Ir al contenido

Ir al índice

¿Kenijkatsa kinextia Jehová techiknelia?

¿Kenijkatsa kinextia Jehová techiknelia?

“Ximomakakaj cuenta keski techiknelia toTeko toTata.” (1 JUAN 3:1)

UIKATL 91 UAN 13

1. 1) ¿Tlake kiijtok Juan ma tijchiuakaj? 2) ¿Kenke moneki ma timoyoliljuikaj kenijkatsa Jehová tlauel techiknelia?

NOPA apóstol Juan kiijtok: “Ximomakakaj cuenta keski techiknelia toTeko toTata” (1 Juan 3:1). Kiampa Juan techiljuik ma timoyoliljuikaj kenijkatsa Jehová kinextik tlauel techiknelia. Tlaj timoyoliljuisej nopa, tlauel kuali timouampojchiuasej iuaya toTeotsij uan tlauel tikiknelisej.

2. ¿Kenke sekij amo kineltokaj kiniknelia Jehová?

2 Sekij amo kineltokaj kiniknelia Jehová. Moiljuiaj toTeotsij amo kitekipachoua tlen kinpano, san kinnauatia tlen moneki kichiuasej uan kintlatsakuiltia katli amo kineltokaj. Ipan sekij religiones temachtiaj toTeotsij techiuilia tlen tlauel amo kuali. Yeka miakej moiljuiaj amo uelis tikiknelisej. Uan sekinok moiljuiaj toTeotsij kiniknelia nochi maske kichiuaj tlen ueli tlamantli. Tojuantij timomachtijtokej tlen melauak. Biblia kiijtoua Jehová techiknelia, yeka kititlanki iKone ma mikiki uan kiampa techmakixtiko (Juan 3:16; 1 Juan 4:8). Maske Jehová kichijki nopa, uelis se keskij itekipanojkauaj amo kineltokaj tlaj nelia kiniknelia. Uelis kiampa moiljuiaj pampa kinpanok se amo kuali tlamantli ipan ininnemilis.

3. ¿Kenke tijmatij Jehová techiknelia?

3 Tijmatij Jehová techiknelia pampa ya techchijki uan kichiua ma tiitstokaj (xijpoua Salmo 100:3-5). Yeka Biblia kiijtoua Adán “ikone toTeko” (Luc. 3:38). Uan Jesús techmachtik Jehová yaya toTata (Mat. 6:9). Uajka Jehová techiknelia kej se tetata kiniknelia ikoneuaj.

4. 1) ¿Kenke Jehová amo sanse kichiua kej sekinok tetajmej? 2) ¿Tlake tikixtomasej ipan ni uan ipan nopa seyok tlamachtili?

4 Sekij inintata kinchiuilik tlen amo kuali kema eliyayaj konemej. Yeka uelis kimatij ouij moyoliljuisej kenijkatsa se tetata tlauel teiknelia. Uan Jehová amo kema techtlaijiyouiltiskia, pampa ya amo kej sekinok tetajmej (Sal. 27:10). Tlauel techiknelia uan nochipa techmokuitlauia. Kema tikitaj kenijkatsa tlauel techiknelia, nojkia tlauel tikikneliaj (Sant. 4:8). Ipan ni tlamachtili tikixtomasej naui tlamantli tlen kinextia Jehová tlauel techiknelia. Uan ipan nopa seyok tlamachtili tikixtomasej kenijkatsa ika naui tlamantli uelis tijnextisej tikikneliaj.

JEHOVÁ KIPAKTIA TEMAKAS TLEN KIPIA

5. ¿Tlake techmaka Jehová?

5 Kema apóstol Pablo itstoya ne Atenas, kiitak kinpixtoyaj miak teotsitsij uan nochi moiljuiyayaj inijuantij kichiuayayaj ma itstokaj. Yeka Pablo kiniljuik Jehová “kichijki Tlaltipaktli uan nochi tlamantli tlen onka”. Nojkia kiijtok toTeotsij “kinmaka yolistli nochi tlen itstokej. Kena, yajaya kichiua para nochi tlen titlaijiyotilanaj ma titlaijiyotilanakaj”, uan “ika itlapaleuil toTeko tiitstokej [uan] tinejnemij” (Hech. 17:24, 25, 28). Jehová techmaka nochi tlen ika uelis tiitstosej uan tiyolpakisej. Ma tikitakaj se keski tlamantli tlen techmakatok pampa techiknelia.

