Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa  |  Paydo 1 2016

Loˈˈo Milatidi Cimmiyoogee Xayanee?

Loˈˈo Milatidi Cimmiyoogee Xayanee?

PANAYOTA Meediteraaniyaa abban deˈiya haruuruwan diccaasu. A yelagatettan polotikaa keehi dosawusu. Guyyeppe, bantta heeran deˈiya issi polotikaa parttiyawu xaafe gidada oottaasu. Ubba a he parttiyawu miishshaa shiishshanawu sooppe soo baasu. SHin guyyeppe, Panayotissi haniyoobi ixxiis. Parttiyaa yameti issoy issuwaa lagge giidi xeesikkonne, ubbatoo asa asappe shaakkoosona, gitabaa amottoosona, ooyettoosonanne qanaatoosona.

Daaneeli Ayerlandde biittan haymaanootiyaa minttidi kaalliya keettan dicciis. SHin, i nagara oottikko siˈooliyan xuugettanaagaa a tamaarissiiddi, daro ushshaa uyiya, ceeriyaa kaaˈiyaanne woosa keettawu shiishshiyo miishshaappe wuuqqiya qeeseti loˈˈo milatidi cimmiyoogaa loytti hassayees.

Jefiri ba deˈuwan darotoo kumetta saˈan markkabee deˈiyo, Amarkkaaninne Inggilizen uttidi oottiyaageeti qaxarin bayzziis. SHammiyaageetinne caaratan keesettiyaageeti kawotettaa sunttatuura haasayiyo wode cimmido daro hanotaa i hassayees. Eti maayettidi paramanaadan oottanawu loˈˈo milati cimmidi, aybakka yootoosona.

Hagaa malabay hageetu xalla gidennaagee azzanttiyaaba. Cimmiyoogee ha wodiyan polotikaa, haymaanootiyaanne zalˈˈiyaa gujjin, asay ba deˈuwan oottiyo ubbaban meeze gididaba. “Hipokrit” (loˈˈo milatidi cimmiyaagaa) giya Inggilizetto qaalay darotoo ba meraa laammidi haasayiya woy tiyaatiriyaa oottiya urawu goˈettiyo Giriiketto qaalaappe yiidoogee bessiyaaba. Guyyeppe, he qaalay ba koyiyoobaa polanawu woy harata cimmanawu milatissiya uraa qonccissiyaaba gidiis.

Cimoy cimettidaageeti yiillotanaadan, hanqqettanaadaaninne ixxanaadan oottana danddayees. Cimettidaageeti hidootaa qanxxidi, “Loˈˈo milatidi cimmiyoogee xayanee?” gaana danddayoosona. Xoossaa Qaalay hegee xayanaagaa ammananaadan oottiyaabaa yootiyoogee ufayssiyaaba.

XOOSSAYNNE A NAˈAY LOˈˈO MILATIDI CIMMIYOOGAA WAATI XEELLIYOONAA?

Geeshsha Maxaafay yootiyoogaadan, loˈˈo milatidi cimmiyoogaa doommiday asa gidennan, ayyaana mereta. Seexaanaa Dabloosi koyro maccaasiyo Hewaano cimmanawu shooshshaa goˈettidi ba meraa laammiis; qassi maaddiyaabaa milatidi shiiqiis. (Doomettaabaa 3:1-5) He wodeppe doommidi, daro asay hegaadan milatissees; qassi eti harata cimmanawunne bantta koyiyoobaa polanawu hegaadan oottoosona.

Beni Israaˈeelati eeqawu goynnidonne ayyaanaaban loˈˈo milatidi cimmido wode, hegee ay kaalettanaakko Xoossay zaari zaaridi etawu yootiis. Hananabaa yootiya Isiyaasa baggaara Xoossaa Yihooway,  “Hagee asai ba bolla doonan taakko shiiqees; ba inxxarssan tana bonchchees; shin eta wozanai taappe haahuwan de7ees” yaagiis. (Isiyaasa 29:13) Israaˈeelati siyennan ixxin, Xoossay eta goynuwawu waannatiya Yerusalaame katamaanne beeta maqidasiyaa koyro 607n K.K. Baabilooneti, qassi wurssettan 70 M.Ln Rooma wotaaddarati xayssanaadan oottiis. Xoossay loˈˈo milatidi cimmiyaageeta merinawu coˈˈu gi xeellennaagee qoncce.

Qassi, Xoossaynne a Naˈay Yesuusi ammanettiyaanne ashkke asa keehi nashshoosona. Leemisuwawu, Yesuusi haggaaziyoogaa doommido heeran Naatinaaˈeela giyo issi bitanee akko yiis. Yesuusi a beˈidi, “Genee bainna tumu Israa7eela asi hagaa!” yaagiis. (Yohaannisa 1:47) Barttalamoosakka geetettiya Naatinaaˈeeli Yesuusi kiittido 12tuppe issuwaa gidiis.—Luqaasa 6:13-16.

