Lí zu-pere

Lí m̀ɛni-ŋuŋ-ŋai ma

Mɛni-ŋuŋ-ŋai gɔlɔi kpɛɛ ŋa

Mɛni-ŋuŋ-ŋai gɔlɔi kpɛɛ ŋa
  1.  Berei Kwa Pɔri Babelɔŋ Kɛtɛi Kɔlɔni Lai

  2.  Mi Tãi Ɓe Dikɛ Pa Masayai Kɔlɔni Lai?

  3.  Bere Sii-ŋai Dada-ŋa Da Tii Kɛ La A Ŋãai

  4.  Fii-tɔɔ Kɛɛ Tua-laa Su

  5.  Ɣele Kuu Kɛtɛ-ŋa Kulaa

  6.  Kɔlɔ-fela Nyii A Taa-taa A Maa Felai

  7.  Pɔni Tɔɔ Mɛni Ma Da Mɛni-ŋai Nyii Gaa Dɔŋ La Woo Mai

 1. Berei Kwa Pɔri Babelɔŋ Kɛtɛi Kɔlɔni Lai

Ku gɔlɔŋ leŋ a gɛɛ “Babelɔŋ Kɛtɛi” tɔɔi lɛɛ ɣala-mɛni kelee mɛni ma? (Mɛni-lɛɛi 17:5) Mɛni-ŋuŋ-ŋai ŋi kaa:

  • Gaa ŋeniɛi gwaa kelee. Ŋala-kɔlɔi e mo a gɛɛ Babelɔŋ Kɛtɛi kaa seeni ‘kpɔŋ-ŋa da lɔii-ŋuŋ-ŋa’ mɛi. “Wala-wala-laa kaa nyeei nɔii su-kaloŋ-ŋai mɛi.”​—Mɛni-lɛɛi 17:15, 18.

  • Va pɔri kɛi a gɔmɛti ta kpaa ŋeniɛi ŋɔpɔni tɔɔ-ɓela kpayakpayai. “Nɔii su-kaloŋ-ŋai” da ‘zãa kɔlɛ-ɓelai’ kpaa bɔni tɔɔ-ɓela kpaya-kpayai da pai ɓaloi ŋɔsukarai yeei.​—Mɛni-lɛɛi 18:9, 15.

  • Aa Ɣala laa kara. Ŋala-kɔlɔi a doli a wulu-wulu nɛni kpɛni fei a laoi-laa kɛ a gɔmɛti-ŋai a gɛɛ e sɛŋ-kao kpaa sãa takpɛni-ŋa sɔlɔ ɓo diyeei. (Mɛni-lɛɛi 17:1, 2) A nua tamaa pɛlɛi nyii-ŋai kula lɔii-ŋuŋ kelee sui. Nyaŋ aa gɛ nua tamaa daa saa.​—Mɛni-lɛɛi 18:23, 24.

Li polu zɛŋ-lɛɛi 13, mɛni-ŋuŋ 6 ma

 2. Mi Tãi Ɓe Dikɛ Pa Masayai Kɔlɔni Lai?

Ŋala-kɔlɔi e mo naa-tuɛ a gɛɛ lɔɔ-kuu buu lɔɔlu mɛi da kao lɔɔlu mɛi naaŋ (69) e kɛ pai tɛɛi di lɛɛ pai Masayai kɔlɔni.​—Dania 9:25, (NWT) lono.

  • Mi tãi ɓe nɔɔ-kuu buu lɔɔlu mɛi da kao lɔɔlu mɛi naaŋ (69) kɔɔ e pilaŋ lai? Goraŋ 455 B.C.E. su. Tãi ti ma, Niɛmaya e li Zerusalɛŋ a gɛɛ e daa-leei “tɔɔ polu.”​—Dania 9:25; Niɛmaya 2:1, 5-8.

  • Nɔɔ-kuu buu lɔɔlu mɛi da kao lɔɔlu mɛi naaŋ (69) gula giei. Ŋala-kɔlɔi ŋɔtuɛ-mɛni-ŋai taŋa su, ɣele-kuu a tɔɔ koraŋ mɛni ma. (Nɔŋba 14:34; Izikiɛ 4:6) Gɛ ni, lɔɔ-kuu tɔnɔ kaa a koraŋ lɔɔlu mɛi-feerɛ. Duɛ-mɛnii ŋi su, nɔɔ-kuu buu lɔɔlu mɛi da kao lɔɔlu mɛi naaŋ (69) kaa a koraŋ ŋɔŋdɔ naaŋ polu buu lɔɔlu mɛi saaɓa kao saaɓa (483). Nyiŋi sukulai ɓa (69 x 7=483).