6. ¿Kenijkatsa nopa Tlaltipaktli kampa Jehová kichijtok ma tiitstokaj? (Xikita nopa achtoui tlaixkopinkayotl.)

6 Jehová kichijki ma tiitstokaj kampa tlauel tlayejyektsi (Sal. 115:15, 16). Tlaltipaktli amo sanse kej sekinok planetas tlen Jehová kichijki. Maske nama científicos kimatij onka sekinok planetas, amo kiasitokej yon se kampa ueliskia tiitstosej. Jehová kichijki ma onka nochi ipan Tlaltipaktli uan kiampa uelis tiitstosej nopaya, nojkia kichijki tlauel yejyektsi, yeka kuali tiitstokej uan tiyolpaktokej (Is. 45:18). Kema tikitaj Tlaltipaktli tlauel yejyektsi, tijmatij Jehová nelia techiknelia (xijpoua Job 38:4, 7 uan Salmo 8:3-5).

7. ¿Kenijkatsa nojkia kinextik techiknelia Jehová?

7 Jehová nojkia kinextik techiknelia kema kichijki nojkia ma tijnextikaj kuajkuali tlamantli kej ya (Gén. 1:27). Yeka, ueli tijmatij kenijkatsa Jehová techiknelia uan uelis tikiknelisej. Ya kimati nopa nelnelia kichiua ma tiyolpakikaj, pampa konemej yolpakij kema kiyolmatij kinikneliaj inintatauaj. Uan Jesús nojkia techmachtik tlaj tiitstosej Jehová inechka, tlauel tiyolpakisej (Mat. 5:3). Biblia kiijtoua Jehová “techmaka nochi tlen onka para ma tipaktokaj” (1 Tim. 6:17). Ni kinextia Jehová kipaktia techmakas tlen kipia uan techiknelia (Sal. 145:16).

JEHOVÁ TECHMACHTIA

8. ¿Kenke tijnekij ma techmachti Jehová?

8 Se tetata katli kiniknelia ikoneuaj kichiua kampeka kinmachtis uan kiampa kuali ma itstokaj teipa. Nama miakej tetajmej amo kitlepanitaj tlen Biblia kiijtoua, yeka amo uelij kinnextiliaj ininkoneuaj tlen kuali o amo kuali. Nopa kichiua ininkoneuaj amo ma kimatikaj tlake kichiuasej uan amo ma yolpakikaj (Prov. 14:12). Jehová amo kiampa kichiua, ya kuali kinyakana ininkoneuaj pampa ya ‘Dios tlen temachtli’ (Sal. 31:5). Techmachtia kenijkatsa nelnelia ya, techiljuia kenijkatsa tijueyichiuasej uan techmachtia kenijkatsa kinamiki timonejnemiltisej (xijpoua Salmo 43:3). Ma tikitakaj tlake tlamantli techmachtijtok Jehová tlen kinextia tlauel techiknelia.

Tetajmej kichiuaj kej Jehová kema kinnextiliaj ininkoneuaj tlen Biblia tlamachtia uan kinpaleuiaj ma mouampojchiuakaj iuaya (Xikita párrafos 8-10)

9, 10. 1) ¿Kenke Jehová techmachtia kenijkatsa ya? 2) ¿Kenijkatsa kiijtoua Jehová techchijtok?

9 Jehová techmachtia tlen tlauel moneki ma tijmatikaj tlen ya pampa kineki ma tikixmatikaj (Sant. 4:8). Yeka techmachtia tlake itoka. Ni nesi miakpa ipan Biblia uan amo kej sekinok inintoka. Jehová nojkia techmachtia kenijkatsa ya. Kema tikitaj tlen kichijtok, tijmatij tlauel tlalnamiki uan kipia miak chikaualistli (Rom. 1:20). Kema tijpouaj Biblia tikitaj nochipa kichiua tlen xitlauak uan techiknelia. Uan kema kuali tikixmajtiauij Jehová, nojkia tlauel tijnechkauijtiauij.

