Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Xiqimita 2017

 DEˈUWAN HANIDABAA

Yihooway Oottite Giidobaa Oottiyoogee Anjjuwaa Demissees

Yihooway Oottite Giidobaa Oottiyoogee Anjjuwaa Demissees

“Hegaa nu oottana!” Issi oosuwaa doommanaadan shoobbin ta azinaynne taani, qassi ta ishaynne a machiyaa hegaadan giidi zaarida. Nuuni aybissi eeno giidoo, qassi Yihooway nuna waatidi anjjidee? Ane koyro tabaa hegaappe kasetiyaabaa yootays.

TAANI Inggilizen, Yokshayer giyoosan deˈiya Hemizwarzza giyo kataman, 1923n yelettaas. Bob giyo taappe bayratiya issi ishay tawu deˈees. Tawu layttay uddufunaa heera gidiyo wode, haymaanootiyaa asay asa bessanawu haniyoobaa dosenna ta aaway worddo haymaanootiyaabaa qoncciya kessiya amarida maxaafata demmiis. I nabbabidoban keehi ufayttiis. Amarida layttappe simmin, Bob Atkinseni nu soo yiidi, Ishaa Razerfordda haasayatuppe issoy duuqettidaagaa sissiis. Hegaa giigissidaageeti he maxaafata giigissidoogaa erida! Ta aawaynne aayyiyaa Ishaa Atkinseni ubba galla omarssi nunaara kahuwaa miidi, Geeshsha Maxaafaaban nuuni oychiyo daro oyshata zaaranaadan yootidosona. Nu sooppe daro haakkennasan issi ishaa son shiiquwaa shiiqanaadan shoobettida. SHoobbin nuuni sohuwaara eeno giida; qassi Hemizwarzzan guutta gubaaˈee eqqiis. Guuttaa takkidi zon servants (ha wodiyan woradaa xomoosiyaageeta giyoogaa) nu son mokki ekkiyoogaanne heeran deˈiya aqinyeta qumaa shoobbiyoogaa doommida. Etaara issippe aattido wodee tana keehi maaddiis.

Nuuni zalˈˈiyawu issi issibaa giigissiyoogaa doommida, shin taaway ta ishawu, “Neeni aqinye gidada biikko, nuuni hagaa aggiigana” yaagiis. Bobi eeno giidi, aqinye gididi sooppe kiyidi biis; he wode awu layttay 21. Naaˈˈu layttappe simmin, taani aqinye gidaas; he wode ta 16 laytta naˈa. Qeeraanne Woggaa gidana xayikko, hara gallassatun markkattiyo karddiyaanne duuqettidabaa sissiya miishshaa goˈettada darotoo tarkka sabbakays. SHin Yihooway xannaˈiya ura immidi tana anjjiis; qassi a keehi laamettaasu. I soo asatuppe daroti tumaa siyidi guyyeppe laamettidosona. Kaalliya laytti, taaninne Meeri Henshala dumma aqinye gidida. Nuna kase sabbaketti erenna CHeshayr giyoosaa kiittidosona.

He wode Naaˈˈantto Alamiyaa Olay teeqqiis; qassi maccaasay olaara gayttidaban maaddanaadan azazoosona. Haymaanootiyawu oottiya haratuugaadan, nuuni dumma aqinyetikka hegaappe laˈa gidoos giidi qoppida. SHin pirdda keettati eeno gibookkona, yaatidi 31 gallassa qashuwaa ta bolli pirddidosona. Kaalliya laytti tawu 19 laytta gidin, ta kahaa  gaasuwan wotaaddara oosuwaa oottennaaro geetettanawu mazggafettaas. Taani naaˈˈu shilootan eqqaas, shin tawu pirddibookkona. He ubbabay tana gakkiyo wode, geeshsha ayyaanay tana maaddiyoogaa, qassi Yihooway ta kushiyaa oyqqidi, tana minttiyoogaanne maaddiyoogaa eraas.—Isi. 41:10, 13.