  • Mi tãi ɓe nɔɔ-kuu buu lɔɔlu mɛi da kao lɔɔlu mɛi naaŋ (69) e kpɛɛ lai? Ya goraŋ 455 B. C.E. kula koraŋ ŋɔŋdɔ naaŋ polu buu lɔɔlu mɛi saaɓa kao saaɓa (483) su, a pa pai a ya goraŋ 29 C.E. ma. a Goraŋ ti ɓe di Zisɛ batai kɛ la, nyaŋ e naa kɛ a Masayai!​—Luu 3:1, 2, 21, 22.

Li polu zɛŋ-lɛɛi 15, mɛni-ŋuŋ 5 ma

 3. Bere Sii-ŋai Dada-ŋa Da Tii Kɛ La A Ŋãai

Tãi taŋa, dada-ŋa da tii kɛ a gɔlɔ fela-nuui kpɔɔi ŋãa. Korai-ɓela difa diyee see bere sii-ŋai ŋi taŋa mu. Gɔɔŋ-maa ɓa, nua taŋa da dikpɔɔi ŋãa tɛɛ kɔlɔ fela-ɓela takpɛni-ŋa pɔ. Kpaa da gɔlɔ fela-nuui kpɔɔ ŋãai seei kɛ a gɛɛ di dɛɛ polu bɔ da kɛ tii kɛi ma a tãi takpɛni. Korai-ɓela difa nyiti kɛ.​—Dutɛrɔnome 15:23.

Kɛɛ maa nɛ̃ɛi Korai-ɓela kelee di dikpɔɔi mɛni-kpɛtɛɛ kɛ a pa bere sii taŋa dia nyii dada-ŋa da tii kɛ la a ŋãai. Nyaŋ bere sii-ŋai ŋi taŋa ɓa nuui ŋãa maa kpɛɛ, hemodialysis, nyii zukulai ɓa nuui ŋãa tɛɛ masiŋ ta su maa lɛlu mɛni ma a gɛɛ e li polu gbonoi, hemodilution, nya ɓa dada-ŋa da kɛ tii kɛi nuu ta ma, da ŋãa ta siɣe di sale ya ta tɛɛ nuui pɔ. Gɛ ni da kpɛɛ dii kɛi, da ŋãai tɛɛ polu bɔ. Cell-salvage kaa a masiŋ nyii a nuui ŋãai nyii a pui da kɛ tii kɛi mai siɣe, e maa waa, di lɛɛ pai dɛɛi polu bɔ. b Maa nɛ̃ɛi Korai-ɓela kelee di dikpɔɔi mɛni-kpɛtɛɛ kɛ a pa berei ma dada-ŋa da tii kɛ la a diŋãa da kɛ tii kɛi dia, da kɛ dimaa kpɛɛi kpaa da kɛ sale siɣei. Tãi taŋa dada-ŋa da mɛni-ŋai ŋi kɛ a pere sii takpɛni-ŋa. Mɛni ma, Korai-nuu ta e lɛɛ pai faai ma a gɛɛ di tii kɛ ma kpaa di tii kɛ a ŋãa a pere sii kelee ta, maa nɛ̃ɛi e mɛni maa-kɔri e pilaŋ berei titi ma dada-ŋai da pai tii kɛi la a gbɔɔ ŋãai. Ikili-ŋa sia e pilaŋ mare-kɛɛ-ŋai ŋi dia:

  • Le ɓe pai kɛi a kɛ da pai ŋãa ta tɛɛi masiŋ ta su a gɛɛ e pa polu ŋgbonoi, nyaŋ tãi ta ŋãa e kpera tii kɛi a tãi kpua loŋ? Ŋakili-ŋa-siai a pai nɛɛi naa a gɛɛ di ŋãai ŋi tɛɛ polu mbɔ? Kpaa ŋa pai gaai a gɛɛ ee ŋãai ŋi aa kula ŋgbonoi, di “bu nɔii ma”?​— Dutɛrɔnome 12:23, 24.

  • A kɛ da kɛ pai tii kɛi ma, a pai kɛi a nɛlɛɛ a gɛɛ di ŋãa ta kula ŋgbonoi, dimaa waa, gɛ ni di dɛɛ polu mbɔ? Mɛni-ŋai ŋaa maa-kɔri Ŋala-kɔlɔi sui a pai nɛɛi naa ŋa nyiŋi kɛ kpaa mve gɛ?

