Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Xiqimita 2017

Saragallatinne Kallachay Nena Naagona

Saragallatinne Kallachay Nena Naagona

“GODAASSI, intte Xoossaassi, intte polo azazettikko, hegee hanana.”—ZAK. 6:15.

MAZAMURE: 61, 22

1, 2. Zakkaariyaasi laappuntta ajjuutaa beˈi poliyo wode Yerusalaamen deˈiya Ayhudatu hanotay ay milatii?

ZAKKAARIYAASI laappuntta ajjuutaa beˈi poliis; shin i qoppana bessiya harabaykka deˈees. Yihooway ammanettibeenna asaa qaxxayanaagaa yootin, i minettennan waayi aggana. SHin aybinne laamettibeenna. Asay haˈˈikka ammanettenna, qassi iitabaa oottiyoogaakka aggibeenna; qassi Yihoowa beeta maqidasiyaa zaaretti keexxiyoogee polettibeenna. Yihooway oottite giido oosuwaa oottiyoogaa Ayhudati waanidi sohuwaara aggibayidonaa? Eti bantta biitti simmidoy bantta buzo oosuwaa oottanaassee?

2 Yerusalaame simmida Ayhudati mino ammanoy deˈiyo asata gidiyoogaa Zakkaariyaasi erees. He asati kase deˈiyo loˈˈo deˈuwaa aggidi baanaadan “Xoossai eta wozanaa denttettido” asata. (Izi. 1:2, 3, 5) Etappe daroti mule beˈi erenna biitti baanawu, kase meezetido biittaappe kiyidosona. Yihoowa beeta maqidasiyaa zaarettidi keexxiyoogee keehi koshshiyaaba gidennaakko, eti metoy dariyo 1,600 kilo meetire ogiyaa baana koshshenna.

3, 4. Bantta biitti simmida Ayhudatu bolli gakkida metoy aybee?

3 Eti he ogiyaa biiddi qoppiyoobaynne haasayiyoobay aybee?  Ayhudati biiddi, eti sinttappe deˈanasaabaa daro saatiyawu qoppennan aggokkona. Eti kase Yerusalaamee keehi loˈˈiyoogaa siyidosona. Eta giddon deˈiya cimati kase beeta maqidasiyaa bonchuwaa beˈidosona. (Izi. 3:12) Etaara biidaakko, neeni deˈana Yerusalaame katamaa beˈiyo wode neeyyo aybi siyettanee? Laalettida keettatu bolli mokkida sharafaa beˈiyo wode neeni azzananeeshsha? Baabiloonen deˈiya gitanne mino dirssa gimbbiyaa Yerusalaamen deˈiya laalettida dirssaa gimbbiyaara, hegeekka penggetunne naagiyaageetu gimbbetu gidduwan haˈˈi aafotida sohuwaara geeddarssuuteeshsha? SHin asay hidootaa qanxxibeenna. Eti bantta biitti haahosaa biiddi Yihooway ashshiyaagaa gidiyoogaa akeekidosona. Eti yaa gakkosaara kase beeta maqidasee deˈiyoosan yarshshiyoosaa keexxidi, hegan Yihoowayyo yarshshiyoogaa doommidosona. (Izi. 3:1, 2) Eti koyro ufayttidi oottidobaa beˈiyo wode, hidootaa qanxxanaba milatokkona.

4 Israaˈeelati beeta maqidasiyaa keexxiyoogaa xalla gidennan, bantta katamaakka zaaretti keexxana koshshees. Eti keettaa keexxana, gadiyaa oottananne bantta soo asawu kattaa shiishshana bessees. (Izi. 2:70) Eti oottana koshshiyo daro oosoy deˈees. SHin sohuwaara, eta morkketi yiidi eta oosuwaa digganawu malidosona. Israaˈeelati koyro heeran he morkketa eqettikkokka, 15 layttappe guyyiyan hidootaa qanxxiyoogaa doommidosona. (Izi. 4:1-4) Parsse kawoy 522 K.K. Yerusalaamen keexxiyo ooso ubbaa eti agganaadan awaajjido wode hara paacee gakkiis. He katamay zaarettidi keexettanaba milatibeenna.—Izi. 4:21-24.

5. Yihooway ba asaa waati maaddidee?

5 Yihooway ba asawu koshshiyaabay aybakko erees. Zakkaariyaasi wurssetta ajjuutaa beˈanaadan Xoossay oottiis; he ajjuutan i Ayhudata siiqiyoogaanne eti hanno gakkanawu oottido ubbabaa nashshiyoogaa, qassi eti a oosuwaa oottanawu simmikko i eta naaganaagaa yootiis. Beeta maqidasiyaa keexxiyoogaara gayttidaagan Yihooway, “GODAASSI, intte Xoossaassi, intte polo azazettikko, hegee hanana” yaagidi qaalaa geliis.—Zak. 6:15.

