Skip to content

Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí

Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí

Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí

KO E HĀ naʻá ne tākiekina ha tokotaha naʻá ne saiʻia he fasi ngatūtuú pea ʻikai feohi mo e kakaí ke ʻofa mo tokoni ki he niʻihi kehé? Ko e hā naʻá ne ueʻi ha tangata ʻi Mekisikou ke liʻaki ha founga moʻui taʻetaau? Ko e hā naʻe tuku ange ai ʻe ha tokotaha lova pasikala tuʻu-ki-muʻa ʻi Siapani ʻa e lová ke tauhi ki he ʻOtuá? Fakakaukau ki he meʻa ʻoku leaʻaki ʻe he kakai ko ení.

“Naʻá Ku Hoko ko ha Tokotaha Anga-Kovi, Anga-Fefeka mo Anga-Fakamālohi.”​—DENNIS OʻBEIRNE

TAʻU FĀʻELEʻI: 1958

FONUA TUPUʻANGA: ʻINGILANI

HISITŌLIA: TOKOTAHA SAIʻIA HE FASI NGATŪTUÚ MO ʻIKAI FEOHI MO E KAKAÍ

KO HOKU KUOHILÍ: Ko e fāmili ʻo ʻeku tamaí, ko e kau ʻAilani, pea naʻá ku tupu hake ko ha tokotaha lotu Katolika ʻAilani. Neongo ia, naʻe pau ke u ʻalu toko taha pē ki he lotú, pea naʻe ʻikai ke u saiʻia ai. Ka naʻá ku fiekaia ki he ngaahi meʻa fakalaumālié. Naʻá ku lau maʻu pē ʻa e Lotu ʻa e ʻEikí, pea ʻoku lava ke u manatuʻi ʻeku tokoto ʻi he mohengá ʻi he poʻulí ʻo fakakaukau ki hono ʻuhingá. Naʻá ku faʻa vahevahe fakakongokonga ia pea feinga ke ʻiloʻi honau ʻuhingá.

ʻI heʻeku taʻu hongofulu tupu siʻí, naʻá ku kau ʻi he Rastafarian. Naʻá ku toe poupou foki ki he ngaahi fokotuʻutuʻu fakapolitikale ʻa e kulupu Anti-Nazi. Ka naʻá ku kau lahi ange ʻi he tōʻonga angatuʻu ʻa e kau poupou ki he fasi ngatūtuú. Naʻá ku ngāueʻaki ʻa e faitoʻo kona tapú, tautefito ki he maliuaná, ʻa ia naʻá ku ifi ʻi he meimei ʻaho kotoa pē. ʻI hono ohi ha fakakaukau faʻifaʻiteliha, naʻá ku inu tōtuʻa, tuku ʻeku moʻuí ke ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki, pea ʻikai ke tokanga ki he niʻihi kehé. Naʻe ʻikai ke u feohi mo e kakaí, ʻo tātāitaha ke u lea ki ha taha tuku kehe kapau ko ha lāulea ki ha meʻa ʻuhinga lelei. Naʻe aʻu ʻo ʻikai ke u loto ke faitaaʻi au. ʻI heʻeku manatu ki he kuohilí, ʻoku lava ke u sio naʻá ku hoko ko ha tokotaha anga-kovi, anga-fefeka mo anga-fakamālohi. Naʻá ku toki anga-lelei pē mo nima-homo ki ha taha naʻá ku vāofi mo ia.

ʻI heʻeku taʻu 20, naʻá ku mahuʻingaʻia ʻi he Tohi Tapú. Naʻe ʻi ai hoku kaungā-tila faitoʻo kona tapu naʻá ne lau ʻa e Tohi Tapú lolotonga ʻene ʻi pilīsoné, pea naʻá ma talanoa fuoloa fekauʻaki mo e lotú, ko e Siasí, pea mo e ngafa ʻo Sētane ʻi he māmaní. Naʻá ku fakatau mai ha Tohi Tapu pea kamata ako toko taha ia. Naʻá ku lau mo hoku kaungāmeʻá ʻa e ngaahi konga ʻi he Tohi Tapú, peá ma fakataha ʻo lāulea ki he meʻa naʻá ma akó, pea fai ha fakamulituku mei ai. Naʻá ma fai eni ʻi he laui māhina.

