Ir al contenido

Ir al índice

Notlanauatijkayo “axmokaua ipan ni Tlaltipaktli”

Notlanauatijkayo “axmokaua ipan ni Tlaltipaktli”

“Niualajki nikaj para nitlamachtis tlen melauak” (JUAN 18:37).

UIKATL: 15, sjj-S 74

1, 2. 1) ¿Tlake pano ipan nochi Tlaltipaktli? 2) ¿Tlake tlajtlanili tijnankilisej?

SE TOSIUAIKNI, katli eua ipan sur tlen Europa, kiijtoua: “Kema nieliyaya nisiuapil, nikitak kenijkatsa tlauel kichiuayayaj tlen amo xitlauak, yeka nikinkualankaitak katli tekichiuayayaj ipan noaltepe uan nojkia pejki nimoiljuia kej sekinok katli kinekiyayaj kintekipatlasej nochi tlanauatianij. Tlauel miak xiuitl ninenki o nimoixtokak iuaya se tlakatl katli eliyaya terrorista”. Uan se toikni tlen África, kema ayamo eliyaya se tlen Jehová itlajtoltemakauaj, nojkia moiljuiyaya amo kenijki tlaj kinkualankaitaskia sekinok. Ya kiijtoua: “Nimoiljuiyaya san tojuantij tlauel topati uan amo sekinok, yeka nimokalakik ipan política. Nopaya technextilijkej ma tikinmiktikaj ika lanzas nochi katli tikinkualankaitayayaj, maske sekij eliskiaj tlen nopa tribu kampa nitlakatki”. Uan seyok tosiuaikni katli eua ipan Europa central, kiijtoua: “Tlauel nitechikoitayaya uan nikinkualankaitayaya katli euayayaj ipan seyok altepetl o katli kipixtoyaj seyok religión”.

2 Nochi ni kinextia tlen panotok ipan nochi Tlaltipaktli: miakej tlateuiaj pampa amo kinekij ma kinnauatikaj, políticos kichiuaj maseualmej ma mokualanikaj uan katli san asitokej ipan se altepetl tlauel kinkualankaitaj. Kej Biblia kiijtok, ipan itlamia tonali maseualmej kichiuaskiaj san tlen inijuantij kinekiskiaj (2 Tim. 3:1, 3). ¿Tlake uelis tijchiuasej tlaj nojua tijnekij tiitstosej sansejko ininuaya toikniuaj maske maseualmej moxelouaj? Tlen Jesús kichijki kema itstoya ipan Tlaltipaktli uelis technextilis miak tlamantli, pampa kampa ya itstoya, política nojkia kinxelouayaya maseualmej. Ipan ni tlamachtili tijnankilisej eyi tlajtlanili: ¿Kenke Jesús amo kinejki kinpaleuis nochi katli kinekiyayaj ininselti monauatisej? ¿Kenijkatsa kinextik amo kinamiki ma mokalakikaj ipan política toTeotsij itekipanojkauaj? ¿Uan kenijkatsa kinextik amo kema kinamiki titlateuisej?

JESÚS AMO TLAPALEUIK IPAN POLÍTICA

3, 4. 1) ¿Tlake kinekiyayaj nochi judíos kema Jesús itstoya? 2) ¿Tlake moiljuiyayaj Jesús itokilijkauaj?

3 Kema Jesús tlajtolmoyajki, miakej judíos ayokmo kinekiyayaj ma kinnauati Roma. Nopa celotes, katli eliyayaj judíos, kiampa moiljuiyayaj uan kichiuayayaj sekinok nojkia ma kinpaleuikaj. Miakej moiljuiyayaj kej Judas el Galileo, katli kiijtouayaya eliyaya mesías. Ya tlauel kinkajkayajki miakej maseualmej. Nopa historiador Josefo, katli eliyaya judío, kiijtok nopa tlakatl “kichijki maseualmej ma tlaijixnamikikaj pampa kinpinajtiyaya uan kiniljuiyaya amo san ma mokauakaj ma kinnauatikaj”. Romaeuanij kimiktijkej Judas (Hech. 5:37). Sekij celotes kinteuiyayaj sekinok pampa kinekiyayaj kichiuasej tlen inijuantij kinekiyayaj.