ISHAA ARTER MATIYUSAARA GAYTTAAS

Arter Matiyusaara 1946n gayttaas. I ba kahaa gaasuwan wotaaddara oosuwaa oottenna gishshawu, heezzu agina qashettidi kiyosaara Hemizwarzzan dumma aqinye gidi oottiya ba ishaa Denisaara haggaazanawu biis. Eta aaway eta guutta naatettaasappe doommidi Yihoowabaa tamaarissin, eti panttatettaa wodiyan xammaqettidosona. Sohuwaara Denisa Ayerlandde yeddin, Arteraara haggaaziya uri xayiis. Ta aawaynne aayyiyaa minni oottiya yelaga aqinyiyaa Artera hanotan ufayttidi, i banttanaara deˈanaadan shoobbidosona. Taani eta oychanawu biyo wode, qumaa mi simmin Arterinne taani sayneta meeccoos. Guyyeppe issoy issuwawu dabddaabbiyaa xaafiyoogaa doommida. Arteri 1948n haranttuwaa heezzu agina qashettanaadan pirddettiis. Nuuni danddayido wode ubbaa kumetta wodiyaa haggaazanawu halchidi, Ichashe 1949n issippe aqo oyqqida. Yihooway anjjidonne nuuni akeekan maara halchido gishshawu, shemppo wodiyan teerida mitta ayfiyaa maxiyoogan guutta miishshaa demmoos; yaatidi, aqinye gididi haggaaziyoogaa aggibookko.

Nu bullachaappe guuttaa takkidi, 1949n Hemizwarzzan

Layttappe guuttaa dariya wodee aadhi simmin, Huuphessa Ayerlandden Kaatoliketi dariyoosaa, koyro Armaga katamaa, guyyeppe qassi Niwira katamaa baanaadan nuna oychidosona. Ya heeran ooshshay dariyo gishshawu, nuuni keehi naagettidi akeekan asaa haasayissoos. Nuuni deˈiyoosaappe 16 kilo meetire haakkidi deˈiya Yihoowa Markka gidida azinaanne machee keettan shiiquwaa shiiqoos. SHiiqiyaageeti hosppuna gidana. Yan aqanaadan nuna shoobbiyo wode, wuygen saˈan hiixxin aqidi, wonttetta gallassi malˈˈo qanˈˈiyaa moos. Haˈˈi hegaa heeran daro Yihoowa Markkati deˈiyoogaa eriyoogee keehi ufayssiyaaba.

“HEGAA NU OOTTANA!”

Ta ishaynne a machiyaa Lotta kasekka Huuphessa Ayerlandden dumma aqinye gididi haggaaziiddi deˈoosona, qassi 1952n nuuni oydday Belfasten awuraajjaa shiiquwaa shiiqida. Issi ishay nuna oyddaanne he wode Birttaaniyaa macara biiruwawu haggaaziya Prays Hiyuza ba son mokki ekkiis. Ayerlandde asawu qoppidi giigissido, Xoossaa Ogee Siiqo giyo bukleetee kiyidoogaa denttidi issi qammi haasayida. Ishaa Hiyuzi Ayerlandde biittan Kaatoliketa haasayissiyoogee wayssiyoogaa yootiis. Ishantta eti deˈiyo keettaappe kessi yeddoosona, qassi qeeseti asaa eta bolli denttettoosona. Praysi, “Ha bukleetiyaa he biittan ubbasaa gattiyo dumma zamachan ootissanawu, kaamee deˈiyo azinaynne machiyaa nuussi koshshoosona” yaagiis. * Nuuni sohuwaara, “Hegaa nu oottana!” giidi zaarida. Ha taarikiyaa doomettan odettidabay hegaa.

Motoriyaaninne aara ohetti uttida gaariyan hara aqinyetuura

 Dablina kataman aqinyeti awudenne xayi erenna keettay ammanettada daro wodiyaa haggaazida michee Ma Ratlandi keettaa. Nuuni yan shemppidi nuussi deˈiya amaridabaa bayzzi simmidi, Boba motoriyaaninne motoriyawu miyyessan ohetti uttida gaariyan oyddaykka gurddettidi kaame koyanawu kiyida. Asi goˈettido, nuussi haniya kaamiyaa demmidi, nuuppe issoynne laaguwaa danddayenna gishshawu, bayzzida bitanee kaamiyaa soo gattanaadan oychida. Arteri he galla omarssi alggan uttidi, kaamiyaa laaggiyaabadan kushiyaa qaattiiddi daro takkiis. Wonttetta galla i kaamiyaa essosaappe laaggidi efaanawu malishin, Mildrid Wiletto (guyyeppe Jon Baara gelaaro) giyo misoonaawiyaa yaasu. A kaamiyaa laaggiyo gishshawu waati laagganaakko a tamaarissaasu. Yaatin, ogiyan laaggoogaappenne guuttaa meezetoogaappe guyyiyan baanawu giigettida!

