Skip to content

Skip to table of contents

MO‘UI KO HA KALISITIANE

Fakalelei‘i ‘Etau Pōto‘i ‘i he Ngāue Fakafaifekaú—Faifakamo‘oni ki he Kau Kuí

Fakalelei‘i ‘Etau Pōto‘i ‘i he Ngāue Fakafaifekaú—Faifakamo‘oni ki he Kau Kuí

‘UHINGA ‘OKU MAHU‘INGA AÍ: Ko e tokolahi ‘o e kau kuí ‘oku ‘ikai ke nau ongo‘i fiemālie ke talanoa ki ha sola. Ko ia ai, ‘oku fiema‘u ‘a e pōto‘i ke faifakamo‘oni kiate kinautolu. ‘Oku fakahaa‘i ‘e Sihova ‘a e tokanga anga-‘ofa ki he kau kuí. (Liv. 19:14) ‘Oku lava ke tau fa‘ifa‘itaki kiate ia ‘aki ‘a e tamu‘omu‘a ‘i hono tokoni‘i fakalaumālie ‘a e kau kuí.

FOUNGA HONO FAI IÁ:

  • “Kumi” ki he kau kuí. (Māt. 10:11) ‘Okú ke ‘ilo ha taha ‘oku ‘i ai hano fāmili ‘oku kui? ‘Oku ‘i ai ha ‘apiako ‘i ho feitu‘ú pe ‘api ‘oku tokanga‘i ai e kau kuí pe ha feitu‘u kehe te nau sai‘ia ke ma‘u ‘a e ‘ū tohi ki he kau kuí?

  • Fakahaa‘i ‘a e mahu‘inga‘ia fakafo‘ituitui. Ko ho‘o anga-fakakaume‘a mo e mahu‘inga‘ia loto-mo‘oní ‘e tokoni ia ki he tokotaha kuí ke ne fiemālie. Feinga ke kamata‘i ha fetalanoa‘aki ‘i ha kaveinga fakalotofonua ‘oku mahu‘inga‘ia ai ‘a e kakaí

  • Tokonaki ha tokoni fakalaumālie. Ke tokoni ki he fa‘ahinga ‘oku kui pe ‘ikai lelei ‘enau sió, ko e kautahá kuo nau fa‘u ha ‘ū tohi ‘i he ngaahi fōmeti kehe. ‘Eke ki he tokotahá ‘a e founga ‘okú ne sai‘ia ke ako aí. Ko e ‘ovasia ngāué ‘oku totonu ke ne fakapapau‘i ko e sevāniti tohí te ne fakafonu ha kole ki ha tohi ‘o fakatatau ki he fiema‘u ‘a e tokotaha kuí