Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Maj tiktemokan keniuj timosenpaleuiskej itech nechikol

Maj tiktemokan keniuj timosenpaleuiskej itech nechikol

“Nochi toomiyouan kuali sasaliutok uan ijkon kuali sentekititinemij uan mosenpajpaleuijtinemij tech tonakayo.” (EFES. 4:16)

NEKUIKATILMEJ 53 UAN 16

1. ¿Toni nochipa kichiuanij Jiova uan itekitikauan?

KEMAN peuak tachijchiuaj, Jiova uan Jesús nochipa sentekitinij. Jiova yekinika kichijchiuak Jesús. Ompa, Jesús tekitik iuan iPopaj kemej se tel kuali tekitikej (Prov. 8:30). No ijkon, itekitikauan Dios nochipa mosenpaleuianij keman kichiuaj tekimej tein yejuatsin kinmakani. Kemej neskayot, Noé uan ichankauan mosenpaleuijkej keman kichijchiujkej arca. Miak xiujmej satepan, israelitas sentekitikej keman kichijchiujkej tabernáculo, keman kikojkopinayaj uan keman kiuikayaj okseko keman moajsiaj taluakyan. Keman yetoyaya templo, israelitas mosenkuikatijkej uan kisentsotsonkej kualtsitsin nekuikatilmej tein ika kiueyichiujkej Jiova. Itekitikauan Dios uelik kichiujkej nochi nejon porin nochipa mosenpaleuijkej uan sentekitikej (Gén. 6:14-16, 22; Núm. 4:4-32; 1 Crón. 25:1-8).

2. 1) ¿Toni kichiuayaj yekinika itatojtokakauan Cristo? 2) ¿Toni tikitaskej itech nejin tamachtilis?

2 Yekinika itatojtokakauan Cristo no nochipa sentekitiaj. Tatitanil Pablo kijtoj ke yejuan tataman tein ueliaj kichiuayaj uan kipiayaj tataman tekimej, sayoj ke amo xexeliujtoyaj porin nochin kitojtokayaj Jesucristo. Kinneskayotij kemej inakayo se taltikpaknenkej, tein kipia tataman omit sayoj ke nochin sentapaleuiaj (xikonixtajtolti 1 Corintios 12:4-6, 12). ¿Uan tejuan? ¿Keniuj uelis titapaleuiskej maj amo tixexeliujtokan uan maj timosenpaleuikan itech tanojnotsalis, itech nechikol uan iniuan tochankauan? Tikitaskej itech nejin tamachtilis.

MAJ TIMOSENPALEUIKAN ITECH TANOJNOTSALIS

3. ¿Toni kiitak tatitanil Juan?

3 Se tonal, Jiova kichiuak maj tatitanil Juan kinitani chikome ángeles akin kikakistiltijtoyaj trompetas. Keman makuiltika ángel kikakistiltij itrompeta, Juan kiitak se “sitalin ten uetsik de eluiyaktsinko hasta nikan taltikpak”. Nejin “sitalin” ika se llave tatapoj itech se “ueyi taltekoch ten semi uejkatan” uan tel tatayouayan. Ompa, itech nejon ueyi taltekoch peuak kisa miak pokti. Uan itech pokti kiskej tel miak chapolimej. Sayoj ke nejin okuiltsitsin amo yajkej itech koujmej oso xiujmej, ta iniuan “ne tagayot ten amo taixkuaneskayotilme de Dios” (Apoc. 9:1-4). Juan kimatia ke chapolimej ueli semi taijtakouaj, kemej kichiujkej ompa Egipto itech itonaluan Moisés (Éx. 10:12-15). Chapolimej tein Juan kiitak kinixneskayotiaj tokniuan taixpejpenalmej akin kiteixmatiltijtokej ke taneltokalismej tein amo melaujkej ixpoliuitij. Uan miakej millones akin kichiaj nemiskej nochipaya nikan taltikpak kinpaleuiaj itech tanojnotsalis. Nochin kisenchiuaj nejin tekit tein ika kinpaleuianij miakej taltikpakneminij maj kisakan itech taneltokalismej tein amo melaujkej uan itech itaixyekanalis Satanás.

Komo timosenpaleuiaj uan tisentekitij uelis titanojnotsaskej noyampa taltikpak

4. 1) ¿Toni tekit moneki kichiuaskej akin kichiuaj kemej Cristo? 2) ¿Keniuj sayoj uelis kichiuaskej nejon tekit?