Yesuusi bana kaalliyaageetuura wodiyaa aattiis; qassi Xoossaa qofaa eta tamaarissiis. Eti loˈˈo milatidi cimmana koshshenna. Yesuusi eta zoranawu he wode haymaanootiyaa kaalettiyaageeti loˈˈo milatidi cimmanawu oottiyoobaa ixxiyoogaa yootiis. Eti oottiyo amaridabaa ane beˈoos.

Eti asa bessanawu xillo milatoosona. Yesuusi i yootiyoobaa siyiyaageetussi, ‘Loˈˈo milatiya iitatuugaadan, intte ammano oosuwaa asa bessanawu asa sinttan oottenna mala naagettite’ yaagiis. I qassi eti hiyyeesawu “geeman” immanaadan yootiis. Eti geeman woossana besseesippe attin, banttana asi beˈana mala woossana bessenna. Yaatikko eti wozanappe goynniyo gishshawu, Yesuusa Aaway eta nashshana.—Maatiyoosa 6:1-6.

Eti harata boranawu eesotoosona. Yesuusi, “Laa ha lo77o milatiya iitau, kasetada ne aifiyaappe tuussaa kessargga; hegaappe guyyiyan, ne ishaa aifiyaappe suullaa kessanau geeshshada xeellana danddayaasa” yaagiis. (Maatiyoosa 7:5) Issi uri darobaa moori uttidi harati moorido guuttabaa yootiyoogan bana coo loˈˈo milatissees. “Aissi giikko, asai ubbai nagaraa oottiis; ashshiya Xoossaappe haakkidosona.”—Roome 3:23.

Eti iitabaa qoppidosona. Parisaaweta kaalliyaageetinne Heeroodisa baggati issi wode Yesuusa giiraara gayttidabaa oychidosona. Eti Yesuusa mela sabbiiddi, “Tamaarissiyaagoo, neeni tumaa haasayiyoogaanne Xoossaa ogiyaa tumatettan tamaarissiyoogaa nuuni eroos” yaagidosona. Hegaappe simmin, eti bala demmidi a oyqqanawu, “Nuuni Roome biittaa Kawuwaa Qeesaarayyo giiraa giiriyoogee wogeeyye woga gidennee?” yaagidi oychidosona. Yesuusi etawu zaaridi, “Ha lo77o milatiya iita asatoo, aissi tana paacceetii?” yaagiis. Eti tumuppe bantta oyshawu zaaruwaa demmanawu koyidi gidennan, ‘bala demmidi, a oyqqanawu’ malido gishshawu, Yesuusi eta loˈˈo milatiya iitata yaagidoogee bessiyaaba.—Maatiyoosa 22:15-22.

Tumu Kiristtaaneti “geeshsha wozanaappe, lo77o zoriya wozanaappe, asi be7o giyoobi bainna ammanuwaappe beettiya siiquwaa” siiqoosona.—1 XIMOOTIYOOSA 1:5

Kiristtaane gubaaˈee PHenxxaqosxxe gallassi 33 M.Ln eqqido wode, daroti tumanchanne ammanettiyaageeta gidiyo hanotay merettiis. Tumu Kiristtaaneti loˈˈo milatidi cimmiyo eeshshaa agganawu minni baaxetidosona. Leemisuwawu, kiitettida 12tuppe issuwaa gidida PHeexiroosi ba mala Kiristtaaneti ‘loˈˈo milatiya iitatetti baynnan tumatettaayyo azazettiyoogan, bantta ishantta siiqanaadan’ minttettiis. (1 PHeexiroosa 1:22) Kiitettida PHawuloosi banaara oottiyaageeti “geeshsha wozanaappe, lo77o zoriya wozanaappe, asi be7o giyoobi bainna ammanuwaappe beettiya siiquwaa” siiqanaadan zoriis.—1 Ximootiyoosa 1:5.

XOOSSAA QAALAWU DEˈIYA WOLQQAA

Yesuusinne i kiittidoogeeti tamaarissido, Geeshsha Maxaafan deˈiya timirttee koyro xeetu layttaagaadan ha wodiyankka keehi maaddees. Hegaa xeelliyaagan Kiitettida PHawuloosi hagaadan giis: “Xoossaa qaalai paxa de7eesinne oottees; naa77u zoozee de7iyo bisuwaappekka aadhdhidi qarattees. He qaalai shemppoinne ayyaanai, kureenne kolzzee issippe gaittiyoosaa shaakkana gakkanaassi caddees. Qassi asa wozanan de7iya koshshaanne qofaa i shaakkees.” (Ibraawe 4:12) Geeshsha Maxaafay tamaarissiyoobaa eridi hegaadan deˈanawu  baaxetiyoogee daroti loˈˈo milatidi cimmiyoogaa aggidi ammanettidaageetanne ashkketa gidanaadan maaddiis. Doomettan etabay odettido heezzu asatubaa qoppa.

