Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa  |  Paydo 1 2017

 ETAAGAADAN AMMANITE | HEENOOKA

“Xoossaa Ufaissiis”

“Xoossaa Ufaissiis”

HEENOOKI daro wodiyaa deˈiis. I 365 gidiya layttaa deˈiis; hegee ha wodiyan deˈiya asaa keehi adussa bariyaappe oyddu kushe dariyo gishshawu garamettana danddayoos. SHin a layttay he wode deˈida asaagaara gatti xeelliyo wode daro gidenna. He wode, 5,000 layttappe kase, asay ha wodiyan deˈiya asaagaappe keehi daro wodiyaa deˈees. Koyro asa gidida Addaamee Heenooki yelettiyo wode usuppun xeetaappe dariya layttaa deˈiis; hegaappe simmidikka heezzu xeeta gidiya layttaa deˈiis! Addaame zaretuppe issoti issoti hegaappekka dariya wodiyaa deˈidosona. Yaatiyo gishshawu, Heenooki awu layttay 365 gidiyo wode, biron daro layttaa deˈana mino asa milatana danddayees. SHin, i hegaappe simmidi daro deˈibeenna.

Heenooka gakkidabay i ba shemppuwawu hirgganaadan oottiyaaba gidennan aggenna. Xoossaappe yiida kiitaa i mata wode yootido asati a bolli yiillotidi hanidobaa qoppidi i baqatiyoogaa qoppa. Eti hanqquwaa suullidi, bantta somˈˈuwaa tukkidosona. He asati a keehi ixxidosona. Eti i yootiyo kiitaanne a kiittida Xoossaa karidosona. Eti Heenooka Xoossaa Yihoowa aynne oottana danddayokkona; shin Heenooka qohana danddayoosona! I ba soo asaara zaarettidi gayttana danddayiyaakkonne qoppennan aggenna. I ba macheebaanne ba macca naatubaa woy ba naˈaa Maatusaalabaanne ba naˈaa naˈaa Laameekabaa qoppideeshsha? (Doomettaabaa 5:21-23, 25) Hegee awu wurssetteeshsha?

Geeshsha Maxaafan Heenooka xeelliyaagan darobay odettibeenna. Geeshsha Maxaafay abaa heezzussa xallan guuttabaa yootees. (Doomettaabaa 5:21-24; Ibraawe 11:5; Yihudaa 14, 15) SHin he xiqiseti mino ammanoy deˈiyo ha bitaniyaabaa loytti akeekanawu maaddoosona. So asawu koshshiyaabaa kunttiyay nenee? Issibay likke gidiyoogaa erada hegawu exatanawu metoota eray? Hegaadan gidikko, Heenooka ammanuwaappe darobaa tamaarana danddayaasa.

‘HEENOOKI XOOSSAARA HEMETTIIS’

Heenooka wode deˈiya asay keehi iita. Heenooki Addaameppe doommin laappuntta yeleta. He wode asay Addaameenne Hewaana nagaraa oottanaappe kase deˈidoogaappe darin dummatenna hanotan asatettan mino gididi deˈees. Eti adussa wodiyaa deˈidoy hegaassa. SHin kandduwaabaaninne ayyaanaaban eta hanotay keehi moorettidaagaa. He wode makkalay dariis. He hanotay naaˈˈantto yeletan, Qaayeeli ba ishaa Aabeela worido wode doommiis. Qaayeela zaretuppe issoy appekka iitidi makkalancha gidiyoogaaninne haluwaa kiyiyoogan banan ceeqettiya asa gidiis! Heezzantta yeletan hara iitabay haniis. Asay Yihoowa sunttaa goynuwawu gidennan, hadan xeegiyoogaa doommiis. Eti Xoossaa geeshsha sunttaa xeegiyoy kawushshiyoonne boriyo hanotan gidennan aggenna.Doomettaabaa 4:8, 23-26.

Hegaa mala iita haymaanootee oottiyoobay Heenooka wode aakkidaba milatees. Heenooki dicciyo wode, doorana koshshiyaabay deˈees. I he wode deˈiya asaa mala gidaneeyye saluwaanne saˈaa medhida  tumu Xoossaa Yihoowa koyanee? Yihoowa ufayssiya ogiyan goynnido gishshawu asi worido Aabeelabaa eranawu Heenooki wozanappe koyennan aggenna. Heenooki Aabeelaagaadan oottanawu qofaa qachiis. Doomettaabaa 5:22y, “Heenooki . . . Xoossaara hemettiiddi de7iis” yaagees. Ha qofay Xoossaappe haakkida alamiyan Xoossaa ufayssiya ogiyan deˈiday Heenooka xallaa gidiyoogaa bessees. Geeshsha Maxaafay hegaadan yootiyo asatuppe koyroy a.

