Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Xiqimita 2017

Zakkaariyaasa Ajjuutay Nena Waati Maaddii?

Zakkaariyaasa Ajjuutay Nena Waati Maaddii?

“Taakko simmite; qassi taanikka inttekko simmana.”—ZAK. 1:3.

MAZAMURE: 89, 86

1-3. (a) Zakkaariyaasi hananabaa yootiyoogaa doommido wode, Yihoowa asaa hanotay ay malee? (b) Yihooway ba asay ‘baakko simmanaadan’ oychidoy aybissee?

XAAXETTI uttida paalliya maxaafaa, keeshiyan qumˈˈetta uttida maccaasiyoonne qoolliyaa qefiyaa malan carkkuwan xoqqasan paalliya naaˈˈu maccaasata; he maalaalissiya misilee Zakkaariyaasa maxaafan deˈees. (Zak. 5:1, 7-9) Yihooway he maalaalissiya ajjuutaa hananabaa yootiyaagee beˈanaadan oottidoy aybissee? He wode Israaˈeelatu hanotay ay malee? Zakkaariyaasi beˈido he ajjuutay ha wodiyan nuna waati maaddii?

2 Yihoowayyo banttana geppida asati 537n K.K. keehi ufayttidosona. Eti 70 layttawu omoodetti simmidi, Baabilooneppe laˈa kiyidosona. Eti koyro keehi ufayttidi, Yerusalaamen tumu goynuwaa zaarettidi essanawu oottiyoogaa doommidosona. Beeta maqidasiyaa baasoy 536n K.K. baasettiis. He wode asay “keehippe wocamiyo gishshau, eta wocamaikka haahosan siyettees.” (Izi. 3:10-13) SHin, eti keexxennaadan digganawu eqettiyaageeti  kaseegaappe yaa wolqqaamidosona. Asay daro metoynne waayee gakkin hidootaa qanxxidi, beeta maqidasiyaa keexxiyoogaa aggiis; qassi eti bantta keettaa keexxiyoogaannne bantta gadiyaa goyiyoogaa doommidosona. Tammanne usuppun layttappe guyyiyankka, Yihoowa beeta maqidasee oosetti wuribeenna. Xoossaa asay Yihoowakko simmanaadaaninne bantta koyiyoobaa kaseyiyoogaa agganaadan etawu hassayissoy koshshiis. Yihooway eti baakko simmanaadan, kaseegaadan xalanaadaaninne kumetta wozanaappe baayyo goynnanaadan koyiis.

3 Ba asay Baabiloona omooduwaappe kiyido waanna gaasuwaa hassayanaadan maaddanawu Xoossay i kiittin hananabaa yootiya Zakkaariyaasa 520n K.K. kiittiis. “Yihooway Hassayiis” giya Zakkaariyaasa sunttay tuma gidida issibaa hassayanaadan oottennan aggenna. Ashshiya Yihoowa eti dogikkokka, Xoossay ba asaa haˈˈikka hassayiis. (Zakkaariyaasa 1:3, 4 nabbaba.) I eti tumu goynuwaa zaarettidi essanaadan eta maaddanaagaa siiquwan yootiis; shin shaahettida wozanan awu goynniyoogaa coˈˈu gi xeellennaagaakka mintti yootiis. Zakkaariyaasi beˈido usuppunttanne laappuntta ajjuutaa baggaara Yihooway eta waati denttettidaakko ane beˈoos. Qassi, hegaappe ha wodiyan nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

WUUQQIYAAGEETA XOOSSAY QAXXAYIYO QIXAATIYAA

4. Zakkaariyaasi ba usuppuntta ajjuutan ay beˈidee, qassi he xaattan naaˈˈu baggankka xaafettidoy aybissee? (Doomettan deˈiya misile 1 xeella.)

4 Zakkaariyaasa shemppo 5y meeze gidenna ajjuutan doommees. (Zakkaariyaasa 5:1, 2 nabbaba.) Zakkaariyaasi zananay 9 meetire gidiyoonne gomppay 4.5 meetire gidiyo carkkuwan paalliya xaatta maxaafaa beˈiis! Hegee birshshettibeenna; qassi nabbabettanawu giigi uttiis. He xaattan naaˈˈu baggankka pirddaa kiitay deˈees. (Zak. 5:3) Beni wode, asay xaatta maxaafan darotoo issi bagga xallan xaafees; shin ha xaatta maxaafan odettidabay keehi koshshiyaaba gidiyo gishshawu naaˈˈu baggankka xaafettiis.