Nu kaamiyaanne kaamiyan goochiyo keettaa

Nuussi koshshida harabay deˈiyo sohuwaa. Morkketi xuuggana danddayiyo gishshawu, kaamiyan goochiyo keettan deˈennaadan nuna zoridosona; yaatin keetta demmanawu loytti koyikkonne, demmibookko. He gallassi oyddaykka kaamiyaa giddon aqida. Wonttetta gallassi, naaˈˈu guutta alggata gatti oyttidi son oottido, kaamiyan goochiyo keetta xallaa demmida. Hegee nu keetta gidiis. Pashkkidi haasayissiya goshshanchatu gaden he goochiyo keettaa essanawu metootibeennaagee garamiyaaba. Nu deˈiyoosaappe 16⁠ppe biidi 24 kilo meetiriyaa haakkiya moottaa sabbakidi gattoos. Hegaappe harasaa bi simmidi, nu keettaa esso heeran deˈiyaageeta simmi yiidi oychoos.

Darin metiyaabi baynnan, Ayerlandden arshsho bagga tohossan deˈiya keetta ubbaa biidi, 20,000⁠ppe daro bukleeteta asawu immida; yaatidi, eranawu koyiya asaa sunttaa Birttaaniyaa macara biiruwawu kiittida. Haˈˈi yan daro xeetu Yihoowa Markkati deˈiyoogee keehi gita anjjo!

INGGILIZE GUYYE SIMMIDI, HEGAAPPE ISKOTLANDDE BIIDA

Guyyeppe tohossa Londenen oottanawu kiitettida. Amarida saaminttay aadhi simmin, Arteri wonttetta galla woradaa xomoosiyo oosuwaa doommanaadan Birttaaniyaa macara biiruwaappe silkkiyan awu odettiis. Issi saamintta xallaa loohi simmidi, Iskotlandden deˈiya nu woradaa biida! Arteri haasayaa giigettanawu wode xayikkonne, i Yihoowa oosuwan metiyaabaa gencci aattanawu eeno giyoogee tana keehi minttettees. Nuuni woradaa oosuwan keehi ufayttida. Amarida layttaa ay gubaaˈessinne imettibeenna moottan takkidi, daro ishanttukkonne michonttukko yiidoogee nuussi gita anjjo.

Arteri 1962n Giiliyaaden tammu aginaa tamaaranaadan shoobettido wode, nuuni deexobaa kuuyana bessiis. Taani beennaba gidikkonne, Arteri he maataa eeno giidi ekkana koshshiyoogaa kuuyida. Taani tarkka attido gishshawu, dumma aqinye gidada guyye Hemizwarzza baas. Arteri layttappe guyyiyan simmidi yin, awuraajjaa oosoy nuussi imettin, Iskotlandden, huuphessa Inggilizeeninne Huuphessa Ayerlandden ubbasan oottida.

 AYERLANDDEN HARA OOSOY IMETTIIS

Arteri 1964n, Ayerlandde biittan macara biiruwawu haggaaziyaagaa gidiis. Nuuni yuuyidi xomoosiyo oosuwan keehi ufayttido gishshawu, oosoy laamettin tana koyro keehi qofissiis. Aadhidabaa hassayada, Beeteelen haggaaziyo maatay imettido gishshawu haˈˈi Yihoowa galatays. Neeni oottennabadan qoppiyo wodekka, issi oosoy neeyyo imettikko, eeno giyoogee ubbatoo Yihoowa anjjuwaa demissiyoogaa ammanays. Biiruwan oottiyoogan, xuufiyaa kaaxiyooban yeggiyo oosuwaa, kattiyoonne geeshshiyo oosuwaa ta deˈuwan oottaas. Amarida wodiyaa awuraajjaa oosuwaa oottido gishshawu, kumetta biittan deˈiya ishanttuura gayttida. Hegeenne, nuuni xannaˈissidoogeeti ayyaanaaban dicciyoogaa beˈiyoogee Ayerlandden deˈiya nu ayyaana so asaara siiqettanaadan maaddiis. Hegee keehi gita anjjo!