He xiqisee i Maatusaala yeli simmidikka Yihoowaara ubbatoo hemettidoogaa yootees. Heenooki naˈa yelidoy awu layttay 65 gidiina. I ba macheeppe “attuma naatanne macca naata” yeliis; a machee sunttaynne eta naatu qooday Geeshsha Maxaafan odettibeenna. Issi aaway naata dichiiddinne so asawu koshshiyaabaa kunttiiddi Xoossaara hemettanawu, ba soo asaa Xoossaa ufayssiya ogiyan ayssana bessees. Heenooki ba macheeyyo ammanettanaadan Yihooway koyiyoogaa akeekiis. (Doomettaabaa 2:24) I ba naata Xoossaa Yihoowabaa tamaarissanawu baaxetidoogee erettidaagaa. Yaatiyoogan demmidobay aybee?

Geeshsha Maxaafay hegaabaa darobaa yootenna. Heenooka naˈay Maatusaali Geeshsha Maxaafan odettida asatu ubbaappe daro layttaa deˈiis; i Bashshaa Haattay yiyo wode gakkanawu takkiis; shin a ammanuwaabay aybinne odettibeenna. Maatusaali Laameeka yeliis. Issi xeetaappe dariya layttaa Laameeki ba aawaa aawaa Heenookaara issi wodiyan deˈiis. Laameeki diccidi mino ammanoy deˈiyoogaa gidiis. Laameeki ba naˈaa Nohebaa hananabaa yootanaadan Yihooway denttettin i yootidobay Bashshaa Haattaappe simmin polettiis. Nohee ba mayzza aawaa Heenookadan ba wodiyan deˈida asatu giddon Xoossaara hemettida asa geetettiis. Nohee yelettiyo wode Heenooki hayqqiichiis. SHin Heenooki awu leemiso gidiis. Nohee abaa ba aawaa Laameekappe woy ba aawaa aawaa Maatusaalappe woy Heenooka aawaa Yaareedappe siyennan aggenna; Yaareedi Noheyyo layttay 366 gidin hayqqiis.Doomettaabaa 5:25-29; 6:9; 9:1.

Heenooka hanotaanne Addaame hanotaa ane geeddarssa. Addaamee wottiyoobi baynna asa gidikkokka, Yihoowa bolli makkalidi ba zerettay a leemisuwaa kaallidi nagaraa oottanaadaaninne hegaa gaasuwan metootanaadan oottiis. SHin Heenooki nagarancha gidikkokka, Xoossaara hemettidi ba zerettawu ammanuwan leemiso gidiis. Addaamee Heenookawu layttay 308 gidiyo wode hayqqiis. Ba xallaa siiqiya mayzza aaway Addaame hayqqin a zerettay kayyottidee? Hegaabaa erokko. Hanotay ayba gidikkokka, Heenooki ‘Xoossaara hemettiis.’Doomettaabaa 5:24.

Ne soo asawu koshshiyaabaa kunttiyay nena gidikko, Heenooka ammanuwaappe tamaarana danddayiyoobaa qoppa. So asawu asatettan koshshiyaabaa kunttiyoogee bessiyaaba gidikkokka, ayyaanaaban koshshiyaabaa kunttiyoogaappe aadhiyaabi baawa. (1 Ximootiyoosa 5:8) Hegee haasayiyooba xallan gidennan oottiyooban qoncciyaaba. Geeshsha ayyaanay denttettin xaafettida, Xoossay kessido maaraa kaallada Heenookadan Xoossaara hemettanawu doorikko, neenikka ne soo asay kaallana bessiyo loˈˈo leemiso gidaasa.

 HEENOOKI ‘ETABAA HANANABAA YOOTIIS’

He wode adan ammaniya uri baynna gishshawu Heenooki boorasennan aggenna. A Xoossay Yihooway abaa akeekidee? Ee, akeekiis. Issi gallassi, Yihooway ammanettida ba ashkkaraa haasayissiis. Heenooki he wode deˈiya asawu yootanabaa Xoossay awu oodiis. I Heenooki hananabaa yootanaadan oottiis; hananabaa yootin i yootidobay Geeshsha Maxaafan xaafettido koyro asi a. Hegaa waati eriyoo? Keehi daro layttay aadhi simmin, Yesuusa aayee naˈa gidida Yihuday ayyaanay kaalettin Heenooki yootido hiraagaa xaafiis. *