4 Nochi judíos kinekiyayaj ma asi nopa Mesías, pampa moiljuiyayaj tlayakanaskia ipan política uan kichiuaskia Roma ayokmo ma kinnauati, uan sampa kichiuaskia ma kipiakaj inintlanauatijkayo (Luc. 2:38; 3:15). Moiljuiyayaj Mesías peuaskia tekichiuas ipan Israel, kiampa nochi katli yajtoyaj ipan seyok altepetl ueliskia tlakuepilisej ininaltepe. Yeka, Juan, katli teatsonpoliuiltiyaya, nojkia kitlajtlanik Jesús: “¿Ta tiCristo tlen toTeko techiljuijtok ualaskia o moneki nojua timochiasej para ma uala?” (Mat. 11:2, 3). Uelis kinekiyaya kimatis tlaj eliskia seyok maseuali katli kichiuaskia tlen judíos kinekiyayaj. Uan kema Jesús moyolkuik, omej itokilijkauaj katli yauiyayaj Emaús kiiljuijkej nopa Mesías amo kichijtoya tlen inijuantij moiljuijtoyaj (xijpoua Lucas 24:21). Uan kema panok se keski tonali, nopa apóstoles kitlatsintokilijkej Jesús: “ToueyiTeko, [...] ¿sampa tijchiuas ma tijpiakaj toisraelita tlanauatijka para technauatis ipan nochi ni totlal keja tijpixkej uejkajkia?” (Hech. 1:6).

5. 1) ¿Kenke galileos kinekiyayaj Jesús ma eli inintlanauatijka? 2) ¿Kenijkatsa kintlalnamiktik Jesús?

5 Tlen judíos moiljuiyayaj tlen nopa Mesías kichijki nopa galileos ma kinekikaj Jesús ma eli inintlanauatijka. Kimajtoyaj eliskia se kuali tlanauatijketl pampa kuali tlamachtiyaya, kinchikauayaya katli mokokouayayaj uan kintlamakayaya miakej maseualmej. Kema ya kintlamakatoya nopa 5 mil maseualmej, “Jesús kimatki para sekij kinekiyayaj [...] kitlalisej kej inintlanauatijka”. Yeka “tlejkok achi más uejkapa ipan tlamimili para itstos iselti” (Juan 6:10-15). Ualmostla, ipan seyok nali tlen ueyi atl tlen Galilea, uelis kema kiitak maseualmej ayokmo kichiuaskiaj tlen kinekiyayaj, Jesús kiniljuik ualajtoya ipan Tlaltipaktli pampa kinekiyaya kinpaleuis ma kiixmatikaj toTeotsij uan amo kinmakas tlen ika mopanoltisej. Kiniljuik: “Amo tlauel ximokuatotonikaj san para inkitlanisej tlakualistli tlen inkikuasej mojmostla uan tlen nimantsi tlami. Más kuali ximokuatotonikaj para inkipantisej nopa tlakualistli tlen uejkauas uan tlen inmechmakas yolistli yankuik para nochipa” (Juan 6:25-27).

6. ¿Kenijkatsa Jesús kinextik amo mokalakiskia ipan política? (Xikita nopa achtoui tlaixkopinkayotl).

6 Kema nechka kimiktiskiaj, Jesús kiitak itokilijkauaj moiljuiyayaj peuaskia tekichiuas ipan Jerusalén. Yeka, pampa kinekiyaya kinpaleuis ma kikuamachilikaj ya amo kichiuaskia nopa, kiniljuik nopa tlapoualistli tlen nopa minas. Nopaya kiijtok ya eliyaya kej “se tlakatl tlen itstoya ipan se familia tlen tlanauatianij”, uan miak tonali amo itstoskia ininuaya (Luc. 19:11-13, 15). Ipan seyok tonali, Jesús nojkia kinixtomilik tekichiuanij tlen Roma ya amo mokalakiskia ipan política. Nopa tlanauatijketl Poncio Pilato kitlajtlanik Jesús: “¿Ta tiinintlanauatijka israelitajmej?” (Juan 18:33). Kema Pilato tekichiuayaya, moiljuiyaya se tonali maseualmej tlaijixnamikiskiaj. Yeka uelis majmauiyaya pampa moiljuiyaya Jesús kinyakanaskia. Maske moiljuiyaya nopa, Jesús kinankilik: “Notlanauatilis kampa na nitlanauatia axmokaua ipan ni Tlaltipaktli” (Juan 18:36). Ya amo mokalakiskia ipan política, pampa iTlanauatijkayo eltoskia iluikak. Uan nojkia kiiljuik Pilato ya ualajki ‘tlamachtia tlen melauak’ (xijpoua Juan 18:37).

¿Timosentlaliaj ipan kuesoli tlen onka ipan Tlaltipaktli o ipan toTeotsij iTlanauatijkayo? (Xikita párrafo 7).