OLANCHA KIITANCHATA

6. (a) Zakkaariyaasi beˈido hosppuntta ajjuutay waani doommii? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Paratu meray dumma dumma gididoy aybissee?

6 Zakkaariyaasi beˈido hosppun ajjuutatuppe wurssettay ammanuwaa keehippe minttiyaaba gidana danddayees. (Zakkaariyaasa 6:1-3 nabbaba.) I beˈidobaa qoppanawu mala. Nahaase giyo birataappe oosettida “naa77u deretuppe gidduwaara” oyddu paraa gaareti woy saragallati yiidosona. He saragallata goochiya paratu meray dumma dumma. Hegee laaggiyaageeta issuwaa haraappe shaakki eranawu maaddees. Zakkaariyaasi, “Hageeti aibee?” yaagidi oychiis. (Zak. 6:4) Ha ajjuutay nunakka maaddiyo gishshawu, hegaabaa erana koyoos.

Yihooway ha wodiyankka kiitanchatu baggaara ba asaa naageesinne minttettees

7, 8. (a) Naaˈˈu dereti aybaayyo leemisoo? (b) Dereti nahaasiyaa birataappe merettidoy aybissee?

7 Geeshsha Maxaafay dereti kawotettuyyo woy aysotuyyo leemiso gidana danddayiyoogaa yootees. Zakkaariyaasa maxaafan odettida dereti Daaneela hiraagan qonccida naaˈˈu deretuura issi mala. He deretuppe issoy merinawu eqqidi deˈiya Yihoowa haaruwaa bessees. Naaˈˈantto deree Yesuusi haariyo Masiyaa Kawotettaa bessees. (Dane. 2:35, 45) Naaˈˈu deretikka beettiyoogaa doommidoy Yesuusi ofinttan 1914n Kawo gidi simmiina; he dereti Xoossay saˈawu halchidobay polettanaadan keehi darobaa oottiiddi deˈoosona.

 8 Dereti nahaasiyaappe merettidoy aybissee? Nahaasee keehi maaddiyaanne phooliya birata. Gayttiyo dunkkaaneenne guyyeppe Yerusalaamen deˈiya beeta maqidasee keexettiyo wode Yihooway he phooliya birataa asay goˈettanaadan azaziis. (Kes. 27:1-3; 1 Kaw. 7:13-16) He naaˈˈu dereti nahaasiyaa biratan leemisettidoogee Yihoowa haaroynne Masiyaa Kawotettay ubbaappe aadhiya suure haaro gidiyoogaa bessees; hegee asay woppan, qassi daro anjjuwaa demmidi deˈanaadan oottana.

9. Saragallaa laaggiyaageeti oonee, qassi etawu imettida oosoy aybee?

9 Hagaappe kaallidi saragallatubaa beˈana. Saragallatinne eta laaggiyaageeti aybiyyo leemisoo? Saragallaa laaggiyaageeti kiitanchata; geella eti citan citan shaahettidi laaggennan aggokkona. (Zakkaariyaasa 6:5-8 nabbaba.) Eti banttawu imettida dumma aawatettaa polanawu ‘saˈa ubbaa Godaa sinttappe’ kiitettidi boosona. Etawu imettiya oosoy aybee? Saragallatinne eta laaggiyaageti bantta kiitettido heeraa boosona. Etawu imettida aawatettay ‘huuphessa bagga biittaappe,’ Baabilooneppe kiyida Yihoowa asaa naaganaadaana. Yihooway Baabiloonee ba asaa zaarettidi aylletettan haarennaagaa qonccissiis. Hegee beeta maqidasiyaa Zakkaariyaasa wode keexxiyaageeta keehi minttettiyaaba! Eti bantta morkketi eqettiyo gishshawu hirggana bessenna.

10. Saragallatubaanne eta laaggiyaageetubaa qonccissiya Zakkaariyaasa hiraagay ha wodiyan nuna waati maaddii?

10 Zakkaariyaasa wodiyaagaadan, ha wodiyankka Yihooway olancha gidida ba kiitanchatun ba asaa minttetteesinne naagees. (Mil. 3:6; Ibr. 1:7, 14) Ayyaana Israaˈeelati leemiso hanotan Gitaa Baablooni omooduwaappe 1919n kiyi simmin, eqettiyaageeti ubbatoo deˈishinkka tumu goynoy aakki aakki biis. (Ajj. 18:4) Nuna kiitanchati naagiyo gishshawu, Yihoowa dirijjitee zaarettidi ayyaanaaban omoodettana giidi yayyana bessenna. (Maz. 34:7) Ubba kumetta saˈan Xoossaa ashkkarati ayyaanaaban gujji gujjidi ishalanaagaa ammanettana danddayoos. Zakkaariyaasa ajjuutaa wotti dentti qoppikko, naaˈˈu deretu giddon deˈiya kuwan woppu giidi deˈanaagaa ammanettoos.