10 Jehová nojkia techiljuia kenijkatsa techchijtok. Kiijtoua tojuantij nojkia tlen ichampoyouaj. Nojkia techiljuia tlake moneki tijchiuasej uan kiampa tijtekipanosej sansejko uan ika tlayolseuilistli. Biblia kiijtoua kema Jehová techchijki amo kichijki toselti ma tijtlapejpenikaj tlake kuali uan tlake amo kuali (Jer. 10:23). Ya kimati kenijkatsa uelis tlauel kuali tiitstosej. Yeka, tlaj tijneltokasej uan tijtlepanitasej, tiyolpakisej uan tiitstosej ika tlayolseuilistli. Jehová techmachtijtok ni pampa techiknelia.

11. ¿Tlake techiljuia Jehová kichiuas teipa?

11 Maske se tetata kineki kuali ma itstokaj ikoneuaj uan ma yolpakikaj teipa, ipan ni tonali miakej amo kimatij kenijkatsa uelis itstosej teipa. San tlapik tlauel tekitij pampa kinekij kipiasej tlamantli tlen amo uejkaua (Sal. 90:10). Uan tojuantij tlauel tijtlaskamatiliaj Jehová pampa techmachtijtok kenijkatsa nama uelis tiyolpakisej uan techiljuia teipa tlauel kuali tiitstosej.

JEHOVÁ TECHTLALNAMIKTIA

12. ¿Kenijkatsa Jehová kinejki kipaleuis Caín uan Baruc?

12 Kema Jehová kiitak Caín nechka kichiuaskia tlen amo kuali kinejki kipaleuis. Kiiljuik amo tlauel ma kualani uan ma kichiua tlen kuali. Tlaj kiampa kichiuaskia, Jehová kiteochiuaskia (Gén. 4:6, 7). Caín amo kineltokak yeka tlauel tlaijiyouik (Gén. 4:11-13). Seyok tonali, Jehová kiitak Baruc kuatitoya uan moyolkokojtoya pampa moyoliljuiyaya tlen amo kuali. Uajka Jehová kiiljuik monekiyaya ma kipatla itlalnamikilis. Baruc kej nopa kichijki, yeka momanauik (Jer. 45:2-5).

13. ¿Tlake kiyekojkej uejkajkia toTeotsij itekipanojkauaj kema kipixkej kuesoli?

13 Jehová techyakana uan techtlalnamiktia pampa techiknelia. Kema moneki techiljuia ma tijchiuakaj tlen xitlauak uan nojkia techpaleuia kuali ma timonejnemiltikaj (Heb. 12:6). Uejkajkia, Jehová kinpaleuik itekipanojkauaj kuali ma kichiuakaj nochi. Kikajki José, Moisés uan David ma kipiakaj kuesoli. Kema kinpanok nopa kiyekojkej tlamantli tlen kinpaleuik kema Jehová kiniljuik ma kichiuakaj sekinok tekitl. Kema tijpouaj ipan Biblia Jehová kinpaleuia itekipanojkauaj kuali ma kichiuakaj nochi, tikitaj kenijkatsa tlauel techiknelia (xijpoua Proverbios 3:11 uan 12).

14. ¿Kenijkatsa Jehová kinextia techiknelia kema titlaixpanoj?

14 Kema titlaixpanoj, Jehová kinextia techiknelia pampa techtlalnamiktia. ¿Kenijkatsa kichiua? Nopa tlajtolpanextijketl Isaías kiijtok Jehová ‘temachtli techtlasojtla uan techtlapojpoljuia’ (Is. 55:7). Uan David kiijtok: “Yajaya nechtlapojpoljuia nochi notlajtlakoljuaj. Uan nechchikaua kema nimokokoua. Nechchololtia imako mikistli. Nechyaualoua ika iteiknelijkayo uan ika nochi nopa tlamantli tlen nechchiuilia, pampa nechtlasojtla” (Sal. 103:3, 4, 12). Uajka, maske Jehová nochipa kineki techtlapojpoljuis, moneki tijkauasej ma techyakana, ma techtlalnamikti uan ma tijpatlakaj tlen moneki ipan tonemilis. Ma tikilnamiktokaj Jehová techtlalnamiktia pampa techiknelia (Sal. 30:5).