Heenooki yootido hiraagay aybee? I haagaadan giis: “Akeekite, Xoossaa erenna nagaranchcha asati oottido iita ooso ubbaunne qassi Xoossaa erenna he iita asati Xoossaa bolli haasayido iita haasaya ubbau, Godai eta ubbaa bolli pirddanau, ba daro sha7u geeshshatuura issippe yaana.” (Yihudaa 14, 15) Heenooki ba yootidobay polettanaagaa keehippe ammanettiis. I Xoossay he hiraagaa polidobadan qoppiis. Heenooki sinttappe polettanabaa polettiichidabadan yootidoy, he hiraagay polettiyoogee attennaagaa ammanettido gishshataassa!Isiyaasa 46:10.

Heenooki iita alamiyawu Xoossaa kiitaa yayyennan yootiis

Heenooki he pirddaa kiitaa, geella ubba asawu yootiyo wode awu aybi siyettideeshsha? I yootido pirddaa kiitay ay keena wolqqaamakko akeeka; eti ‘Xoossaa erenna nagarancha asata, iitabaa oottiyaageeta, iita asatanne iitabaa haasayiyaageeta’ gidiyoogaa yootiis. Hegaa gishshawu, Heenooki he hiraagan koyro asati Edene Gannatiyaappe yedetettoosappe simmin asaa hanotay muleera moorettidoogaa ubba asawu mintti yootiis. Yihooway ba “daro sha7u geeshshatuura” yiyo wode he alamee muleera xa­yana. Heenooki Xoossaappe yiida he pirddaa kiitaa yayyennan barkka yootiis! Yelaga gidida Laameeki xala gidida ba aawaa aawaa hanotaa beˈidi garamettennan aggenna. Tumukka Heenooki xala asa.

Heenooka ammanoy nuuni, ‘Ha alamiyaa Xoossay xeelliyoogaadan xeelliyaanaa?’ giidi qoppanaadan denttettees. Heenooki xalatettan yootido pirddaa kiitay he wodiyan deˈiya alamiyawu hanidoogaadan, ha alamiyawukka hanees. Heenooki yootido pirddaa kiitaara maayiya ogiyan, Yihooway he iita alamiyaa xayssanawu Nohe wode Bashshaa Haattaa yeddiis. He bashshay matan yaana wolqqaama bashshawu leemiso. (Maatiyoosa 24:38, 39; 2 PHeexiroosa 2:4-6) He wodeegaadan, ha wodiyankka Xoossay iita alamiyaa bolli xillo pirddaa pirddanawu ba daro shaˈu geeshshatuura giigetti uttiis. Nuuni ubbay Heenooki yootido pirddaa kiitaa nu wozanan wottananne haratussikka yootana koshshees. Hegaara gayttidaagan nu soo asaanne nu laggetu dooroy nuugaappe dummatana danddayees. Issi issitoo nuunikka Heenookaagaadan boorasana danddayoos. SHin Yihooway Heenooka mule yeggibeenna; i ha wodiyan baassi ammanettidi oottiyaageetakka yeggenna!

HAYQUWAA BEˈENNA MALA EKETTIIS

Heenooki wurssettan waanidee? A deˈuwaappekka aaruwan a hayqoy maalaalees. Doomettaabaa maxaafay, “[Heenooki] Xoossaara hemettiiddi xayi bayiis; aissi giikko, Xoossai a ekki efiis” yaagees. (Doomettaabaa 5:24) Xoossay Heenooka waati efiidee? Issi issi Geeshsha Maxaafaa birshshettati Ibraawe 11:5n Xoossay Heenooka saluwaa efiidobadan qonccissoosona. SHin hegee hanennaba. Hayquwaappe denddidi saluwaa biida koyro asi Yesuus Kiristtoosa gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees.Yohaannisa 3:13.

Hara Geeshsha Maxaafati Ibraawe 11:5n, Heenooki hayquwaa beˈennaadan ekettidoogaa yootoosona.  Hegee woygiyoogee? Morkketi Heenooka barcheyidi worenna mala, Yihooway i waayettennan hayqqanaadan oottennan aggenna. Heenooki ekettanaappe kase, ‘Xoossay an ufayttidoogaa’ bessiyaabaa beˈiis. Waatidi? Heenooki hayqqana haniiddi Xoossay ajjuutan bessin, gannate gidida saˈaa beˈennan aggenna. Heenooki Yihoowan nashettiyoogaa bessiya he malaataa beˈi simmidi hayqqiis. Kiitettida PHawuloosi Heenookanne ammanettida hara asata xeelliyaagan, “He asati ubbati ammanuwan haiqqidosona” yaagidi xaafiis. (Ibraawe 11:13) Hegaappe simmin, morkketi a anhaa koyennan aggokkona; shin “ooninne a be7anau danddayibeenna.”; hegee geella he asati a anhaa tunissennaadan woy worddo haymaanootiyawu goˈettennaadan Yihooway genttido gishshataassa gidana. *