Ko e niʻihi eni ʻo e ngaahi fakamulituku naʻá ma maʻu mei he meʻa naʻá ma laú: ʻOku tau moʻui ʻi he ngaahi ʻaho fakaʻosi ʻo e māmani ko ení; ko e kau Kalisitiané ʻoku totonu ke nau malangaʻi ʻa e ongoongo lelei ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá; ʻoku totonu ke ʻoua te nau hoko ko ha konga ʻo e māmani ko ení, kau ai hono ngaahi meʻa fakapolitikalé; pea ko e Tohi Tapú ʻokú ne ʻomai ʻa e tataki fakaeʻulungaanga lelei. Naʻe lava ke ma vakai māʻalaʻala ko e Tohi Tapú ʻoku moʻoni pea kuo pau pē ʻoku ʻi ai ha lotu moʻoni. Ka ko e lotu fē? Naʻá ma fakakaukau fekauʻaki mo e ngaahi siasi tefitó mo ʻenau ngaahi ouaú pehē foki ki heʻenau kau ʻi he ngaahi meʻa fakapolitikalé, pea naʻá ma vakai naʻe halaʻatā ke hangē ʻa Sīsū ko kinautolú. Naʻá ma ʻiloʻi naʻe ʻikai ngāueʻaki kinautolu ʻe he ʻOtuá, ko ia naʻá ma fili ke vakaiʻi ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi lotu naʻe ʻikai fuʻu ʻiloá.

Naʻá ma fakataha mo e niʻihi mei he ngaahi lotu ko iá pea ʻeke ange ha ngaahi fehuʻi. Naʻá ma ʻiloʻi ʻa e meʻa ʻoku leaʻaki ʻe he Tohi Tapú fekauʻaki mo e fehuʻi taki taha, ko ia naʻe faingofua ke ma sio pe naʻe fehoanaki ʻenau talí mo e Folofola ʻa e ʻOtuá. Hili ʻa e ngaahi fakataha ko iá, naʻá ku lotu maʻu pē ki he ʻOtuá, ‘Kapau ko e kakai ko iá ʻoku nau fakafofongaʻi ʻa e lotu moʻoní, kātaki ʻo ueʻi muʻa au ke u loto ke toe fakataha mo kinautolu.’ Ka ʻi he hili ʻa e laui māhina mei he ngaahi fakataha ko iá, naʻe ʻikai pē ke u maʻu ha kulupu naʻa nau tali ʻema ngaahi fehuʻí mei he Tohi Tapú; pea naʻe ʻikai haʻaku holi ke toe fakataha mo kinautolu.

Naʻe faai atu pē ʻo u fetaulaki mo hoku kaungāmeʻá mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻá ma ʻeke ange ʻa e ngaahi fehuʻi tatau, ka naʻa nau tali ia mei he Tohi Tapú. Ko e meʻa naʻa nau tala maí naʻe fehoanakimālie mo e meʻa naʻá ma ʻosi akó. Ko ia naʻá ma hoko atu ʻo ʻeke ʻa e ngaahi fehuʻi naʻe teʻeki ke ma maʻu ʻa e talí ʻi he Tohi Tapú​—ko e fakatātaá, fekauʻaki mo e vakai ʻa e ʻOtuá ki he ifí mo e faitoʻo kona tapú. Naʻe toe malava foki ke nau tali ia ʻo ngāueʻaki ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá. Naʻá ma loto ke ʻalu ki ha fakataha ʻi he Fale Fakatahaʻangá.

Naʻe faingataʻa kiate au ʻa hono maʻu ʻa e fakatahá. Koeʻuhi ko e ʻikai ke u fie feohi mo e kakaí naʻe ʻikai ai ke u saiʻia ʻi he fakaofiofi mai ʻa e kakai anga-fakakaumeʻa mo teunga lelei ko iá. Naʻá ku huʻuhuʻu fekauʻaki mo ha niʻihi ʻo kinautolu pea naʻe ʻikai ai ke u loto ke toe ʻalu ki ha fakataha. Kae hangē ko ia naʻá ku faʻa faí, naʻá ku lotu ki he ʻOtuá ke ne ʻomai kiate au ha holi ke toe fakataha mo e kakai ko ení kapau ʻoku nau fakafofongaʻi ʻa e lotu moʻoní, pea naʻá ku maʻu ha holi mālohi ke ako ʻa e Tohi Tapú mo e Kau Fakamoʻoní.