JEHOVÁ TECHMOKUITLAUIA

15. ¿Kenijkatsa nojkia kinextia techiknelia Jehová?

15 Se tetata kinmokuitlauia ikoneuaj pampa kiampa amo kinpano tlen amo kuali. Jehová nojkia kej nopa techmokuitlauia. Salmo 97:10 kiijtoua ya kinmokuitlauia itekipanojkauaj katli temachmej uan kinmanauia, kiampa amo kinchiuiliaj tlen amo kuali. Ximoiljui ni. Kema tikitaj se tlenijki uelis techixkokos, nimantsi timoixtsakuaj. Jehová nojkia kej nopa kichiua, ya nimantsi kichiua tlen ika uelis techmanauis. Ni kichiua pampa techiknelia (xijpoua Zacarías 2:8).

16, 17. ¿Kenijkatsa Jehová kinmokuitlauia itekipanojkauaj?

16 Jehová nochipa kintekiuijtok iluikaeuanij kema kinmanauijtok itekipanojkauaj (Sal. 91:11). Se iluikaejketl kinmiktik 185,000 soldados san ipan se youali kema kinmanauik toTeotsij itekipanojkauaj (2 Rey. 19:35). Uan kema itstoyaj nopa achtoui Cristo itokilijkauaj, iluikaeuanij kinkixtijkej kampa tsaktoyaj Pedro, Pablo uan sekinok (Hech. 5:18-20; 12:6-11). Namanok mochijki se ueyi tlauilankayotl ipan se altepetl ne África. Sekij moteuiyayaj, tlachtekiyayaj, san tlemach tlamantli techiuiliyayaj uan kampa ueli temiktiyayaj. Maske yon se toikni mijki, miakej kipolojkej nochi tlen kipixtoyaj. Maske kinpanok nopa, inijuantij kiyolmatkej Jehová kinmokuitlauijtoya. Uan maske tlauel tlaijiyouijtoyaj, yolpaktoyaj. Kema se toikni katli kinyakana Jehová itlajtoltemakauaj kinpaxaloto, kintlajtlanik kenijkatsa itstoyaj. Uan inijuantij kiiljuijkej kuali itstoyaj pampa Jehová kinpaleuijtoya.

17 Sekij toikniuaj kinmiktijtokej pampa amo kema kitlauelkajkej toTeotsij. Ya nopa kipanok Esteban uan sekinok. Uajka, maske Jehová amo nochipa kichiua amo ma kinmiktikaj itekipanojkauaj, kena kinmokuitlauia kema kiniljuia tlen ueliskia kinpanos ika tlen Satanás kitekiuia (Efes. 6:10-12). Ni uelis tikitasej ipan Biblia uan ipan amatlajkuiloli tlen kichiuaj ipan Jehová itlanechikol. Ya techiljuia tlake uelis techpanos tlaj tijnekisej tijpiasej miak tomij, tlaj tikitasej tlen amo kuali ipan Internet, películas, amochtli uan videojuegos kampa nesi momekatiaj o momiktiaj. Ni kuali kinextia Jehová techiknelia uan kineki techmokuitlauis.

SE UEYI TLATEOCHIUALISTLI

18. ¿Kenijkatsa tijyolmati pampa tijmati mitsiknelia Jehová?

18 Kema Moisés moyoliljuik ipan nochi nopa xiuitl kema kitekipanok Jehová, motemachik toTeotsij kiikneliyaya. Yeka kiijtok: “Mojmostla ika ijnalok xitechnextili moteiknelilis, uan nochi toyolis timitsuikatisej uan tiyolpaktosej” (Sal. 90:14). Ma tikilnamikikaj tlen kiijtok Juan: “Ximomakakaj cuenta keski techiknelia toTeko toTata” (1 Juan 3:1). ¡Nelia tijpiaj se ueyi tlateochiualistli pampa tijmatij uan tijyolmatij tlauel techiknelia Jehová!