Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Xiqimita 2017

Tumay ‘Tooraa Eheesippe Attin, Sarotettaa Eheenna’

Tumay ‘Tooraa Eheesippe Attin, Sarotettaa Eheenna’

“Taani sa7aassi sarotettaa ehaanau yiidobaa inttessi milatoppo; taani tooraa ehaanau yiidoogaappe attin, sarotettaa ehaanau yabeikke.”—MAA. 10:34.

MAZAMURE: 123, 128

1, 2. (a) Nuuyyo haˈˈi ayba sarotettay deˈii? (b) Nuuyyo ha wodiyan kumetta sarotettay deˈennaadan diggiyaabay aybee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

NUUNI ubbay unˈˈettennan saruwan deˈanawu koyoos. Nuna woppaa diggiya qofaa qoppennaadan teqqiya ‘Xoossaa sarotettaa’ Yihooway nuussi immido gishshawu a keehi galatoos! (Pili. 4:6, 7) Nuuni nu huuphiyaa Yihoowawu geppido gishshawu, nuuyyo “Xoossaara sarotettai” deˈees; qassi nuuni ayyo mata dabbo.—Roo. 5:1.

2 SHin, Xoossay kumetta sarotettaa ehiyo wodee biroona. Ha wayssiya wurssetta gallassay ooshshan kumiis; qassi keehi daro asay ooyettees. (2 Xim. 3:1-4) Nuuni Kiristtaane gidiyo gishshawu, Seexaanaanne i aassiyo worddo timirttiyaa eqettanawu ayyaanaa olaa olettana bessees. (2 Qor. 10:4, 5) Gidoppe attin, nuuni saro deˈennaadan oottiya wolqqaamabay gakkiyoy ammanenna dabbotuppe gidana danddayees. Amaridaageeti nu ammanuwaa qilliiccana, so asay shaahettanaadan ootteeta giidi mootana woy nuuni ammanuwaa aggana xayikko nuna kaddana giidi yashissana danddayoosona. So asay eqettiyoogaa nuuni waati xeellana bessii? Hegaa malabay gakkiyo wode saruwan waani deˈana danddayiyoo?

 SO ASAY EQETTIYOOGAA NUUNI WAATI XEELLANA BESSII?

3, 4. (a) Yesuusa timirttee asay waananaadan oottii? (b) Yesuusa kaalliyoogee keehi metiyoy awudee?

3 Yesuusi i tamaarissiyoobay asay shaahettanaadan oottiyaaba gidiyoogaanne a kaalliyaageeti asay eqettishinkka a kaallanawu xalana koshshiyoogaa erees. Eqettiyoogee so asaa giddon deˈiya sarotettay moorettanaadan oottana danddayees. Yesuusi hagaadan giis: “Taani sa7aassi sarotettaa ehaanau yiidobaa inttessi milatoppo; taani tooraa ehaanau yiidoogaappe attin, sarotettaa ehaanau yabeikke. Aissi giikko, taani na7aa a aawaappe, na7iyo i aayeeppe, na7aa machchiyookka i bolloteeppe shaakkanau yaas; asassi morkketi a so asata gidana.”—Maa. 10:34-36.

4 Yesuusi, “Taani . . . sarotettaa ehaanau yiidobaa inttessi milatoppo” giidoy aybissee? I erissiyo ashkkara gidiyoogee kaalettiyoobaa asay eranaadan koyido gishshataassa. I yootiyoobay asay shaahettanaadan oottana danddayees. Yesuusa halchoy Xoossaabaa tumaa asaa tamaarissanaassappe attin, so asaa shaakkanaassa gidenna. (Yoh. 18:37) SHin, mata laggeti woy so asay tumaa eqettikko, issi uri Kiristtoosa timirttiyawu ammanettidi deˈiyoogee keehi metana.

5. Yesuusa kaalliyaageetu bolli gakkiyaabay aybee?

5 Yesuusi bana kaalliyaageeti bantta dosan genccana bessiyo metuwaappe issoy so asay eqettiyoogaa gidiyoogaa yootiis. (Maa. 10:38) Kiristtoosi erissiyo ashkkarati a ufayssanawu, so asay eta qilliicciyoogaa woy ubba qassi zaggiyoogaa genccana koshshees. SHin, eti aggidobaappe keehi aadhiyaabaa demmidosona.—Marqqoosa 10:29, 30 nabbaba.