7. ¿Kenke uelis ipan toyolo tijmatisej ouij amo titlapaleuisej ipan política?

7 Jesús kuali kimajtoya tlake tekitl monekiyaya kichiuas. Tlaj tojuantij nojkia tikilnamiktosej tlake moneki tijchiuasej, uajka amo tijpaleuisej yon se partido político, yon ipan toyolo timoiljuisej se akajya kena kuali tekichiuaskia. Uelis kemantika ouij tijmatisej amo tijchiuasej nopa. Se toikni katli tepaxaloua chijchikuasej metstli kiijtoua: “Maseualmej katli itstokej kampa titlajtolmoyauaj kinekij kipatlasej nochi. Tlauel moueyimatij uan moiljuiaj tlaj inijuantij monauatiskiaj, uajka kena kuali itstoskiaj. Toikniuaj amo kej nopa moiljuiaj uan amo moxelouaj pampa kichiuaj kampeka mosentlalisej kimoyauasej nopa kuali tlamachtili tlen toTeotsij iTlanauatijkayo. Motemachiaj san toTeotsij uelis kichiuas tlen xitlauak uan kisenkauas nochi kuesoli tlen tikixnamikij”.

¿TLAKE KICHIJKI JESÚS MASKE TEKICHIUANIJ KINXELOUAYAYAJ MASEUALMEJ?

8. ¿Tlake tlaouijkayotl kipixtoyaj judíos katli itstoyaj ipan achtoui siglo?

8 Kema tekichiuanij amo kichiuaj tlen xitlauak, nochi kinekij tlaijixnamikisej uan ininselti monauatisej. Kema Jesús itstoya, maseualmej amo kinpaktiyaya ma kininamakaj. Judas el Galileo tlaijixnamijki kema romaeuanij kinijkuilojkej nochi judíos katli tlaxtlauaskiaj. Maseualmej katli itstoyaj ipan Roma itlanauatijkayo, uan nojkia katli kitlakakiliyayaj Jesús, monekiyaya kiixtlauasej miak tlamantli, kej inintlal uan ininchaj. Uan katli tlainamayayaj tlauel tlachtekiyayaj, yeka maseualmej tlauel ouij kimatiyayaj kiixtlauasej nochi. Sekij maseualmej katli tlainamayayaj kitlaxtlauiyayaj se tekichijketl pampa kinekiyayaj kipiasej se kuali tekitl uan kiampa ueliskiaj nojua tlauel tlatominpiasej. Zaqueo, katli tlainamayaya ipan altepetl Jericó, tlauel tlatominpixki pampa kintlachtekiliyaya maseualmej (Luc. 19:2, 8). Uelis sekinok nojkia kiampa kichiuayayaj.

9, 10. 1) ¿Kenijkatsa se keskij tlakamej kinekiyayaj Jesús ma kiijto ajkia inijuantij kinpaleuiyaya? 2) ¿Tlake techmachtia tlen Jesús kichijki? (Xikita nopa achtoui tlaixkopinkayotl).

9 Katli kikualankaitayayaj Jesús kinekiyayaj ma kiijto ajkia inijuantij kinpaleuiyaya. Yeka kitlajtlanijkej kenijkatsa kiitayaya nopa tomij tlen monekiyaya kiixtlauasej, se denario tlen ‘tlanauatijketl Cesar’ kiniljuiyaya ma kiixtlauakaj nochi katli kinnauatiyaya (xijpoua Mateo 22:16-18). Judíos tlauel kualaniyayaj, pampa nopa tomij tlen temakayayaj kinilnamikiliyaya Roma kinnauatiyaya. ¿Tlake kinekiyayaj nopa tlakamej katli eliyayaj “iuampoyouaj tlanauatijketl Herodes”? Tlaj Jesús kiijtoskia amo kinamiki kiixtlauasej nopa, uajka kiijtoskiaj kiijixnamiki Roma itlanauatijkayo, uan tlaj kiijtoskia kena monekiyaya ma kiixtlauakaj, uajka itokilijkauaj ueliskia kitlauelkauasej.