FOUNGA HONO LILIU ʻE HE TOHI TAPÚ ʻEKU MOʻUÍ: Naʻá ku ʻiloʻi naʻe pau ke u taʻofi hono ngāueʻaki ʻa e faitoʻo kona tapú, pea naʻe malava ke u fai ia. Ka ko e faingataʻa tahá ko e sikaletí. Naʻá ku toutou feinga ke tuku ʻeku ifí ka naʻe ʻikai pē lava. ʻI heʻeku fanongo fekauʻaki mo e niʻihi naʻa nau malava ke liʻaki ʻa e sikaletí pea ʻikai ʻaupito ke toe ifí, naʻá ku talanoa kia Sihova fekauʻaki mo e meʻá ni. Hili iá, ʻi he tokoni ʻa Sihová, naʻe malava ke u tuku ʻeku ifí. Naʻá ku ako ʻa e mahuʻinga ʻo e talanoa faitotonu mo tauʻatāina kia Sihova ʻi he lotú.

Naʻá ku toe fai mo ha liliu lahi ʻi heʻeku founga ʻai valá mo e teuteú. ʻI he fuofua fakataha naʻá ku maʻu ʻi he Fale Fakatahaʻangá, ko hoku ʻulú naʻe tuʻutala pea naʻe tuhi lanu pulū. Ki mui ai, naʻá ku vali lanu moli maama hoku ʻulú. Naʻá ku tui ʻa e ngaahi tangikalī mo ha sāketi leta pea tā ai ʻa e ngaahi fakaʻilonga. Naʻe ʻikai ke u sio ʻoku fiemaʻu ke u fai ha liliu, neongo naʻe ʻomai anga-lelei ʻe he Kau Fakamoʻoní ʻa e ngaahi fakaʻuhinga. Neongo ia, naʻe faai atu pē ʻo u fakakaukau fekauʻaki mo e 1 Sione 2:​15-​17: “ʻOua ʻe ʻofa ki he māmaní pe ko e ngaahi meʻa ʻi he māmaní. Kapau ʻoku ʻofa ha taha ki he māmaní, ʻoku ʻikai ʻiate ia ʻa e ʻofa ki he Tamaí.” Naʻá ku fakamulitukuʻaki fakafou ʻi hoku fōtunga hā maí, naʻá ku fakahāhā ʻa e ʻofa ki he māmani ko ení pea ke fakahāhā ʻeku ʻofa ki he ʻOtuá, naʻe pau ke u fai ha liliu. Pea ko e meʻa ia naʻá ku faí.

ʻI he faai atu ʻa e taimí, naʻá ku ʻiloʻi naʻe ʻikai ko e Kau Fakamoʻoní pē naʻa nau fiemaʻu ke u maʻu ʻa e ngaahi fakataha faka-Kalisitiané. Naʻe fakahaaʻi mai ʻi he Hepelū 10:24, 25 kiate au ko ha meʻa ia naʻe fiemaʻu ʻe he ʻOtuá ke u fai. Hili ʻeku kamata maʻu ʻa e kotoa ʻo e ngaahi fakatahá pea feinga moʻoni ke ʻiloʻi ʻa e kakaí, naʻá ku fili ke fakaʻilongaʻi ʻeku fakatapui kia Sihová ʻaki ʻeku hoko ʻo papitaiso.

FOUNGA ʻO ʻEKU MAʻU ʻAONGÁ: Kuo maongo loloto kiate au ʻa e founga hono fakaʻatā kitautolu ʻe Sihova ke tau maʻu ha vahaʻangatae fekoekoeʻi mo ia. Ko ʻene manavaʻofá mo e tokangá kuó ne ueʻi au ke u faʻifaʻitaki kiate ia pea muimui ʻi hono ʻAló, ʻa Sīsū Kalaisi, ko ha faʻifaʻitakiʻanga ki heʻeku moʻuí. (1 Pita 2:​21) Kuó u ʻiloʻi neongo ʻeku feinga ke maʻu ha angaʻitangata faka-Kalisitiane, ʻoku kei lava pē ke u maʻu hoku anga totonú. Kuó u feinga ke fakatupulekina ha laumālie anga-ʻofa mo tokanga. ʻOku ou feinga ke hangē ko Kalaisí ʻi he anga ʻo ʻeku fakafeangai ki hoku uaifí mo hoku fohá. Pea ʻoku ou tokanga lahi ki hoku fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ʻi he moʻoní. Ko e muimui kia Kalaisí kuó ne ʻomai kiate au ʻa e ngeia, tokaʻi-kita mo e malava ke fakahāhā ʻa e ʻofá ki he niʻihi kehé.