6. Yihoowawu goynniyo gishshawu nu dabboti nuna eqettikko nuuni ay hassayana bessii?

6 Nu dabboti nuuni Yihoowawu goynniyo gishshawu nuna eqettikkokka, eta ubbatoo siiqana bessees; shin nuuni Xoossaanne Kiristtoosa ooppenne aattidi siiqana bessiyoogaa hassayana koshshees. (Maa. 10:37) Nuuni Yihoowappe aattidi nu soo asaa siiqanaadaaninne awu ammanettiyoogaa agganaadan Seexaanay koyiyoogaa akeekanakka koshshees. So asay nuna eqettana danddayiyo amarida hanotaanne nuuni hegaa xoonana danddayiyo ogiyaa ane beˈoos.

AMMANENNA AQO LAGGIYAA

7. Ne aqo laggee Yihoowawu oottennaagaa gidikko, neeni ne hanotaa waata xeellana bessii?

7 Geeshsha Maxaafay aqo oyqqiyaageeti “bantta bolli waayiyaa ehaana” yaagees. (1 Qor. 7:28) Ne aqo laggee ammanennaagaa gidikko, ne aqo deˈuwan keehi unˈˈettana danddayaasa. SHin, neeni ne hanotaa Yihoowagaadan xeelliyoogee koshshiyaaba. Ne aqo laggee Kiristtoosa kaallennaagaa gidiyoogaa xallay neeni paraman woy coo shaahettanaadan gaaso gidenna. (1 Qor. 7:12-16) Ammanenna azinay ayyaanaaban so asaa kaalettana xayikkonne, so asawu i huuphe gidiyo gishshawu bonchettana bessees. Hegaadankka, Kiristtaane azinay ba machiyaa ammaniyaaro gidana xayikkonne, o siiqananne iyyo koshshiyaabaa qarettidi kunttana bessees.—Efi. 5:22, 23, 28, 29.

8. Ne aqo laggee neeni Yihoowawu loytta goynnennaadan digganawu malikko, ayba oyshata nena oychana danddayay?

8 Ne aqo laggee neeni Yihoowawu loytta goynnennaadan digganawu malikko shin? Leemisuwawu, issi michee azinay a saaminttan amarida gallassa xallaa haggaazanaadan odiis. Ne hanotay hegaa mala gidikko, nena hagaadan oycha: ‘Ta aqo laggee taani Xoossawu goynniyoogaa agganaadan koyii? Koyennaba gidikko, taani ta aqo laggee giidobaa oottana danddayiyaanaa?’ Neeni ashkke gidikko, ne aqo deˈuwan metiyaabay darenna.—Pili. 4:5.

9. Kiristtaane gidida aqo laggee naati ammanenna bantta aawaa woy aayyiyo bonchanaadan waati tamaarissana danddayii?

 9 Ne aqo laggee ammanennaba gidikko, naata loohissiyoogee metana danddayees. Leemisuwawu, Geeshsha Maxaafay, “Ne aawaanne ne aayyiyo bonchcha” yaagidi yootiyo azazuwaa ne naati azazettanaadan neeni eta tamaarissana koshshees. (Efi. 6:1-3) SHin kandduwaara gayttidaagan Xoossay kessido xoqqa maaraa ne aqo laggee kaallennaba gidikko shin? Ne aqo laggiyaa bonchiyoogan leemiso gida. Ayyo woy iyyo deˈiya loˈˈo eeshshaa ubbatoo qoppa; qassi a woy o nashshiyoogaa yoota. Ne naatu sinttan ne aqo laggiyaabaa iitabaa mule haasayoppa. Yaatiyoogaappe, Yihoowawu oottanawu woy agganawu ubba asaykka doorana koshshiyoogaa qonccissada yoota. Ne naatu loˈˈo eeshshay ammanenna ne aqo laggee tumu goynuwaa goynniyoogaa dooommanaadan denttettana danddayees.

Danddayettiyo wode ubban ne naata Geeshsha Maxaafaa tumaa tamaarissa (Mentto 10 xeella)

10. Kiristtaane gidida aawati woy aayoti so asay dumma dumma haymaanootiyaa kaalliyo keettan Geeshsha Maxaafaa tumaa bantta naata waati tamaarissana danddayiyoonaa?