Geeshsha Maxaafay yootiyo ha qofaa nu wozanan wottidi, Heenooki waani hayqqidaakko ane qoppoos. Ane kaallidi deˈiyaagaadan haniis giidi qoppoos; shin hanidabay hegaappe dumma gidana danddayees. Heenooki baqatanawu woxxido gishshawu daafuriis. A morkketi i yootido pirddaa kiitaa gishshawu keehi yiillotidi a yedettoosona. Heenooki guutta wodiyawu qosettiyoosaa demmiis; shin i eta kushiyaappe attana danddayennaagaa eriis. I takkennan barchettidi hayqqana giidi qoppiis. I he sohuwan shemppiiddi ba Xoossaa woossiis. Yaatidi, i woppu giis. I ufayssiya issi ajjuutaa beˈiis; ubba i he sohuwan deˈiyaabadan qoppiis.

Yihooway Heenooka efiidoy asay a barcheyidi worana hanishiina gidennan aggenna

I he ajjuutan kase eriyoogaappe keehi dummatiya sohuwaa beˈidabadan qoppa. Hegee awu Edene gannatedan loˈˈiya soho milatiis; shin asay yaa gelennaadan naagiya kiruubeti deˈokkona. Yan minonne payya gidida yelaga attumaasaynne maccaasay daroy deˈees. Eti sarotettan deˈoosona. Heenooki kase eriyo ixoynne haymaanootiyaa gaasuwan gakkiya yedetay yan mule baawa. Heenooki qassi Yihooway a maaddiyoogaa, siiqiyoogaanne nashshiyoogaa akeekiis. I yan deˈanaagaa eriis. I kaseegaappe keehi woppu giidaashin wolqqaama xiskkoy a efi aggiis.

I hanno gakkanawu xiskkiiddi deˈees, hayqqiis; shin ubbabaa hassayiya Xoossaa Yihooway akka hassayees! Yesuusi yootidoogaadan, duufuwan deˈiya, Yihooway hassayiyo ubbati Kiristtoosa cenggurssaa siyidi sarotettay kumido, keehi loˈˈiya ooratta alamiyan deˈanawu xiskkuwaappe denddana.Yohaannisa 5:28, 29.

Neeni yan deˈanawu koyay? Heenookaara gayttanaagee ay keena ufayssanaakko qoppa. Nuuni appe siyana keehi maalaalissiyaabaa qoppa! I wurssettan waanidaakko nu qoppiyoobay tumakkonne appe siyana. SHin nuuni haˈˈi appe tamaarana koshshiyaabay deˈees. PHawuloosi Heenookabaa yooti simmidi, “Ammanoi bainnan ooninne Xoossaa ufaissanau danddayenna” yaagiis. (Ibraawe 11:6) Nuuni ubbay Heenookaagaadan xalananne ammanana koshshiyoogaa hegaappe akeekoos!

^ MENT. 14 Issi issi asay Geeshsha Maxaafaa shaaho giidi qoppiyo Heenooka Maxaafaa giyo maxaafaappe Yihuday he qofaa ekkidi xaafidoogaa issi issi eranchati yootoosona; shin he maxaafay asay medhi ekkidi xaafidobanne Heenooki xaafennan a sunttan sunttettidaba. He maxaafan Heenooki yootido hiraagay deˈiyaaba gidikkonne, he qofay ha wodiyan deˈenna, beniisappe odettiiddi takkida, xaafetti uttidabaappe woy yootiyo taarikiyaappe ekettidaba gidana danddayees. Yihuday he qofaa demmidoy he taarikiyaappe woy saˈaa yaanaappe kase Heenooka loytti eriya Yesuusappe gidana danddayees.

^ MENT. 20 Xoossay Muuse anhaanne Yesuusa anhaakka genttidoy asay hegaa malabawu goˈettennaadaana gidennan aggenna.Zaarettido Wogaa 34:5, 6; Luqaasa 24:3-6; Yihudaa 9.

Gujjada Eranawu

WOCHIYO KEELAA

Xoossaa Ufayssana Danddayiyoo?

Hegaa zaaruwaa bantta deˈuwan wolqqaama balabaa oottida Iyyooba, Looxanne Daawita deˈuwan hanidabaappe akeekoos.