“Naʻa Nau Fakafeangai Mai Kiate Au ʻi he Ngeia.”​—GUADALUPE VILLARREAL

TAʻU FĀʻELEʻI: 1964

FONUA TUPUʻANGA: MEKISIKOU

HISITŌLIA: FOUNGA MOʻUI TAʻETAAU

KO HOKU KUOHILÍ: Ko e taha au ʻi he fānau ʻe toko fitu, naʻe ʻohake ʻi Hermosillo, ʻi Sonora, Mekisikou, ko ha feituʻu naʻe masiva ʻangoʻango. Naʻe mate ʻeku tamaí ʻi heʻeku kei siʻí, ko ia naʻe pau ke ngāue ʻeku faʻeé ke poupouʻi kimautolu. Naʻá ku faʻa laʻivaʻe koeʻuhí naʻe ʻikai hamau paʻanga ke fakatau ʻaki ha sū. ʻI heʻeku kei siʻí, naʻe kamata ke u ngāue ke tokoni ke feau ʻa e fakamole ʻa e fāmilí. Hangē ko e ngaahi fāmili tokolahi, naʻa mau nofo fakatokolahi.

ʻI he lahi taha ʻo e ʻahó, naʻe ʻikai ʻi ʻapi ʻeku faʻeé ke maluʻi kimautolu fānaú. ʻI heʻeku taʻu 6, naʻe kamata ke pāʻusiʻi fakaefehokotaki fakasino au ʻe ha tokotaha taʻu 15. Naʻe hokohoko atu eni ʻi ha vahaʻa taimi fuoloa. Ko ia ai naʻá ku mātuʻaki puputuʻu fekauʻaki mo e fehokotaki fakasinó. Naʻá ku fakakaukau ʻoku anga-maheni pē ke manako ʻi he kakai tangatá. ʻI heʻeku kumi tokoni ki he kau toketaá pe haʻa faifekaú, naʻa nau fakapapauʻi mai naʻe ʻikai ha palopalema pea ko ʻeku ngaahi ongoʻí naʻe anga-maheni pē.

ʻI heʻeku taʻu 14, naʻá ku fili ai ke fakahaaʻi atu ki he māmaní naʻá ku fakasōtoma. Naʻá ku fai ʻa e tōʻonga ko iá ʻi he taʻu ʻe 11 hokó, naʻa mo ʻeku nofo mo e kakai tangata kehekehe lolotonga ʻa e taimi ko iá. Faai atu pē, naʻá ku ako ke hoko ko ha tokotaha ngaahi ʻulu pea fakalele ha fale teuteu maʻá e kakai fefiné. Kae kehe, naʻe ʻikai ke u fiefia. Naʻá ku faingataʻaʻia pea ongoʻi naʻe lavakiʻi au. Naʻá ku ongoʻi ko e meʻa naʻá ku faí naʻe ʻikai totonu. Naʻe kamata ke u ʻeke hifo, ‘ʻOku ʻi ai koā ha kakai lelei mo fietokoni?’

Naʻá ku fakakaukau ki hoku tuofefine. Naʻá ne kamata ako ʻa e Tohi Tapú mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová pea faai atu pē ʻo ne papitaiso. Naʻá ne tala mai ʻa e meʻa naʻá ne akó, ka naʻe ʻikai ke u tokanga ki ai. Neongo ia, naʻe maongo kiate au ʻene founga moʻuí mo ʻene nofo malí. Naʻe lava ke u sio ko ia mo hono husepānití naʻá na feʻofaʻaki mo fefakaʻapaʻapaʻaki moʻoni. Naʻá na fefakafeangaiʻaki anga-lelei. ʻI he faai atu ʻa e taimí, naʻe kamata ke u ako ʻa e Tohi Tapú mo e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. ʻI he kamatá, naʻe ʻikai ke u fuʻu vēkeveke ke ako. Ka naʻe liliu ʻa e ngaahi meʻá.

