ke iku‘i ai ‘a e maté. Na‘e ‘ikai lavame‘a ia.

Ko ha tokotaha hu‘i kemikale fakafaito‘o ‘i hono lēpí

‘I he senituli hono fā K.M., na‘e feinga ai ha kau hu‘i kemikale ‘i Siaina ke hu‘i ha “vai” ‘a ē ne fai e tui te ne fakatolonga e mo‘uí. Na‘a nau ‘ai ha vai na‘e ‘i ai ha meakuli mo ha māsima kona fakatupu mate. Ka na‘e mate heni ‘a e kau ‘emipola ‘o Siainá. ‘I ‘Iulope, ko e kau hu‘i kemikale ‘e ni‘ihi na‘a nau feinga ke liliu ‘a e koulá ke ala lava ‘o folo koe‘uhí ‘oku nau tui ‘oku ‘ikai ke ‘ume‘umea vave eni pea ‘oku lava ke ne fakatolonga ‘a e mo‘ui ‘a e tangatá.

‘I he ‘ahó ni, ‘oku feinga ‘a e kau faipaiolosií mo e kau mataotao fakasaienisí ke ‘ilo‘i ‘a e fakalelei‘anga ki he ta‘umotu‘á. Hangē ko e fekumi ki he “fakalōloa ‘o e mo‘uí,” ‘oku fakahaa‘i ai ko e ‘amanaki ki hono iku‘i ‘o e ta‘umotu‘á pea mo e maté ‘oku kei ‘i he ‘atamai pē ia ‘o e tangatá. Ka ko e hā ‘a e ola ‘o e fekumi ko iá?

KUO ‘AI ‘E HE ‘OTUÁ “‘A ‘ITĀNITI KI HONAU LOTÓ.”​—TANGATA MALANGA 3:10, 11

KUMI KI HE TUPU‘ANGA ‘O E TA‘UMOTU‘Á ‘I HE ‘AHO NÍ

Ko e kau faisaienisi ‘oku nau ako ki he sela ‘i he sino ‘o e tangatá ‘oku nau ha‘u mo ha ngaahi fakakaukau ‘e 300 tupu ke fakamatala‘i‘aki ‘a e ‘uhinga ‘oku tau tupu ai ‘o motu‘a pea maté. ‘I he ngaahi ta‘u ki mui ní, ko e kau faisaienisi ki he fa‘unga ‘o e ngaahi sela ‘i hotau sinó kuo nau lavame‘a ‘i hono ki‘i fakalōloa atu ‘a e ngaahi sela ‘o e fanga manú mo e tangatá ke nau ki‘i mo‘ui fuoloa atu. Ko e ngaahi fakalakalaka ko iá ‘okú ne ‘ai ai ‘a e ni‘ihi ke nau fakapa‘anga ‘a e fekumi ki he “palopalema ko e maté.” Ko e hā ‘a e tataki kuo ngāue‘aki ‘e he kau fekumi ko iá?

Feinga ke fakalōloa ‘a e mo‘uí. Ko e kau faipaiolosī ‘e ni‘ihi ‘oku nau tui ko e kī tefito ki he ta‘umotu‘á ‘oku tupu ia mei he kalasi ‘e taha ‘o hotau selá ‘oku ui ko e telomeres. Ko e telomeres ‘okú ne malu‘i ‘a e ngaahi fakamatala ‘i hotau selá ‘i he taimi ‘oku fakafanau aí. Ka ‘i he taimi taki taha ‘oku mavaeua ai ‘a e fanga ki‘i selá, ‘oku nounou ange ai ‘a e telomeres. Faifai atu pē, ‘oku ‘ikai toe mavaeua ‘a e fanga ki‘i selá pea hoko ai ‘a e ta‘umotu‘á.