Li polu zɛŋ-lɛɛi 39, mɛni-ŋuŋ 3 ma

 4. Fii-tɔɔ Kɛɛ Tua-laa Su

Ŋala-kɔlɔi e mo tua-laa su-ɓela dia a gɛɛ dife dikie-ni lɛɛ, nyaŋ e mo a zu ponoɔ a gɛɛ fii-tɔɔ kɛɛ tua-laa su fe nɛi a gɛɛ nɛnii kpaa zurɔŋ a pɔri ŋɔnɔ tooi tua-laa takpɛni su. (1 Kɔleŋtiɛŋ 7:10, 11) Kɛlɛ, mɛni taŋa kaa naa nyii a gɛ tua-laa su-ɓela di dikili-ŋa sia e pilaŋ fii-tɔɔ ma dua-laai su.

  • Zurɔŋ fe ŋwɛlii e gaayɔɔi mɛi kaa: Nyiŋi sukulai ɓa, zurɔŋ fe ŋwɛlii e zãai maa nɛ̃ɛi e kɛ gaayɔɔi yeei kɛ-ɣeniɛ kɛ mɛni mai tɛɛ dipɔ.​—1 Temete 5:8.

  • Ŋwana-lɔɔ tua kɛɛ dua-laai su: Nyiŋi sukulai ɓa, ŋwana-lɔɔ tua nyii a pɔri gɛi mɛni ŋanaa e dua-laai su nuui dɔnɔ kɛ kpaa e kpiŋ ŋɔfulu-laai laŋ.​—Galesiɛŋ 5:19-21.

  • Mɛni-ŋa kɛɛ dua-laai su nyii a pɔri nuu ŋɔlaoi-laai a Ziova su karai: Nyiŋi sukulai ɓa, dua-laai su nuui dɔnɔ a kɛ maraŋ-nuui kperai Ziova fɛlii.​—Dikɛ-mɛni-ŋai 5:29.

Li polu zɛŋ-lɛɛi 42, mɛni-ŋuŋ 3 ma

 5. Ɣele Kuu Kɛtɛ-ŋa Kulaa

Korai-ɓela difa ɣele kuu kɛtɛ-ŋa kula nyii ŋwɛli fe Ziova mai. Kɛlɛ, maa nɛ̃ɛi Korai-ɓela kelee di tii kɛ a mɛnii daa maa-kɔri Ŋala-kɔlɔi su a gɛɛ di mɛni-kpɛtɛɛ kɛ e pilaŋ mɛnii ma da pai gɛi mɛni taŋa su nyii bilaŋɔi ɣele kuu kɛtɛ kulaa ma. Kwaa gɔɔŋ-maa taŋa kaa.

  • Nuu ta a mo ya nyɛɛi, ŋele kɛtɛi e nɛ̃ɛ ya. Ya pɔri moi yɛɛ, “I sɛɣɛi.” A kɛ nuui a ŋwɛlii e mɛni tamaa maa-kɔri e pilaŋ nyiŋi ma, ya pɔri mɛnii gɛ ifa ɣele kuu kɛtɛ kula lai, lɛi ma.

  • Ipɔŋ nyii ve a Ziova Ŋɔsere-faa Kɛ-ɓelai ta, a kɛ ŋwɛlii a gɛɛ ka nyaa ka li ŋɔkaayɔɔi naa-kaai a gɛɛ ka mii-sɛŋ mii gie ma a ŋele kuu kɛtɛi. A kɛ ikili-ŋa-siai a pai nɛɛ naa a gɛɛ I li, ya pɔri moi ipɔŋ ma naa tuɛ a gɛɛ, a kɛ da pai mɛni-ŋa kɛi nyii bilaŋɔi lɛɛ ɣala-fɛliɛ mai, ife pai iyee pui zu.

  • Itii mɛi-nuui a ifela-fei ta pu ma a ɣele kuu kɛtɛ tãi. I laai la maa fe nɛ̃ɛ ni I iyee see gapai ti mu? I lɛɛ pai mare-kɛɛ ti sukulai, ikili-ŋa sia e pilaŋ mɛni-ŋai ŋi dia. Gaa itii mɛi nuui kili-ŋa a gɛɛ gapai e naa ifela-fei ma kaa a ŋele kuu kɛtɛi kulaa ta kpaa gaa nɔ ŋwɛlii e I sɛɣɛi fe itii lɛlɛɛi mɛni ma?