FOUNGA HONO LILIU ʻE HE TOHI TAPÚ ʻEKU MOʻUÍ: Naʻe fakaafeʻi au ʻe he kau Fakamoʻoní ki he taha ʻo ʻenau ngaahi fakatahá, pea naʻá ku ʻalu ki ai. Naʻe foʻou ia kiate au. Ko e kakaí fakalūkufua naʻa nau fakakataʻaki au ka naʻe ʻikai ke pehē ʻa e Kau Fakamoʻoní. Naʻa nau fakafeʻiloaki anga-lelei mai, pea naʻa nau fakafeangai mai kiate au ʻi he ngeia. Naʻe maongo eni kiate au.

Naʻe toe maongo lahi ange kiate au ʻa e tōʻonga ʻa e Kau Fakamoʻoní ʻi heʻeku maʻu ha ʻasemipilī. Naʻá ku sio ai naʻa mo e ʻi he ngaahi fakatahataha lalahí, ko e kakai ko ení naʻa nau hangē ko hoku tuofefiné​—ʻo loto-moʻoni mo loto-māfana. Naʻá ku ʻeke hifo kiate au pe ko e kakai lelei mo fietokoni eni naʻe talu ʻeku fekumi ki aí. Ko ʻenau ʻofá mo e fāʻūtahá naʻe maongo kiate au, ʻo hangē pē ko ʻenau ngāueʻaki ʻa e Tohi Tapú ke tali ʻa e fehuʻi kotoa. Naʻá ku ʻiloʻi ko e Tohi Tapú ʻa e mālohi naʻá ne liliu ʻenau moʻuí. Pea naʻá ku sio foki, naʻe pau ke u fai ʻa e ngaahi liliu lahi ke hoko ko ha taha ʻo kinautolu.

Ko hono moʻoní, naʻe pau ke u fai ha liliu fakaʻaufuli, he naʻá ku moʻui fakafāfine. Ko ʻeku leá, anga ʻo e ngaue hoku sinó, ʻai valá, sitaila hoku ʻulú mo e fili ʻo e ngaahi kaungāmeʻá naʻe fiemaʻu kotoa ke liliu. Naʻe kamata ke manukiʻi au ʻe hoku ngaahi kaungāmeʻa ki muʻá, ʻo pehē: “Ko e hā ʻokú ke fai ai ení? Naʻá ke sai pē koe. ʻOua ʻe ako ʻa e Tohi Tapú. ʻOkú ke maʻu ʻa e meʻa kotoa.” Neongo ia, ko e meʻa naʻe faingataʻa taha ke u liliú, ko ʻeku founga moʻui taʻetāú.

Ka naʻa ku ʻiloʻi ko e ngaahi liliu lalahí naʻe malava, he ko e lea ʻa e Tohi Tapú ʻi he 1 Kolinitō 6:​9-​11 naʻe aʻu ki hoku lotó: “ʻOku ʻikai koā te mou ʻiloʻi ko e kakai taʻemāʻoniʻoní ʻe ʻikai hanau tofiʻa ʻi he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá? ʻOua ʻe tuku ke takihalaʻi kimoutolu. Ko e faʻahinga ʻoku fehokotaki fakasino taʻetāú, kau tauhi ʻaitolí, kau tonó, kau tangata ʻoku nau fakamoʻulaloa ki he ngaahi tōʻonga fakasōtomá, kau tangata ʻoku nau tōʻongaʻaki ʻa e fakasōtomá . . . ʻe ʻikai hanau tofiʻa ʻi he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Pea neongo ia, naʻe pehē ʻa e niʻihi ʻo kimoutolu. Ka kuo fakamaʻa kimoutolu.” Naʻe tokoniʻi ʻe Sihova ʻa e kakaí ʻi he kuohilí ke nau liliu, pea naʻá ne tokoniʻi foki mo au. Naʻe feʻunga ia mo e ngaahi taʻu lahi pea mo e fāinga lahi, ka ko e tataki mo e ʻofa ʻa e Kau Fakamoʻoní naʻe tokoni lahi ia kiate au.