11. Nuuni Xoossaa asaa bolli sinttappe denddana olanchata yayyana bessennay aybissee?

11 Mata wode, Seexaanaa alamiyaa haariya kawotettati Xoossaa asaa xayssanawu qoppidi issippe denddana. (Hiz. 38:2, 10-12; Dane. 11:40, 44, 45; Ajj. 19:19) Hizqqeela hiraagay he olanchati paraa toggidi, biittaa kammiya shaaraadan nu bolli hanqquwan denddanaagaa yootees. (Hiz. 38:15, 16) * Nuuni eta yayyana koshshii? Mule koshshenna! Yihoowa olanchati nu miyyiyan deˈoosona. Gita waayiyaa wode, Yihoowa olancha gidida kiitanchati Xoossaa asaa ashshanawunne Yihoowa haaruwaa eqettiyaageeta xayssanawu issippe denddana. (2 Tas. 1:7, 8) Hegee keehi ufayssiya wode gidana! SHin saluwan deˈiya Yihoowa olanchata kaalettiyay oonee?

 YIHOOWAY BA SUNTTIDO KAWUWAANNE QEESIYAA HUUPHIYAN KALLACHAA WOTTIIS

12, 13. (a) Zakkaariyaasi waatanaadan azazettidee? (b) Aacaa geetettidaagee Yesuus Kiristtoosa gidiyoogaa waati eriyoo?

12 Zakkaariyaasi hosppun ajjuutata barkka beˈiis. SHin i hegaappe simmidi harati beˈana danddayiyoobaanne Xoossaa beeta maqidasiyaa zaaretti keexxiyaageeta minttettiyaabaa oottiis. (Zakkaariyaasa 6:9-12 nabbaba.) Zakkaariyaasi Baabilooneppe mata wode yiida Helddaayi, Xoobbeenne Yadaayi immiyo biraanne worqqaa imotaa ekkidi “kallachchaa” medhanaadan azazettiis. (Zak. 6:11) Zakkaariyaasi kallachaa wottanaadan azazettidoy Yihudaa zarenne Daawita keettaa asaa gidida, biittaa haariya Zarubaabeela huuphiyaanee? Gidenna. I Qeese Ubbatu Halaqaa Yaasu huuphiyan kallachaa wottidoogaa asay beˈidi garamettennan aggenna.

13 Qeese Ubbatu Halaqaa Yaasu huuphiyan kallachaa wottiyoogee a kawo oottii? Oottenna; Yaasu Daawita keettaa asaa gidenna gishshawu, kawo gidana danddayenna. I kallachaa wottidoogee sinttappe merinaa kawonne qeese gidiya urawu malaata. Kawo gidida qeese ubbatu halaqay Tashiyaa woykko Aacaa geetettiis. Geeshsha Maxaafay he Aacay Yesuus Kiristtoosa gidiyoogaa yootees.—Isi. 11:1; Maa. 2:23.

14. Yesuusi Kawonne Qeese Ubbatu Halaqaa gidiyo gishshawu ay oottanee?

14 Yesuusi Kawonne Qeese Ubbatu Halaqaa gidiyo gishshawu, saluwan deˈiya Yihoowa olanchata kaalettiyay a. Xoossaa asay ha iita alamiyan deˈikkokka, i eti saruwan deˈanaadan minnidi oottees. (Erm. 23:5, 6) Mata wode, Kiristtoosi Xoossaa haaruwawu exatanawunne Yihoowa asaa ashshanawu kawotettata xooniya olanchata kaalettana. (Ajj. 17:12-14; 19:11, 14, 15) SHin he gallassaappe kase, Aacay woykko Yesuusi oottana gitabay deˈees.

I BEETA MAQIDASIYAA KEEXXANA

15, 16. (a) Ha wodiyan zaaretti eqqidabaynne geeyidabay aybee, qassi hegaadan oottiday oonee? (b) Kiristtoosa SHaˈu Layttaa Haaruwaa wurssettan hananabay aybee?

15 Yesuusi Kawonne Qeese Ubbatu Halaqa; qassi i ‘Yihoowa beeta maqidasiyaa keexxanaadan’ sunttettiis. (Zakkaariyaasa 6:13 nabbaba.) Ha wodiyan, Yesuusi keexxiyo oosoy 1919n tumu Kiristtaaneta Gita Baabiloonippe kessiyoogaaranne Kiristtaane gubaaˈiyaa zaaretti essiyoogaara gayttidaba. Qassi i gita ayyaana beeta maqidasiyan saˈaa dabaaban oottiyo oosuwaa kaalettanaadan ‘ammanettida wozannaama ashkkara’ sunttiis. (Maa. 24:45) Yesuusi Xoossaa asaa geeshshiyoogaaninne eti geeshsha goynuwaa goynnanaadan maaddiyoogan minnidi oottees.—Mil. 3:1-3.