  • Nuu ta a ɣele kɛtɛ ɓɛlɛ-see-sɛŋ tɛɛ ipɔ. Nuui mɛlɛ-see-sɛŋ tɛɛi a pɔri moi nyɛɛi: “Ŋa gɔlɔŋ a gɛɛ ifa ɣele kɛtɛ kula, kɛlɛ ŋa ŋwɛlii nɔ ŋa zɛŋ ŋi tɛɛ ipɔ.” Tãi ta, nuui ti a ŋwɛlii nɔ e mɛni lɛlɛɛ kɛ yɛ. Kɛɛ maa nɛ̃ɛi I ŋɔnɔ ikili-ŋa sia a kɛ nuui a ŋwɛlii nɔ e ilaa-lai su kɔɔŋ kpaa a ŋwɛlii I too bɔ ŋele kuu kɛtɛi kula mɛni ma. Ya kpɛɛ ikili-ŋa siai e pilaŋ mɛnii ŋi ma, gaa a ikpɔɔi mɛni-kpɛtɛɛ a kɛ ya pai mɛlɛ-see-sɛŋ ti sonii. Ku mɛni-kpɛtɛɛ-ŋai kelee su, kwa ŋwɛlii kili-ŋa-sia lɛlɛɛ e kɛ kuyeei, ku Ziova nĩa mɛni kɛ.​—Dikɛ-mɛni-ŋai 23:1.

Li polu zɛŋ-lɛɛi 44, mɛni-ŋuŋ 1 ma

 6. Kɔlɔ-fela Nyii A Taa-taa A Maa Felai

Ee nua wɛli kaa kuai, kwa tãi siɣe a gɛɛ kufe kɔlɔ-fela nyɔmɔɔ ta tɛɛ dipɔ. Mɛni ma, kwa gɔlɔŋ a gɛɛ kɔlɔ-fela nyɔmɔɔ ta kaa kua kpaa tãi ta kwaa kɔlɔ-fela nyɔmɔɔ ta sɔlɔ ɓo, maa nɛ̃ɛi ku tãi siɣe a gɛɛ kufe dɛɛ nua pɔ. Kwa tua a bere sii ŋi kpɛni fei, Ŋala-kɔlɔi e ku lia-woo ɓo a gɛɛ ku ‘kukɔlɛ-ma-nuui wɛli yɛɛ kua kpiŋ’.​—Lomaŋ 13:8-10.

Kɔlɔ-fela-nuu a pɔri siai leŋ a nia-wooi ŋi? Maa fe nɛ̃ɛ ni e mɛni-ŋa taŋa kɛ yɛɛ kpɔluŋɔɔ nua dia kpaa e na gbɔ see dia. Nii fe too polu a kɛ nua taŋa nyii-ŋai ŋwɛlii di dikaayɔɔi maa kɔ̃ɔi, da wala doli dipɛrɛi la naa-kaa mɛni ma. Nyaŋ e lɛɛ pai batai kɛi, maa nɛ̃ɛi e lono korai-toli-kpɔŋ laa-tuɛ-ɓelai ditii pu gie ma nuui pɔ e pilaŋ ŋɔkɔlɔ-felai ma a gɛɛ di mɛni-kpɛtɛɛ kɛ e pilaŋ berei ma a pai batai kɛi la, a gɛɛ di nuai kpeli-ŋai pai batai kɛi maa kɔ̃ɔ. Nuui nyii kɔlɔ-fela kaa ma nyii a taa-taai a kɛ gili-ŋa siai e pilaŋ tua-laa mɛni ma, maa nɛ̃ɛi e faa ma a gɛɛ dada-ŋai di ŋãa maa kpɛɛ. Ya nyiŋi kɛ, a nɛ a gɛɛ I kpaaŋɔɔi nua mɛni ma. Ŋala-kɔlɔi e mo nyɛɛi: “Kafe kakpiŋ-mɛni su kaa nɔ, kɛlɛ ka kaɓaraai dimɛni su kaa maŋ.”​—Felepiɛŋ 2:4.

Li polu zɛŋ-lɛɛi 56, mɛni-ŋuŋ 2 ma

 7. Pɔni Tɔɔ Mɛni Ma Da Mɛni-ŋai Nyii Gaa Dɔŋ La Woo Mai

Kwa pɔri mɛni-kpɔlu tamaa maa laai a kɛ kwa kapa mɛni kelee pɔ̃yɛ kɔlɔ ma, nyaŋ maa nɛ̃ɛi ku nyiŋi kɛ a kɛ kpiŋ mɛnii ŋi kaa kwa kuɓaraŋ Korai-nuu loai. (Zɛlemaya 32:9-12) A nɛɛ maŋ e kɛ ti, tãi taŋa korai-ɓela lii fa kɛ a naa a dikie-ni a pa kapa mɛni ma da mɛni takpɛni-ŋa. A pai kɛi a nɛlɛɛ a gɛɛ di diloai kpɛtɛ a maa felaa ditee-tee kwaa ma.