‘I he 2009 na‘e ma‘u ai ‘e Elizabeth Blackburn mo ‘ene timí ha pale ki he‘enau ‘ilo‘i ‘a e ‘enisaime ‘okú ne fakalōloa ‘a e telomeres, ‘okú ne fakasi‘isi‘i ai ‘a e motu‘a ‘a e fanga ki‘i selá. Kae kehe, ‘oku fakamo‘oni‘i ‘i he‘enau līpōtí ko e telomeres “‘oku ‘ikai ko ha fakalōloa fakaemana ia ‘o ‘etau mo‘uí​—‘oku ‘ikai ke ne ‘ai ai ke tau mo‘ui ‘o fakalaka atu ‘i he lōloa ‘o e mo‘ui ‘oku totonu ke tau ma‘ú.”

Ko hono toe fakapolokalama‘i ‘o e selulaá ko e toe me‘a ia ‘e taha ‘okú ne ta‘ofi ‘a e ta‘umotu‘á. ‘I he taimi ‘oku kamata ke motu‘a ai hotau ngaahi selá ke fakafanaú, te nau ‘ave nai ha fekau hala ki hotau sela malu‘i ofi tahá, ‘o tupu ai ‘a e fefulofulai, langa lahi mo e mahakí. Ki muí ni mai, ko e kau faisaienisi ‘i Falaniseé kuo nau toe fakapolokalama‘i ‘a e ngaahi sela kuo to‘o mei he sino ‘o e kakai ta‘umotu‘á, ko e ni‘ihi ‘oku ta‘u 100 pe motu‘a ange. Ko e taki ‘i he timi fekumí, ko Palōfesa Jean-Marc Lemaître, na‘á ne fakahaa‘i ko ‘enau ngāué ‘oku fakahaa‘i ai ‘a e “toe fakafoki ‘o e ta‘umotu‘a” ‘i he ngaahi selá.

‘OKU LAVA KE FAKALŌLOA ‘E HE SAIENISÍ ‘ETAU MO‘UÍ?

‘Oku ‘ikai ke tui tatau ‘a e kau faisaienisi kotoa ko e faito‘o ki he ta‘umotu‘á ‘oku lava ke ne fakalōloa ‘a e mo‘ui ‘a e tangatá ‘o fakalaka atu ia ‘i he lōloa ‘o ‘etau ta‘umotu‘a ‘i he ‘aho ní. Ko e mo‘oni, ko e lōloa ‘o ‘etau mo‘uí kuo māmālie ‘ene ‘alu ke toe nounou angé talu mei he senituli 19. Ka ‘oku fekau‘aki eni mo e tu‘unga ma‘á, ngaahi lavame‘a ‘i hono ngāue‘aki ‘o e ngaahi mahaki pipihí, pea mo hono ngāue‘aki ‘o e faito‘o tāmate siemú (antibiotics). ‘Oku tui ‘a e kau faisaienisi ‘oku nau ako ki he ngaahi kēnisí ko e fuoloa ‘o e mo‘ui ‘a e tangatá ‘e tatau ai pē.

Fakafuofua ki he ta‘u ‘e 3,500 kuohilí, na‘e fakahaa‘i ‘e he tokotaha hiki Tohi Tapu ko Mōsesé: “Ko e lōloa ‘o ‘emau mo‘uí ko e ta‘u ‘e 70, pe 80 kapau ‘okú te mātu‘aki mālohi. Ka ‘oku fonu ia ‘i he faingata‘a mo e mamahi; ‘oku puli vave ia, pea ‘oku mau puna atu.” (Saame 90:10) Neongo ‘a e feinga ‘a e tangatá ke fakalōloa ‘etau mo‘uí, ‘e kei tatau pē ‘a e mo‘uí mo ia na‘e fakamatala‘i ‘e Mōsesé.

‘I he tafa‘aki ‘e tahá, ko e vaná mo e kalasi ‘e taha ‘o e fingotá (quahog clam) ‘oku lava ke nau mo‘ui atu ‘i ha ta‘u ‘e 200 tupu, ko e ‘ulu‘akau lalahi ‘aupitó ‘oku lava ke nau mo‘ui ‘i ha laui afe‘i ta‘u. ‘I he‘etau fakahoa atu ‘etau mo‘uí mo e taha ‘o e ngaahi me‘amo‘ui ko ení, ‘oku tau fifili nai, ‘Ko ‘etau mo‘uí ‘oku ta‘u pē ‘e 70 pe 80?’