10 Jesús amo aka kipaleuiyaya, yeka kuali kiitak kenijkatsa kinnankiliskia. Kiniljuik: “Xijmakakaj César tlen ya iaxka uan nojkia xijmakakaj toTeko Dios tlen toTeko iaxka” (Mat. 22:21). Maske kimajtoya katli tlainamayayaj tlauel tlachtekiyayaj, ya nochipa kiilnamiktoya tlen tlauel ipati: san toTeotsij iTlanauatijkayo uelis kisenkauas nochi kuesoli. Kiampa kinextik tlake moneki tijchiuasej. Maske timoiljuisej sekij nelia kinekij tlapaleuisej, amo kema kinamiki timokalakisej ipan política. Uajka, Cristo itokilijkauaj tikachtouitlaliaj toTeotsij iTlanauatijkayo uan tijnekij tijchiuasej tlen xitlauak, uan amo tikijtosej tlauel amo kuali tlen kichiuaj tekichiuanij o tikinijilnamikisej (Mat. 6:33).

11. ¿Tlake kinamiki tijchiuasej tlaj tijnekij ma mochiua tlen xitlauak?

11 Miakej Jehová itlajtoltemakauaj ayokmo moiljuiaj kej achtouia moiljuiyayaj. Se tosiuaikni katli eua Gran Bretaña kiijtoua: “Kema tlanki nimomachtia Sociología ipan universidad, pejki nimoiljuia kej sekinok moiljuiyayaj. Nijnekiyaya nikinpaleuis katli amo chipaktikej, pampa nimoiljuiyaya tlauel techtlaijiyouiltijtoyaj. Maske mochiuayaya tlen nikijtouayaya, nijmatiyaya san tlapik tlen nijchiuayaya. Uan nikitak maseualmej kichiuayayaj tlen amo xitlauak pampa ipan ininyolo techikoitayayaj, yeka monekiyaya tikinpaleuisej ma kipatlakaj tlen kiyolmatiyayaj. Kema pejki nimomachtia Biblia, nijmatki achtoui monekiyaya na nijpatlas tlen nijyolmatiyaya. Se tosiuaikni katli chipaktik kipixki iyolo uan nechpaleuik. Nama, nitlatekipanoua kej precursora regular ipan se tlanechikoli kampa motekiuia tlajtoli señas. Uan nikinpaleuia nochi maseualmej”.

“XIJKALAKI MOMACHETE”

12. ¿Tlake eliyaya nopa “tlasonejkayotl” tlen Jesús kiijtok amo ma kinmaua itokilijkauaj?

12 Kema Jesús itstoya, nopa religión tlauel mokalakiyaya ipan política. Nopa amochtli La vida cotidiana en Palestina en tiempo de Jesús kiijtoua “nopa sectas moxelouayayaj kej eliskiaj partidos políticos”. Yeka, Jesús kiniljuik itokilijkauaj: “Xijpiakaj cuidado para amo xijselikaj inintlasonejkayo tlanauatijketl Herodes uan nopa fariseos” (Mar. 8:15). Kema ipan ni texto kiijtok Herodes, uelis kinekiyaya kiijtos katli kipaleuiyayaj nopa tlanauatijketl. Uan nopa fariseos kinekiyayaj judíos ma kipiakaj inintlanauatijka. Kej kiijtoua ipan pilamochtsi Mateo, Jesús nojkia kiijtok tlen nopa saduceos. Inijuantij nojua kinekiyayaj romaeuanij ma kinnauatikaj pampa miakej kintekimakatoyaj. Jesús chikauak kintlalnamiktik itokilijkauaj uan kiniljuik amo ma kinmaua nopa “tlasonejkayotl” o tlen tlamachtiyayaj nochi nopa maseualmej (Mat. 16:6, 12). Ni tlamantli kiijtok se kentsi teipa kema galileos kinejkej kitekimakasej Jesús kej tlanauatijketl.

13, 14. 1) ¿Tlake pano kema religión mokalakia ipan política? 2) ¿Kenke amo kinamiki titlateuisej maske tikitasej pano tlen amo kuali? (Xikita nopa achtoui tlaixkopinkayotl).

13 Kema religión mokalakia ipan política, kichiua nima ma onka kualantli. Jesús kiniljuik itokilijkauaj amo ma mokalakikaj kema kiampa panoskia. Yeka, fariseos uan katli tlayakanayayaj ipan religión moiljuijkej kenijkatsa kimiktiskiaj Jesús pampa moiljuiyayaj kintekipatlaskia. Kiijtouayayaj: “Tlaj tijkauilisej ma kichiuas más, uajka nochi kineltokasej. Uan nopa tekiuejmej ipan altepetl Roma [...] techtitlanilisej soldados para techxoleuilikij toteopa uan techmiktisej” (Juan 11:48). Yeka, nopa sumo sacerdote Caifás kiijtok kenijkatsa ueliskiaj kimiktisej Jesús (Juan 11:49-53; 18:14).