Kɛɛ kwa pɔri kuloai kpɛtɛi leŋ a kɛ kuɓaraŋ korai-nuu a tua a kua a fili pere kpaa e kulaa kara? (Maafiu 18:15-17 lono.) Zisɛ e mɛni saaɓa lɛ nyii kwa pɔri gɛi:

  1. Kɔ a gɛɛ ka mɛnii kpɛtɛ kafeerɛŋɔ kaloai.—Ŋoo-kpua 15 kaa.

  2. A wala ŋoli tɔɔ ya, ya pɔri korai-nuu tɔnɔ kpaa feerɛ tolii nyii-ŋai ditɔɔi kpanaŋɔɔi a gɛɛ ka lono bɔ.​—Ŋoo-kpua 16 kaa.

  3. A kɛ a wala diwoo mɛni, gɛ ni ya pɔri moi korai-toli-kpɔŋ laa-tuɛ-ɓelai dia.​—Ŋoo-kpua 17 kaa.

Maa nɛ̃ɛi ku kɔ a gɛɛ kufe li a kubɔlɔ da sisɛ-ŋai koti su kpɛni fei a pai Ziova da korai-toli-kpɔŋ laa karai. (1 Kɔleŋtiɛŋ 6:1-8) Kɛlɛ, mɛni tani-ŋa kaa naa nyii maa nɛ̃ɛi di gbɛtɛ koti su. Daŋa ɓa, taa-laa, loŋ mɛi kaa kɔlɔ kulaa, gapai nyii kotii a mo dua-laai su nuui dɔnɔ ma a gɛɛ gɛ dɛɛ maraŋ-nuui pɔ da kɛ fii-tɔɔ ma kpaa da taa. Daŋa ŋɔnɔ ɓa, gapai nyii maa nɛ̃ɛi company e gbɛɛ nuu ta ŋɔtii kpaa gɔ̃liŋ kara mɛni ma, kɔlɔ kulaa koti su nyii pai nɛi a gɛɛ kapa tamaa fe iyeei a gɛɛ I nuu ta ŋɔkpai kpɛɛ. Da ŋɔnɔ ɓa a gɛɛ kotii e gɔlɔi nuu a bɔ̃yɛ e pilaŋ mɛnii ma a ŋwɛlii e kɛ a gɔ̃liŋ e lɛɛ pai saai, kaa a kɛ gaa a tɔ̃ya nuui ti saa polu ma. Korai-nuu nyii pai lii koti su a gɛɛ e mɛni-ŋai ŋi kpɛtɛ a lii-see perei, fe Ŋala-kɔlɔi ŋɔtɔŋ karai.

A pa tɔŋ karaa mɛni-ŋa dia yɛɛ, tee-perei, loŋ karaa, ŋwana-lɔɔ, ŋuma mɛni-ŋa kpaa nuu paa, Korai-nuui nyii a li a mɛni-ŋai ŋi koti sui, fe Ŋala-kɔlɔi ŋɔtɔŋ karai.

Li polu zɛŋ-lɛɛi 56, mɛni-ŋuŋ 3 ma

a E siɣe 455 B.C.E. ma e too 1 B.C.E. ma kaa a koraŋ ŋɔŋdɔ naaŋ polu buu lɔɔlu kao naaŋ (454). E siɣe 1 B.C.E. ma e too 1 C.E. ma kaa a koraŋ tɔnɔ (koraŋ kpɛni-kpɛni fe kɛ ni ma). Nyaŋ e siɣe 1 C.E. ma e too 29 C.E. ma kaa a koraŋ buu feerɛ kao lɔɔlu mɛi saaɓa (28). Kwa goraŋ-ŋai ŋi kelee pu gie ma, kwa pai koraŋ ŋɔŋdɔ naaŋ polu buu lɔɔlu mɛi saaɓa kao saaɓa (483) sɔlɔ ɓoi.

b A gɛɛ I mɛni tamaa maa-kɔri e pilaŋ bere sii takpɛni-ŋai ŋi dia, ya pɔri lii “Mare-kɛɛ-ŋai Nua Da Gɛi” mu Nyeŋkeŋ, Ŋweei 15, 2000 su.