16 SHaˈu Layttaa Haaruwaa wode, Yesuusinne aara haarana 144,000 kawotinne qeeseti ammanettida asay nagaraappe geeyanaadan oottana. Hegaappe guyyiyan, Xoossaayyo tumuppe goynniyaageetu xallay geeyida saˈan deˈana. Wurssettan tumu goynoy kumetta hanotan zaarettidi eqqana!

KEEXXIYO OOSUWAA MAADDA

17. Yihooway Ayhudatuyyo yootido minttettiyaabay aybee, i yootidobay eta waati maaddidee?

17 Zakkaariyaasi yootidobay he wode deˈiya Ayhudata waati maaddidee? Eti beeta maqidasiyaa keexxi wurssanaadan Yihooway maaddanaagaanne naaganaagaa qaalaa geliis. Yihooway gelido he qaalay hidootaa qanxxida asati minettanaadan oottennan aggenna. SHin he deexo oosuwaa guutta asati waati polanee? Zakkaariyaasi kaallidi yootidobay eti aynne yayyennaadan woy sirennaadan oottees.  Helddaaya, Xoobbiyaanne Yadaaya mala ammanettida asatuppe hara darotikka “GODAA Beeta Maqidasiyaa keexxidi maaddanau” yaanaagaa Xoossay yootiis. (Zakkaariyaasa 6:15 nabbaba.) Ayhudati Xoossay maaddanaagaa ammanettidi, eti keexxennaadan digettikkokka keexxiiddi aggosaappe sohuwaara doommidosona. Keexxennaadan teqqiya, dere mala gidida kawuwaa awaajjuwaa Yihooway diggin, beeta maqidasee 515n K.K. keexettidi wuriis. (Izi. 6:22; Zak. 4:6, 7) SHin Yihooway yootidobay he wodeegaappekka aadhiyaabay haˈˈi polettiiddi deˈiyoogaa qonccissees.

Yihooway nuuni a siiqido siiquwaa mule dogenna! (Mentto 18, 19 xeella)

18. Zakkaariyaasa 6:15y ha wodiyan waani polettiiddi deˈii?

18 Ha wodiyan miilooniyan qoodettiyaageeti tumu goynuwaa goynnoosona; eti bantta “durettettan,” hegeekka bantta wodiyan, wolqqaaninne miishshan gita gidida Yihoowa ayyaana beeta maqidasiyaa keexxiyo oosuwaa wozanappe maaddoosona. (Lee. 3:9) Nuuni ammanettidi maaddiyo wode Yihooway nashshiyoogaa waati erana danddayiyoo? Zakkaariyaasi kallachaa medhanawu koshshiyaabaa Helddaayi, Xoobbeenne Yadaayi ehiidoogaa hassaya. Kallachay eti tumu goynuwawu giidi immidobaa “hassayissiyaabaa” gididi deˈiis. (Zak. 6:14) Hegaadan, nuuni assi oottidobaanne a siiqido siiquwaa Yihooway mule dogenna. (Ibr. 6:10) Hegee Yihooway merinawu hassayiyooba gidana.

19. Zakkaariyaasa ajjuutay ha wodiyan nuna waati maaddii?

19 Tumu goynuwaara gayttidaagan ha wurssetta wodiyan polettiya ubbabay Yihooway anjjiiddi deˈiyoogaanne Kiristtoosi kaalettiiddi deˈiyoogaa bessiyaaba. Nuuni mule yeeqenna, ammanttiyaanne merinawu deˈiya dirijjitiyaa yara. Yihooway tumu goynuwawu halchidobay “hanana.” Yihoowa asaara issippe deˈiyo maataa nashsha; qassi ‘Yihoowa ne Xoossaassi polo azazetta.’ Yaatikko, nu Kawoynne Qeese Ubbatu Halaqay, qassi saragallaa laaggiya saluwaa kiitanchati nena naagana. Tumu goynuwawu maaddiyaabaa neeyyo danddayettidaagaa keenaa ootta. Neeni yaatikko, ha iita alamee xayiyo wode Yihooway nena ashshanaagaanne merinawukka naaganaagaa ammanettana danddayaasa!

^ MENT. 11 Gujjada eranawu, Uddufune 15, 2015 Wochiyo Keelaa sinttaa 29-30n deˈiya, “Nabbabiyaageetu Oyshaa” xeella.