FOUNGA ʻO ʻEKU MAʻU ʻAONGÁ: ʻI he ʻahó ni, ʻoku ou maʻu ha moʻui anga-maheni. ʻOku ou ʻosi mali, pea ko au mo hoku uaifí ʻokú ma akoʻi ʻema tamasiʻí ke moʻui ʻo fehoanaki mo e ngaahi tefitoʻi moʻoni Fakatohitapú. Ko ʻeku moʻui ki muʻá kuó u siʻaki ia pea ʻoku ou maʻu ʻa e ngaahi ʻaonga mo e monū fakalaumālie. ʻOku ou ngāue ko ha mātuʻa ʻi he fakatahaʻangá, pea kuo malava ke u tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé ke ako ʻa e moʻoni fekauʻaki mo e Folofola ʻa e ʻOtuá. Ko e ngaahi liliu naʻá ku fai ʻi heʻeku moʻuí naʻá ne ʻai ʻeku faʻeé ke fiefia lahi ʻo ne tali ai ha ako Tohi Tapu pea kuó ne hoko ko ha Kalisitiane ʻosi papitaiso. Ko hoku tuofefine ʻe taha naʻá ne moʻui taʻetaau naʻá ne hoko foki ko ha taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.

Naʻa mo e niʻihi ʻo e kakai naʻa nau ʻiloʻi au ʻi heʻeku moʻui ki muʻá ʻoku nau ʻiloʻi he taimí ni kuó u liliu. Pea ʻoku ou ʻiloʻi ʻa e meʻa naʻá ne ueʻi au ke fai ʻa e ngaahi liliu ko iá. ʻI he kuohilí naʻá ku kumi ki ha tokoni fakafaitoʻo ka naʻá ku maʻu pē ha faleʻi kovi. Kae kehe, naʻe tokoniʻi moʻoni au ʻe Sihova. Neongo naʻá ku ongoʻi taʻetaau, naʻá ne fakatokangaʻi au pea fakafeangai mai ʻi he ʻofa mo e kātaki. Ko e fakakaukau atu ko ia ki hono fakatokangaʻi au ʻe ha ʻOtua fakaofo, poto mo ʻofá peá ne loto ke u maʻu ha moʻui lelei angé ko e meʻa ia naʻá ne liliuʻi aú.

“Naʻá Ku Ongoʻi Taʻefiemālie, Tuēnoa pea ko e Koto Ngeʻesi Pē ʻEku Moʻuí.”​—KAZUHIRO KUNIMOCHI

TAʻU FĀʻELEʻI: 1951

FONUA TUPUʻANGA: SIAPANI

HISITŌLIA: TOKOTAHA LOVA PASIKALA FEʻAUʻAUHI

KO HOKU KUOHILÍ: Naʻá ku tupu hake ʻi ha kiʻi kolo lōngonoa ʻi Shizuoka Prefecture, Siapani, ʻa ia ko homau fāmilí naʻe toko valu naʻa mau nofo ʻi ha kiʻi fale siʻisiʻi. Naʻe fakalele ʻe heʻeku tamaí ha falekoloa pasikala. Talu mei heʻeku kei siʻí, naʻá ne ʻave au ki he ngaahi feʻauhi lova pasikala pea naʻá ku manako ai ʻi he sipoti ko iá. Naʻe palani leva ʻeku tamaí ke u hoko ko ha tokotaha lova fakapalōfesinale. ʻI heʻeku kei ʻi he ako lotolotó, naʻá ne kamata akoʻi fakamātoato au. ʻI he kolisí naʻá ku ikuna tuʻo tolu hokohoko ʻi he ngaahi feʻauhi ʻatelita fakafonua fakataʻú. Naʻá ku maʻu ha sikolasipi ke ako ʻi ha ʻunivēsiti, ka naʻá ku fili ke ʻalu hangatonu ki ha ʻapiako lova. ʻI heʻeku taʻu 19, naʻá ku hoko ko ha tokotaha lova fakapalōfesinale.