14 Caifás kintitlanki soldados ma kiitskitij Jesús ika tlayoua. Ipan nopa youali, Jesús tlakuajtoya ininuaya itokilijkauaj, uan pampa kuali kimajtoya tlen panoskia, kiniljuik ma kitemokaj se keski espadas. San ika ome espadas ueliskia kinmachtis se tlamantli tlen tlauel ipati (Luc. 22:36-38). Pedro tlauel kualanki kema kiitak tlen panoyaya, yeka ika se espada “kitsontekilik inakas” se tlakatl tlen nopaya itstoya (Juan 18:10). Jesús kiiljuik Pedro: “Xijkalaki momachete ipan ikuetlaxo pampa tlen tlateuiaj ika machete, nojkia kinmiktisej ika machete” (Mat. 26:52, 53). Tlen kiniljuik eliyaya sanse ika tlen Jesús kinmachtijtoya ipan se tlamaijtoli: itokilijkauaj monekiyaya amo kichiuasej o monejnemiltisej kej sekinok maseualmej (xijpoua Juan 17:16). Monekiyaya kikauasej Jehová ma kisenkaua nopa tlamantli tlen amo kuali.

15, 16. 1) ¿Kenijkatsa Biblia kinpaleuijtok Cristo itokilijkauaj amo ma mokalakikaj ipan kualantli? 2) ¿Tlake tlamantli amo sanse kiita Jehová ipan ni tonali?

15 Toikniuaj katli tikijtojkej ipan achtoui párrafo kiyekojkej ni tlamantli uan kipatlakej tlen moiljuiyayaj pampa kinekiyayaj kichiuasej kej Jesús kichijki. Tosiuaikni katli eua ipan sur tlen Europa, kiijtoua: “Nikitstok maske se akajya tlateuia, nopa amo kichiua ma pano tlen xitlauak, pampa katli tlateuiaj kinmiktiaj uan sekij amo yolpakij uan senkuajkualantokej. Kema nijmatki Biblia kiijtoua san toTeotsij uelis kisenkauas kuesoli tlen onka ipan Tlaltipaktli, kichijki tlauel ma niyolpaki. Panotok se 25 xiuitl nijmoyajtok ni kuali tlamachtili”. Uan toikni katli eua Africa kipatlatok ilanza ika “machete tlen itonal toTeko”, tlen kiijtosneki toTeotsij iTlajtol (Efes. 6:17). Nama kinmachtia nochi maseualmej nopa kuali tlamachtili tlen kinpaleuis ma kipiakaj tlaseuilistli, maske sekij elij tlen seyok tribu. Kema nopa tosiuaikni katli eua ipan Europa central ya mochijtoya se tlen Jehová itlajtoltemakauaj, mosenkajki iuaya se toikni katli momajtoya kichiua tlamantli tlen ya amo momajtoya. Mosenkajki iuaya maske achtoui kinkualankaitayaya katli euayayaj nopaya.

16 ¡Nelia tlauel moneki ma tijpatlakaj se keski tlamantli! Biblia kiijtoua maseualmej elij kejuak se “ueyi atl tlen ajachika mokojkoxonia”, tlen amo kema san eltok (Is. 17:12; 57:20, 21; Apoc. [Rev.] 13:1). Maske maseualmej kikauaj tlen pano ipan política ma kinxelo uan ma kichiua ma moteuikaj, tojuantij tijchiuaj kampeka tiitstosej sansejko uan ika tlaseuilistli. Jehová nelia tlauel yolpaki kema kiita sansejko tijtekipanouaj maske maseualmej tlauel moxelouaj (xijpoua Sofonías 3:17).

17. 1) ¿Tlake eyi tlamantli techpaleuis ma tiitstokaj sansejko ininuaya toikniuaj? 2) ¿Tlake tikitasej ipan seyok tlamachtili?

17 Ipan ni tlamachtili tikitstokej eyi tlamantli tlen techpaleuis ma tiitstokaj sansejko ininuaya toikniuaj. Se, moneki timotemachisej san toTeotsij iTlanauatijkayo uelis kichiuas tlen xitlauak ipan ni Tlaltipaktli. Ome, moneki amo timokalakisej ipan política. Uan eyi, moneki amo timokalakisej ipan kualantli tlen onka ipan ni tonali. Tlaj titechikoitasej, uelis kichiuas ayokmo ma tiitstokaj sansejko. Ipan seyok tlamachtili tikitasej tlake techpaleuis amo ma titechikoitakaj, sanse kej kichijkej toikniuaj tlen achtoui siglo.