AYERLANDDEN XOOSSAA OOSUWAA TAARIKIYAN HANIDA GITABAA

Daro biittaappe yiidaageeti Ayerlandden koyro gita shiiquwaa, 1965n Dablina kataman shiiqidosona. * Ubbasan asay keehi ixxishinkka, he gita shiiqoy maara polettiis. SHiiqida asay muleera 3,948, qassi 65 asay xammaqettiis. Hara biittappe yiida 3,500 ishanttanne michontta bantta son mokki ekkida ubbawu galata dabddaabbee gakkiis. Mokkidaageetikka imattata eta eeshshawu nashshidosona. Hegee Ayerlandden hanida keehi gitaba.

Arteri Naatan Noori 1965n gita shiiquwawu yiidaagaa mokkees

Arteri, 1983n, Geeshsha Maxaafaa Taariketa giyo maxaafay Gaˈelike qaalan kiyidoogaa erissees

Huuphessanne tohossa Ayerlanddee, 1966n Dabilina macara biiruwan issippe walahettiis—he haruuruwan deˈiya polotikaanne haymaanootiyaa shaahuwaappe hegee keehi dumma. Kaatoliketi daroti tumaa eridi kase Protesttante gidida ishanttuura issippe haggaaziyoogaa beˈiyoogee nuna keehi ufayssiis.

NU OOSOY MULEERA LAAMETTIIS

Birttaaniyaanne Ayerlandde macara biiroti 2011n walahettido wode, nuuni Londene Beeteelen oottanawu kiitettin nu deˈoy muleera laamettiis. Artera payyatettaabay tana qofissiyoogaa doommido wodiyan hegee odettiis. I maramarettin Parkinsene harggiyaa giyoogee a oyqqidoogee erettiis. Uddufune 20, 2015n, tanaara 66 layttaa issippe deˈida ta aqo laggee hayqqiis.

Aadhida amarida layttatun, taani keehi kayyottays, qofan waayettaysinne seelettays. Kase Arteri ubbatoo ta miyyiyan deˈees. A keehi laamotays! SHin hegaa malabay gakkiyo wode, issi uri Yihoowakko keehi shiiqees. Artera asay keehi siiqiyoogaa eriyoogeekka ta wozanaa ufayssees. Ayerlandden, Brittaaniyaaninne, haray atto Amarkkan deˈiya ishanttinne michonttikka tawu dabddaabbiyaa xaafidosona. He dabddaabbeti, qassi Artera ishay Denisi, a machiyaa Mavisanne ta ishaa naati Rutanne Juda minttettidoogee tana maaddido maadoy odinkka wuriyaaba gidenna.

Tana keehi minttettida xiqisee Isiyaasa 30:18. He xiqisee, ‘Yihooway intteyyo kehanawu naagees; i intteyyo qarettiyoogaa bessanawu denddees. Ayssi giikko, Yihooway xillo pirddiya Xoossaa; a naagiyaageeti ubbati anjjettidaageeta’ yaagees. Yihooway ubbabaa giigissanawunne ooratta alamiyan nuussi ufayssiya oosuwaa immanawu danddayan naagiyoogaa eriyoogee tana keehi minttettees.

Nu aadhida deˈuwaa hassayiyo wode, Yihooway Ayerlandden oosuwaa waati kaalettidaakkonne anjjidaakko akeekays! He ayyaanaabaa dichan taanikka amaridabaa oottidoogee tawu gita maata. Yihooway oottite giidobaa oottiyoogee nuuyyo anjjuwaa demissiyoogee aynne sirissenna.

^ MENT. 12 Yihoowa Markkatu Laytta Maxaafaa, 1988, sinttaa 101-102 xeella.

^ MENT. 22 Laytta Maxaafaa, 1988, sinttaa 109-112 xeella.