ʻI he taimi ko iá, ko ʻeku taumuʻa ʻi he moʻuí ke u hoko ko e tokotaha lova pasikala fika ʻuluaki ʻi Siapaní. Naʻá ku palani ke maʻu ha paʻanga lahi koeʻuhi ke u lava ʻo tokonaki maʻa hoku fāmilí ha moʻui malu mo fiemālie. Naʻá ku fakamālohisino lahi. ʻI he taimi naʻá ku ongoʻi tailiili ai ʻi he mātuʻaki faingataʻa ʻa e fakamālohisinó pe ko e lová, naʻá ku toutou pehē loto pē naʻe fanauʻi au ke u lova pasikala pea kuo pau ke u hokohoko atu pē! Pea naʻe pehē. Ko ʻeku ngāue mālohí naʻe kamata ke ola lelei. ʻI hoku taʻu ʻuluakí, naʻá ku ikuna ʻa e feʻauhi lahí. ʻI hoku taʻu hono uá, naʻe lava ke u kau ʻi he lova ʻa ia naʻe fakapapauʻi ai ʻa e tokotaha lova fika ʻuluaki ʻi Siapaní. Naʻe tuʻo ono ʻeku feinga, ka naʻá ku fika ua pē ʻi he lová.

ʻI heʻeku kau ko ia ʻi he kau lova tuʻu-ki-muʻá, naʻá ku ʻiloa ai ko e vaʻe mālohi ʻo Tokai, ko ha feituʻu ʻi Siapani. Naʻá ku fuʻu feʻauʻauhi. ʻI he faai atu ʻa e taimí, naʻe ilifiaʻi au koeʻuhi ko e ʻikai ke u toe meesi ʻi he lová. Naʻe tupulaki ʻeku paʻangá, pea naʻá ku lava ʻo fakatau ha meʻa pē naʻá ku saiʻia ai. Naʻá ku fakatau ha ʻapi mo ha loki fakamālohisino naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi mīsini fakamālohisino lelei tahá. Naʻá ku fakatau mo ha kā naʻe meimei totongi tatau pē mo ha fale. Ke malu ʻeku paʻangá naʻá ku fakahū ia ʻi he pisinisi fakatau ʻapí mo e sitoka māketí.

Neongo ia, naʻá ku ongoʻi taʻefiemālie, tuēnoa pea ko e koto ngeʻesi pē ʻeku moʻuí. ʻI he taimi ko iá, naʻá ku ʻosi mali pea maʻu fānau, ka naʻá ku faʻa taʻekātaki ʻi hoku fāmilí. Naʻá ku ʻita ʻi hoku uaifí mo e fānaú ʻi he fanga kiʻi meʻa iiki. Naʻe kamata ke nau siofi maʻu pē hoku matá ke ʻilo pe ʻoku ou ʻita.

Neongo ia, ʻi he faai atu ʻa e taimí, naʻe kamata ako Tohi Tapu hoku uaifí mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻe taki atu ia ki he ngaahi liliu lahi. Naʻá ne tala mai ʻokú ne loto ke maʻu ʻa e ngaahi fakataha ʻa e Kau Fakamoʻoní, ko ia naʻá ku fili ke mau ʻalu fakataha ko ha fāmili. ʻOku ou kei manatuʻi pē ʻa e pō naʻe ʻaʻahi mai ai ha mātuʻa ki hoku ʻapí pea kamata ke ako ʻa e Tohi Tapú mo au. Ko e meʻa naʻá ku akó naʻe maongo lahi ia kiate au.

FOUNGA HONO LILIU ʻE HE TOHI TAPÚ ʻEKU MOʻUÍ: Heʻikai ʻaupito ngalo ʻiate au ʻa e maongo kiate au ʻa e lau ʻa e ʻEfesō 5:5. ʻOku pehē ai: “ʻOku ʻikai ha tokotaha fehokotaki fakasino taʻetaau pe ko ha tokotaha taʻemaʻa pe ko ha tokotaha mānumanu, ʻa ia ʻoku ʻuhingá ko ha tokotaha tauhi ʻaitoli, ʻe ʻi ai hano tofiʻa ʻi he Puleʻanga ʻo e Kalaisí mo e ʻOtuá.” Naʻá ku ʻiloʻi ko e lova pasikalá naʻe fekauʻaki ia mo e pelepaʻangá pea ko e sipotí naʻá ne pouaki ha laumālie mānumanu. Naʻe fakahohaʻasi ai hoku konisēnisí. Naʻá ku ongoʻi kapau naʻá ku loto ke fakahōifuaʻi ʻa Sihova ko e ʻOtuá, naʻe fiemaʻu ke u tuku ange ʻa e lová. Ka ko ha fili faingataʻa ia kiate au.