4 Jiova techmakatok se tel ueyi tekit. Moneki tikteixmatiltiskej kuali tanauatilmej ika iTekiuajyo noyampa taltikpak achto ke ejkos tamilis (Mat. 24:14; 28:19, 20). Moneki tikinyoleuaskej nochin akin amikij maj tayikan “atsin ten kitemaka nemilis”. Nejin kijtosneki ke moneki tikinmachtiskej tein yekmelauj tamachtia Biblia nochin akin kinekiskej kimatiskej (Apoc. 22:17). Nejin tekit sayoj uelis tikchiuaskej komo timosenpaleuiaj uan tisentekitij itech nechikol (Efes. 4:16).

5, 6. ¿Toni kinextia ke tiitaixpantijkauan Jiova timosenpaleuiaj itech tanojnotsalis?

5 Moneki tikmatiskej keniuj ixyetok tikchiuaskej tekit uan ijkon tikinixmatiltiskej kuali tanauatilmej nochin akin tiueliskej. Se taman tein techpaleuia maj tikchiuakan yejua tamachtilismej tein tikseliaj itech nechikol, kemej keman timosentiliaj achto ke titanojnotsatiuij. Ika tein ompa techiluiaj ueli tikteixmatiltiaj iTekiuajyo Dios noyampa taltikpak uan titemakaj tel miak amaixmej tein kimelauaj tein kijtoua Biblia. Uan no, kemansa techiluiaj maj titapaleuikan itech se taman tanojnotsalis tein mochiua sayoj seki metsti noyampa taltikpak. Keman tikchiuaj nejin tekit, titapaleuijtokej iniuan millones tokniuan akin kiteixmatiltiaj noyampa tein tejuan no tikteixmatiltiaj. Uan no titekititokej iniuan ángeles, porin yejuan techpaleuiaj itech tanojnotsalis (Apoc. 14:6).

6 Semi techyolpaktia tikixtajtoltiskej itech Anuario nochi tein mochiua itech tanojnotsalis noyampa taltikpak. Okse taman tein no techpaleuia maj amo tixexeliujtokan yejua uejueyi nechikolmej tein uejkauaj eyi tonal. Xijxiujtika, seki tonalmej achto ke mochiuas ueyi nechikol, tinochin tikinyoleuaj taltikpakneminij maj no yakan. Uan keman mochiujtok, tinochin tikakij sayoj se taman tamachtilis. Tanojnotsmej, ixneskayomej uan tamouisolmej techyolchikauaj maj tikmakakan Jiova tein okachi kuali. No techpaleuia maj amo tixexeliujtokan keman xijxiujtika tikelnamikij imikilis Jesús itech tonal 14 itech metsti judío nisán, satepan ke pankalaki Tonaltsin (1 Cor. 11:23-26). Miak semanas achto ke tikelnamikiskej, tikinyoleuaj nochin akin tiueliskej maj touan mosentilikan itech nejin nechikol tein motelneki. Ijkon tiktakamatij itanauatil Jesús uan tiknextiliaj Jiova ke tiktasojkamatiliaj tein toka kichiuak.

7. ¿Toni mochiua porin timosenpaleuiaj?

7 Se chapolij iselti amo semi teyi ueli kichiua. No ijkon, tejuan toselti amo ueli tikinnojnotsaj nochin taltikpakneminij. Sayoj ke timosenpaleuiaj ijkon kemej chapolimej. Nejin tapaleuiani maj tikinixmatiltikan millones taltikpakneminij akoni Jiova uan tikinpaleuianij maj kiueyichiuakan.

MAJ TIMOSENPALEUIKAN ITECH NECHIKOL

8, 9. 1) ¿Ika toni neskayot Pablo kimelauak ke motelneki maj amo tixexeliujtokan? 2) ¿Keniuj uelis titapaleuiskej maj amo tixexeliujtokan itech nechikol?

8 Pablo kinmelauilij tokniuan kayomej Éfeso keniuj ixyetok mochiuas tekit itech nechikol uan kiniluij: “Ijkon timoyolmajxitiske uan tiyekmajsitinemiske” (xikonixtajtolti Efesios 4:15, 16). Tatitanil ika tajtoj se inakayo uan ijkon kimelauak ke tinochin akin tikchiuaj kemej Cristo uelis titapaleuiskej itech nechikol maj amo tixexeliujtokan uan maj tiktojtokakan Jesús, akin tamati kemej tsontekon. Pablo kijtoj ke itech se inakayo, nochin omimej sentekitij porin sajsaliujtokej ika taluamej. Yejua ika, yeski titelpochmej oso tixiuejkejya, kuali tiyetoskej oso tikpiaskej se kokolis, ¿keniuj uelis titapaleuiskej maj kuali timouikakan itech nechikol?