“Asa tumuppe siiqiyoogaanne wozanaappe asawu qoppiyoogaa taani beˈaas.”—PANAYOTO

Panayota Yihoowa Markkatu Kawotettaa Addaraashan shiiquwaa shiiqanaadan shoobbin biido wode, ba deˈuwaa laammiyaabaa beˈaasu. A yan asi beˈanaadan giidi coo geeshsha milatanawu oottiyoobaa beˈabeykku. A, “Yan asa tumuppe siiqiyoogaanne wozanaappe asawu qoppiyoogaa taani beˈaas; hegee taani polotikaa mintta kaallido laytta ubban mule beˈa erennaba” yaagaasu.

Panayota Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommada guyyeppe xammaqettaasu. Hegee 30u layttappe kase. A haˈˈi hagaadan gawusu: “Polotikaa parttiyaabaa yootanawu sooppe soo biido wode gidennan, xillotettay kumido alamiyaa nuussi ehaana danddayiya Xoossaa Kawotettaabaa sabbakiyoogaa doommido wode, ufayssiya deˈo waana deˈanaakko akeekaas.”

“Ta mala Kiristtaaneti taani aybanne moorabeennabadan qoppanaadan oottaydda deˈana danddayikke.”—DAANEELA

Daaneeli Kiristtaane gubaaˈiyan ayyaanaaban diccin, aawatettay awu imettiis. Amarida layttappe guyyiyan, i balabaa oottido gishshawu, a kahay a walassiyoogaa doommiis. I hagaadan giis: “Daro layttappe kase woosa keettan loˈˈo milatidi cimmiyoogaa taani beˈidoogaa hassayiyo gishshawu, tawu imettida maataa agga bayaas. Ta mala Kiristtaaneti taani aybanne moorabeennabadan qoppanaadan oottaydda deˈana danddayikke.”

Daaneeli guutta wodiyawu ba hanotaa giigissi simmidi, zaarettidi geeshsha kahan ba kase maatan haggaazana danddayiyaabadan qoppido gishshawu, gubaaˈiyan he maataa immin ufayttidi ekkiis. Loˈˈo milatidi cimmennan Xoossawu haggaaziyaageeti hegaadan ammanettiyoogan erettoosona. Eti bantta ishaa ayfiyaappe ‘suullaa kessanaappe’ kasetidi bantta ayfiyaappe ‘tuussaa kessiyoogaa’ tamaaroosona.

‘Taani cimmada aybanne dirbban yoota bayzziya ura gidana danddayikke. Ta kahay geeshsha gidiis.’”—JEFFERY

Ba deˈuwaa zalˈˈiyan wurssida Jefiri hagaadan giis: “Taani Geeshsha Maxaafaa kaseegaappe loyttada erido wode, zalˈˈiyan asay maayettidi paramanaadan oottanawu cimmada aybanne dirbban yoota bayzziya ura gidana danddayennaagaa akeekaas. ‘Yihooway worddo meezaanaa ixxiyoogaa’ yootiya Leemiso 11:1 mala xiqiseti ta kahay geeshsha gidanaadan maaddidosona.” Ee, Jefiri giiraara gayttidabaa Yesuusa oychidaageetu mala gidenna; i ba mala Kiristtaanetuurakka ammanennaageetuurakka gayttidaagan loˈˈo milatidi cimmana koshshennaagaa tamaariis.

Kumetta saˈan deˈiya miilooniyan qoodettiya Yihoowa Markkati Geeshsha Maxaafaappe tamaaridobaa oosuwan peeshshanawu baaxetiiddi deˈoosona. Eti “tumu xillotettaaninne geeshshatettan Xoossaa leemisuwan merettida ooratta asatettaa” maayanawu keehi baaxetoosona. (Efisoona 4:24) Yihoowa Markkati oonakko, eti woygidi ammaniyaakkonne Xoossay qaalaa gelido ooratta alamiyaabaa neeni tamaaranaadan eti waati maaddana danddayiyaakko eranaadan nena minttettoos. Yan ‘xillotettay deˈana,’ qassi loˈˈo milatidi cimmiyoogee xayana.—2 PHeexiroosa 3:13.

Gujjada Eranawu

HA WODIYAN YIHOOWA SHENIYAA POLIYAAGEETI OONEE?

Yihoowa Markkati Ay Mala Asee?

XOOSSAAPPE YIYA MISHIRAACHUWAA!

Xoossaa Higgee Nuna Go’’iyoy Ayba Ogiyaanee?

Yesuusi nuussi kaaletoy koshshiyoy aybissakko, qassi Geeshsha Maxaafan de’iya, keehi koshshiya naa’’u higgeti awugeetakko qonccissiis.