Naʻá ku toki ʻosiki pē hoku taʻu feʻauhi lova lelei taha ʻi heʻeku moʻuí, pea naʻá ku holi ki ha meʻa lahi ange. Neongo ia, naʻá ku ʻiloʻi ko hono ako ʻa e Tohi Tapú naʻá ne ʻomai ha founga fakakaukau nonga kiate au​—ʻo mātuʻaki kehe ia mei he laumālie naʻe fiemaʻu ke u ikuna ai ʻa e lová! Naʻá ku lova tuʻo tolu pē hili ʻeku kamata akó, ka ʻi hoku lotó naʻe teʻeki pē ke u tuku ange ʻosi ʻa e lová. Naʻá ku toe ongoʻi loto-moʻua ki he founga ke u poupouʻi ai hoku fāmilí. Naʻá ku ongoʻi kuó u fihia, ʻo ʻikai ke u ngaʻunu ki muʻa pe ki mui, pea naʻe kamata ke fakafepakiʻi lahi ʻe hoku kāingá ʻeku tui foʻoú. Naʻe loto-mamahi lahi ʻeku tamaí. Naʻá ku puputuʻu mo loto-mafasia lahi ange pea naʻá ku puke.

Ko e meʻa naʻá ne tokoniʻi au ʻi he taimi faingataʻa ko ení ko e hokohoko atu ʻeku ako ʻa e Tohi Tapú pea ʻalu ki he ngaahi fakataha ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Faai atu pē, naʻe tupu ʻo mālohi ange ʻeku tuí. Naʻá ku kole kia Sihova ke fanongo mai ki heʻeku ngaahi lotú pea tokoniʻi au ke u vakai ki heʻene tali iá. Naʻe siʻi ange ʻeku loto-mafasiá ʻi hono fakapapauʻi mai ʻe hoku uaifí ʻoku ʻikai ke ne fiemaʻu ʻe ia ke nofo ʻi ha fuʻu fale lahi koeʻuhí ke ne fiefia ai. Naʻe kamata māmālie ke u fakalakalaka.

FOUNGA ʻO ʻEKU MAʻU ʻAONGÁ: Naʻá ku ako ko e ngaahi lea ʻa Sīsū ʻi he Mātiu 6:​33 ʻoku moʻoni ʻaupito. Naʻá ne pehē: “Ko ia leva, hanganaki fuofua kumi ki he Puleʻangá mo e māʻoniʻoni ʻa e ʻOtuá, pea ʻe tānaki atu kiate kimoutolu ʻa e ngaahi meʻá ni kotoa.” Kuo ʻikai ke mau masiva ʻi he ‘ngaahi meʻa’ ʻa ia naʻe lave ki ai ʻa Sīsū, ʻa e ngaahi fiemaʻu tefito ʻi he moʻuí. Neongo ko ʻeku paʻanga ʻoku maʻu ʻi he taimi ní ʻoku siʻisiʻi ange ia ʻi he meʻa naʻá ku maʻu ko ha tokotaha lová, kuo ʻikai ʻaupito ke u masiva ʻi ha meʻa mo hoku fāmilí ʻi he taʻu ko eni ʻe 20 kuohilí.

Ko e mahuʻinga angé, ʻi he taimi ʻoku ou ngāue ai pe lotu mo hoku kaungātuí, ʻoku ou maʻu ʻa e fiefia mo e fiemālie naʻe ʻikai ʻaupito ke u maʻu ki muʻa. ʻOku vave ʻa e ʻalu ʻa e ʻahó. Ko ʻeku moʻui fakafāmilí kuo lelei ange. Ko hoku foha ʻe toko tolú mo honau ngaahi uaifí kuo nau hoko kotoa ko e kau sevāniti faitōnunga ʻa Sihova.