9 Jesús kinixtalijtok tayekananij maj taixyekanakan itech nechikol. Uan yejua kineki maj tikinpoujkaitakan uan maj tikchiuakan tein techiluiaj (Heb. 13:7, 17). Tein melauj, kemansa ouij techkisa. Sayoj ke komo tiktajtaniaj Jiova maj techpaleui, yejuatsin techmakas iyektikatsin espíritu uan techpaleuis maj titatakamatikan. Komo tiyolyemankej uan titekitij iniuan tayekananij, okachi titapaleuiskej itech nechikol. Amo tixexeliujtoskej uan okachi timotasojtaskej.

10. ¿Keniuj kichiuaj tapaleuianij maj amo xexeliujtokan tokniuan itech nechikol? (Xikonita taixkopin ipeujyan tamachtilis.)

10 Tokniuan tapaleuianij no kichiuaj maj amo tixexeliujtokan itech nechikol. Yejuan mochikauaj kinpaleuiskej tayekananij uan semi tiktasojkamatij nochi tein kichiuaj. Kemej neskayot, kiitaj maj amo techpolo amaixmej tein ika titanojnotsaj. Uan no, kinseliaj akin uitsej nechikol keman tikinyoleuaj. Uan kiyektaliaj tein moneki itech Kali kampa tiMosentiliaj uan tapaleuiaj keman moneki motachipauas. Keman iniuan titekitij tapaleuianij, tikchiuaj maj amo tixexeliujtokan itech nechikol uan maj tiktekitilikan Jiova kemej yejuatsin kiixtalijtok (no xikonita Hechos 6:3-6).

11. ¿Keniuj uelis tapaleuiskej telpochmej maj amo xexeliujtokan itech nechikol?

11 Seki tayekananij miak xiujmejya tekititokej itech nechikol. Sayoj ke mochiujtokej xiuejkejya uan xa amo ueli semi kichiuajok miak taman kemej achto. Tokniuan telpochmej uelis tel tapaleuiskej. Komo akin okachi xiuejkej kinmachtiaj keniuj kichiuaskej tekit, uelis kinmakaskej okachi tekimej. Uan no, komo tapaleuianij mochikauaj kuali kichiuaskej inintekiuj, satepan uelis yeskij tayekananij (1 Tim. 3:1, 10). Seki tayekananij akin ayamo kipiaj miak xiujmej chikauak tekitinij uan axkan tekitij kemej takalpanouanij uan kinpaleuijtokej tokniuan itech miak nechikolmej. Tinochin tiktasojkamatij maj moajsikan tokniuan telpochmej akin motemakaj kinpaleuiskej oksekin (xikonixtajtolti Salmo 110:3 uan Eclesiastés 12:1).

MAJ AMO TIXEXELIUJTOKAN KEMEJ KALYETOUANIJ

12, 13. ¿Toni uelis kinpaleuis kalyetouanij maj amo xexeliujtokan?

12 ¿Toni uelis kinpaleuis kalyetouanij maj amo xexeliujtokan? Se taman tein motelneki yejua maj nochi semanas kipiakan inintaueyichiualis kemej kalyetouanij. Komo tetatmej uan ininkoneuan mosenmachtiaj uan kiixmatij Jiova, okachi motasojtaskej. Itech nejon tonalmej, uelis momachtiskej tein kijtoskej itech tanojnotsalis. Nejin kinpaleuis maj okachi kuali tanojnotsakan. Keman sejsemej ika tajtouaj Jiova uan kiitaj ke nochin kalyetouanij kitasojtaj uan kinekij kiyolpaktiskej, nochin okachi kuali mouikaj.

Komo namikuanij kitasojtaj uan kisentekitiliaj Jiova, okachi kuali mouikaskej uan yolpakiskej

13 ¿Keniuj namikuanij uelis kisentokaskej kuali mouikaskej? (Mat. 19:6.) Komo nochin omen kitasojtaj uan kisentekitiliaj Jiova, okachi kuali mouikaskej uan yolpakiskej. Motelneki maj monextilikan netasojtalis, ijkon kemej Abrahán uan Sara, Isaac uan Rebeca, uan Elqaná uan Ana (Gén. 26:8; 1 Sam. 1:5, 8; 1 Ped. 3:5, 6). Ijkon amo xexeliujtoskej uan kuali mouikaskej iuan Dios (xikonixtajtolti Eclesiastés 4:12).

Taueyichiualis kemej kalyetouanij uelis kinpaleuis telpochmej uan akin xiuejkejya maj okachi kuali mouikakan (xikonita párrafo 12 uan 15)

14. ¿Toni techpaleuis maj amo tixexeliujtokan iuan tonamik komo amo kitekitilia Jiova?