Kiristtaaneti ayba ogiyankka wuuqqana bessenna (Mentto 5-7 xeella)

5, 6. Wuuqqiyoogaa Yihooway waati xeellii?

5 Zakkaariyaasa 5:3, 4 nabbaba. Ubba asay Yihoowan oyshettikko, a sunttan xeegetiya a asay keehi oyshettana bessees. Xoossaa siiqiyaageeti wuuqqiyoogee ‘bantta Xoossaa sunttay cayettanaadan’ oottiyoogaa eroosona. (Lee. 30:8, 9) Kaysuwaa qofay ayba gidikkonne woy hanotaadan a qaxxayennan aggana danddayikkonne, kaysoy yaaretiyoogaa Xoossaappe aattidi xeelliis. I Xoossaa Higgiyaa xaasayidi xeellees, qassi Yihoowanne a sunttaa koshshennaba giidi karees.

6 Zakkaariyaasa 5:3, 4y ‘qanggettay kaysuwaa soo gelanaagaanne yan deˈiiddi he keettaa xayssanaagaa’ yootiyoogaa akeekadii? Hegaa gishshawu, Yihooway ba asaa giddon oosettiya nagaraa qoncciyaa kesseesinne pirddees. Issi uri wuuqqidi ba oottidobaa polisiyaappe, ootissiyaageetuppe, cimatuppe, woy yelidaageetuppe qosana danddayikkonne, Yihoowappe qosana danddayenna. (Ibr. 4:13) Ubbaban ammanettidi deˈiyoogaa akeekiya asaara deˈiyoogee keehi ufayssiyaaba!—Ibr. 13:18.

7. Xaaxetti uttida paalliya maxaafan deˈiya qanggettaappe waani attana danddayiyoo?

7 Ayba ogiyankka wuuqqiyoogee Yihoowa ufayssenna. Nuuni Yihooway kessido kandduwaa maaraa kaallidi, a sunttay aybiininne cayettennaadan oottiya deˈuwaa deˈiyoogaa bonchodan xeelloos. Yaatiyo gishshawu, nuuni Yihooway ba higgiyaa eriiddi kanttiyaageetu bolli pirddiyo pirddaappe aattana danddayoos.

 “GALLASSI GALLASSI” NU QAALAADAN DEˈIYOOGAA

8-10. (a) Caaqoy aybee? (b) Kawuwaa Sedeqiyaasi polennan aggido caaqoy aybee?

8 Xaaxetti uttida paalliya maxaafan xaafettida naaˈˈantto qofay ‘Xoossaa sunttan wordduwan caaqqiyaageetuyyo’ odettidabaa yootees. (Zak. 5:4) Caaqqiyoogee issibay tuma gidiyoogaa qonccissanawu yootiyooba woy issibaa oottanawu woy oottennan agganawu geliyo qaala.

9 Yihoowa sunttan caaqqiyoogee keehi wolqqaamaba. Wurssetta kawoy Yerusalaamen deˈiya kawotaa araatan uttanawu hegaadan oottiis. Sedeqiyaasi Baabiloona kawuwawu ammanettidi deˈanawu Yihoowan caaqqiis. SHin, Sedeqiyaasi ba caaquwaa polibeenna. Hegaa gishshawu, Yihooway hagaadan a bolli pirddiis: “Ta de7uwan caaqqais: Bana kawoyida kawuwaa maachchaa kanttido gishshaunne caaquwaa karido gishshau, he kawuwaa biittan, Baabiloonen [Sedeqiyaasi] haiqqana.”—Hiz. 17:16.

10 Kawuwaa Sedeqiyaasi Xoossaa sunttan caaqqido ba caaquwaa polanaadan Yihooway koyees. (2 Odi. 36:13) SHin, Sedeqiyaasi ba gelido qaalaa kanttidi Baabiloone aylletettaappe laˈa kiyaanaadan Gibxxe kawoy maaddana mala oychiis. Gidoppe aattin, Gibxxe kawoy a maaddibeenna.—Hiz. 17:11-15, 17, 18.

11, 12. (a) Nuuni shiiqettido shiiqo ubbaappe aadhiyaagee aybee? (b) Nuuni nu huuphiyaa geppiyoogee galla galla deˈuwan nuna waati maaddii?

11 Yihooway nuuni geliyo qaalaakka siyees. I nuuni shiiqettido shiiquwaa xoqqu ootti xeellees; qassi i nuna nashshanaadan nuuni hegaa polana bessees. (Maz. 76:11) Nuuni geliyo qaala ubbaappe aadhiyaagee, nu huuphiyaa Yihoowawu geppiyo wode gelido qaala. Geppiyoogee Yihoowawu wozanappe haggaazanawu geliyo qaala.

12 Nuuni geppido gefaa waati polana danddayiyoo? “Gallassi gallassi” nuna gita paaceekka guutta paaceekka gakkees.  He paaciyaa gencciyoogan Yihoowaara nu dabbotay keehi mino gidiyoogaa bessoos. (Maz. 61:8) Leemisuwawu, ooso sohuwan woy timirtte keettan issi uri nena lambbeechiyoogaa doommikko waatuutee? Neeni hegaa eqettada, Yihoowawu azazettana koyiyoogaa bessuutee? (Lee. 23:26) Nuuni deˈiyoy ammanuwan shaahettida keettan gidikko, nunaara deˈiya ooninne nuugaadan baaxetenna wodekka, Kiristtaanetuppe koyettiya eeshshay deˈiyoogeeta gidanaadan maaddana mala Yihoowa oychiyoo? Nuuni deˈiyo hanotay ayba gidinkka, Yihoowa siiquwaa gishshawunne a kaaletuwaa gishshawu a galla galla galatiyoo? Galla galla Geeshsha Maxaafaa nabbabanawu wodiyaa bazziyoo? Nuuni nu huuphiyaa Yihoowayyo geppiyo wode hegaadan oottanawu qaalaa gelida. Hegee azazettiyoogaara gayttidaba. Nu kumetta wozanaappe Yihoowawu goynniyoogee nuuni a siiqiyoogaanne tumuppe awu geppidoogaa bessees. Nuuni coo meezetido gishshawu gidennan, wozanappe goynnoos. Nuuni gelido qaalaa naagiyoogee nuuyyo loˈˈo; nuuni ammanettiyoogee sinttappe woppaa demissees.—Zaa. 10:12, 13.

13. Zakkaariyaasi beˈido usuppuntta ajjuutaappe ay tamaariyoo?

13 Zakkaariyaasi beˈido usuppuntta ajjuutay Yihoowa siiqiyaageeti ayba ogiyankka wuuqqana bessennaagaa woy wordduwan caaqqana bessennaagaa akeekanaadan maaddiis. Israaˈeelati polibeennabay deˈshinkka, Yihooway etan hidootaa qanxxibeennaagaa nuuni akeekoos. Eti morkketun doodettido wode eta gakkida paaciyaa Yihooway akeekiis. I ba gelido qaalaa naagiyoogan nuussi leemiso; qassi nuuni nu gelido qaalaa naaganaadan i nuna maaddana. I maaddiyo issi ogee mata wode kumetta saˈaappe iitatetta ubbaa xayssanaagawu hidootaa immiyoogaa. Zakkaariyaasi beˈido kaalliya ajjuutay hidootan naagiyoobaa qonccissees.

YIHOOWAY IITATA XAYSSEES

14, 15. (a) Laappuntta ajjuutan, Zakkaariyaasi ay beˈidee? (Doomettan deˈiya misile 2 xeella.) (b) Keeshiyaa giddon deˈiya maccaasiyaa aybaayyo leemisoo, kiitanchay he keeshiyaa qumˈˈidoy aybissee?

14 Zakkaariyaasi xaaxetti uttida paalliya maxaafaa beˈi simmin, issi kiitanchay, “Be7a” yaagidi ayyo yootiis. Laappuntta ajjuutan aybi qonccanee? Zakkaariyaasi he wode “makkiyo keeshiyaa” beˈiis. (Zakkaariyaasa 5:5-8 nabbaba.) Ha makkiyo guutta keeshee ‘irssaasiyaa giyo birataappe oosettida qumˈˈuwan qumˈˈettiis.’ Qumˈˈuwaa pogiyo wode, Zakkaariyaasi “issi maccaasiyaa keeshe giddon uttidaaro” beˈiis. Kiitanchay he keeshiyaa giddon deˈiya maccaasiyaa “Iitatettiyo” gidiyoogaa qonccissiis. Maccaasiyaa qashettosaappe kiyanawu baaxetiyoogaa beˈidi Zakkaariyaasi ay keena yayyidaakko qoppa! Kiitanchay o guyye keeshiyan yeggiis; yeggidi keeshiyaa irssaasiyaa giyo birataappe oosettida qumˈˈuwan qumˈˈiis. Hegaa giyoogee woygiyoogee?