14 Biblia senkis kijtoua maj amo timonamiktikan iuan akin amo kitekitilia Jiova (2 Cor. 6:14). Maski ijkon, seki tokniuan kipiaj ininnamik akin amo itaixpantijkauj Jiova. ¿Keyej? Sekin xa mochiujkej itaixpantijkauan Jiova keman kipiayajya ininnamik, sayoj ke yejua amo kinekik momachtis. Oksekin xa monamiktijkej iuan akin katka itaixpantijkauj Jiova sayoj ke satepan peuak amo mosentiliaok. Komo yejua nejon tikpanotokej, ¿toni uelis tikchiuaskej tein techpaleuis maj amo tixexeliujtokan iuan tonamik? Maj tikchiuakan tein tayolmajxitia Biblia, maski kemansa ouij techkisas. Maj tikitakan tein panok iuan Mary uan inamik, David. Nochin omen katkaj itaixpantijkauan Jiova, sayoj ke se tonal David amo yajkiok nechikolmej. Mary mochikauak kinextis kualneskayomej tein Cristo kinextij. Kinpaleuij maj kiixmatikan Jiova nochin ikoneuan, akin katkaj chikuasen, uan nochipa yaya nechikolmej uan uejueyi nechikolmej. Panokej xiujmej uan ikoneuan moskaltijkej uan nemitoj okseko. Mary okachi ouij kikisak iselti kitekitilis Jiova, sayoj ke amo mosenkauak. Hasta kikauaya amaixmej kampa inamik kiitaskia. Se tonal, David peuak kiixtajtoltia. Satepan peuak oksepa youi seki nechikolmej. Yejuan kipiayaj se ininixuiuj akin kipiaya chikuasen xiujmej akin nochipa kixelouaya inakastan se ikpal kampa motaliskia iueyitat. Uan komo David amo ajsia, iixuiuj kiluiaya: “Ueyitat, nimitsteltemoj itech nechikol”. Satepan ke panokej 25 xiujmej, David peuak oksepa kitekitilia Jiova. Axkan, yejua uan inamik oksepa kisentekitiliaj Dios uan semi yolpakij.

15. ¿Keniuj akin kipiaj miak xiujmejya kemej namikuanij uelis kinpaleuiskej akin ayamo uejkaua monamiktijkej?

15 Satanás kitemoua kinijtakos kalyetouanij. Nejin yejua se taman tein kinextia ke namikuanij akin kitekitiliaj Jiova moneki amo xexeliujtoskej. Maski miak xiujmejya kipiaskej kemej namikuanij, moneki kinemiliskej toni uelis kichiuaskej uan kijtoskej tein kinpaleuis maj okachi kuali mouikakan. Akin kipiaj miak xiujmejya kemej namikuanij uelis kinkauiliskej se kuali neskayot akin yekin monamiktiaj. Kemansa xa uelis kinyoleuaskej seki namikuanij akin ayamo uejkaua monamiktijkej maj yakan keman taueyichiuaj kemej kalyetouanij. Ijkon yejuan uelis kiitaskej ke maski panoskej miak xiujmej, namikuanij moneki kisentokaskej kuali mouikaskej uan motasojtaskej (Tito 2:3-7).

“MAJ TIPANKISAKAN ITECH TEPET TEIN IAXKA JIOVA”

16, 17. ¿Toni tatiochiualismej tikseliskej?

16 Keman israelitas yayaj Jerusalén iluichiuatij, nochin mosenpaleuiayaj. Motakuijkuiliayaj uan satepan mopaleuijtiyayaj keman ojtokatoyaj. Keman ajsiaj templo, kisenueyichiuayaj Jiova (Luc. 2:41-44). Tejuan tikchiujtokej tein techpaleuis maj tinemikan itech yankuik taltikpak. Yejua ika motelneki maj no timosenpaleuikan uan maj tisentekitikan. ¿Tiknemiliaj okseki taman kemej uelis okachi titapaleuiskej iniuan tokniuan?

17 Akin amo kiixmatij Jiova xexeliujtokej uan moteuiaj ika tein yeski taman. Sayoj ke ika inepaleuil yejuatsin, tejuan tiyolseujtokej uan tikajsikamatij tein tamachtia Biblia. ¿Melauj ke semi tiktasojkamatiliaj? Noyampa taltikpak, tiitekitikauan Dios tikueyichiuaj kemej yejuatsin kineki. Uan no, itech nejin itamian tonalmej okachi timosenpaleuiaj. Ijkon kemej kitematiltijkej Isaías uan Miqueas, tinochin tipankisaj itech “tepet tein iaxka Jiova” (Is. 2:2-4; xikonixtajtolti Miqueas 4:2-4). Komo tiksentokaj timosenpaleuiaj, tikseliskej miak tatiochiualismej. Amo uejkaua tikitaskej tonal keman tinochin tiksenueyichiuaskej Jiova nikan taltikpak.