15 Ha ajjuutay Yihooway ba asaa giddon ay iitatettaanne coˈˈu gi xeellennaagaa qonccissees. Yihooway iitatettaa beˈiyo wode, hegaa sohuwaara xayssana. (1 Qor. 5:13) Kiitanchay keeshiyaa irssaasiyaa giyo birataappe oosettida qumˈˈuwan sohuwaara qumˈˈiyo wode hegaa bessiis.

Yihooway tumu goynoy geeshsha gididi deˈanaadan oottanawu qaalaa geliis (Mentto 16-18 xeella)

16. (a) Makkiyo keeshee waanishin Zakkaariyaasi beˈidee? (Doomettan deˈiya misile 3 xeella.) (b) He maccaasati bantta qefiyan makkiyo keeshiyaa awu efiidonaa?

16 Hegaappe simmin, qoolliyaagaa mala mino qefee deˈiyo naaˈˈu maccaasati beettidosona. (Zakkaariyaasa 5:9-11 nabbaba.) He maccaasati keeshiyaa giddon deˈiya maccaaseeppe keehi dumma! He maccaasati duge wodhidi “Iitatettiyo” geetettiyaara deˈiyo keeshiyaa pude denttanawu bantta mino qefiyaa goˈettidosona. Eti o awu efiyoonaa? Iitatettiyo “Baabiloone biitti”  efiidi wottidosona. SHin, eti keeshiyaa Baabiloone biitti efiidoy aybissee?

17, 18. (a) Baabiloonee ‘Iitatetteeyyo’ ‘giiga soho’ gididoy aybissee? (b) Neeni ay oottanawu murttadii?

17 Zakkaariyaasa wodiyan deˈiya Israaˈeelatuyyo, Baabiloonee Iitatettiyo wottiyo bessiya soho. Zakkaariyaasinne a mala Ayhudati bantta wode Baabiloonee iitatettawu soho gidiyoogaa eroosona. Eti pokkobaynne eeqaa goynoy darido he kataman diccido gishshawu, galla galla he iita alamiyaa eqettanawu baaxetidosona. Yihooway tumu goynoy ubbatoo geeyanaadan oottiyoogaa ha ajjuutan qonccissidoogee keehi ufayssiyaaba!

18 SHin, he ajjuutay Ayhudati bantta goynoy ubbatoo geeyanaadan oottiyo aawatettay etawu deˈiyoogaakka hassayissiis. Yihoowa asaa giddon iitatettay gelanaadaaninne deˈanaadan mule oottana bessenna. Ha wodiyan, Yihooway nuuni a siiquwaanne a naaguwaa demmiyo ba geeshsha dirijjitiyaakko nuna ehiis. He dirijjitee geeshsha gididi deˈanaadan oottiyo aawatettay nu ubbaassi deˈees. Iitatettay nu ayyaana gannatiyan ayba ogiyankka deˈana bessenna.

GEESHSHA ASAY YIHOOWA BONCHISSEES

19. Zakkaariyaasi beˈido maalaalissiya ajjuutay ha wodiyan nuna waati maaddii?

19 Zakkaariyaasi beˈido usuppunttanne laappuntta ajjuutay ammanettennaageetuyyo koshshiya hassayisso; qassi hegee Yihooway nagaraa coˈˈu giidi xeellennaagaakka hassayissees. Yihoowayyo ammanettidi goynniyaageetikka, iitatettaa keehi ixxana bessees. Ha taarikee saluwan deˈiya nu Aaway nuna siiqiyoogaakka qonccissees. Nuuni Xoossay nashshiyoogeetanne naagiyoogeeta gidanawu minnidi oottikko, hayqqanaadan qanggettokko. Yihooway nuna ufayttidi anjjana. Iitatettay kumido ha alamiyan nuuni geeshsha gididi deˈanawu baaxetiyo baaxe ubbay bessiyaaba. Yihooway maaddin nuuni oottiyoobay ushachanaagaa ammanettana danddayoos! SHin, Xoossaa erennaageeti kumido ha alamiyan tumu goynoy aakkanaagaa waanidi ammanettana danddayiyoo? Gita waayee matido wodiyan Yihooway ba dirijjitiyaa naaganaagaa nuuni ammanettanaadan oottiyaabay aybee? Ha oyshata kaalliya huuphe yohuwan beˈana.