10 Issi issitoo, ammanenna aqo laggee naati worddo haymaanootiyaa timirttiyaa tamaaranaadaaninne hegaara gayttida baalaa bonchanaadan koyana danddayees. Issi issi azinati machiyaa bantta naata Geeshsha Maxaafaa xannaˈissennaadan diggana danddayoosona. Gidikkokka, ammaniya machiyaa naata Geeshsha Maxaafaa tumaa tamaarissanawu bawu danddayettidabaa oottawusu. (Oos. 16:1; 2 Xim. 3:14, 15) Leemisuwawu, ammanenna azinay Yihoowa Markka gidida ba machiyaa bantta guutta naata Geeshsha Maxaafaa xannaˈissennaadan woy gubaaˈe shiiquwaa efeennaadan diggana danddayees. Machiyaa ba azinay kuuyidobaa bonchikkokka, hanotay injjetiyo wode naata kandduwaabaa tamaarissiyoogaaninne Yihoowabaa etawu yootiyoogan ba ammanuwaa qonccissana  danddayawusu. (Oos. 4:19, 20) SHin goynuwaara gayttidaadan naati wodeppe bantta koyidobaa kuuyana danddayiyoogee erettidaagaa.—Zaa. 30:19, 20. *

TUMU GOYNUWAA EQETTIYA DABBOTA

11. Yihoowa Markka gidenna ne soo asaara maayettennaadan oottiyaabay ayba gidana danddayii?

11 Koyro heeran, nuuni Yihoowa Markkatuura gayttidoogaa nu soo asawu woy dabbotuyyo yootennan aggana danddayoos. SHin nu ammanoy minniyo wode, nu ammanuwaabaa qonccissidi yootana koshshiyoogaa akeekoos. (Mar. 8:38) Neeni Xoossawu ammanettiyoogee ne soo asaara maayettennaadan oottana danddayees. SHin neeni Yihoowawu ammanettada deˈaydda ne soo asaara saruwan deˈanawu oottana danddayiyo issi issibaa ane beˈoos.

12. Ammanenna nu dabboti nuna eqettiyoy aybissa gidana danddayii, qassi nuuni eta qofaa akeekiyoogaa waati bessana danddayiyoo?

12 Ammanenna ne dabbotu qofaa akeeka. Nuuni Geeshsha Maxaafaappe tumaa erido gishshawu keehi ufayttikkokka, nu dabboti nuuni cimettidabadan woy iita haymaanootiyaa kaalliyoogaa doommidabadan balan qoppana danddayoosona. Nuuni etaara baalaa bonchenna gishshawu, eta hegaappe simmin siiqennabadan qoppana danddayoosona. Ubba nuuni hayqqi simminkka iitabay nu bolli gakkana giidi eti qoppana danddayoosona. Eti nuuyyo hegaadan hirggidoy aybissakko eranawu eta qofaa akeekananne eti giyoobaa akeekan siyana bessees. (Lee. 20:5) Kiitettida PHawuloosi ‘ubba asawu’ mishiraachuwaa yootanawu eta hanotaa akeekanawu baaxetiis; nuunikka hegaadan oottiyoogee maaddana danddayees.—1 Qor. 9:19-23.

13. Ammanenna dabbotuura waati haasayana bessii?

13 Loˈˈo qaalaa haasaya. Geeshsha Maxaafay, ‘Intte haasayay ubba wode, siyanawu kehiyaagaa gidanawu bessees’ yaagees. (Qol. 4:6) Nu dabbotuura haasayiyo wode geeshsha ayyaanaa ayfiyaa nuuni ayfanaadan maaddiya he ayyaanaa immana mala Yihoowa woossana danddayoos. Eta worddo ammanuwaa ubbaa xeelliyaagan nuuni etaara palamettana koshshenna. Eti haasayidobay woy oottidobay nuna qohikko, kiitettidaageetu leemisuwaa kaallana danddayoos. PHawuloosi hagaadan giis: “Nuna asi cayiyo wode, anjjoos. Nuna yedetti yuuyiyo wodekka danddayoos. Nu bolli iitabaa haasayiyo wode, nuuni lo77o qaalaa zaaroos.”—1 Qor. 4:12, 13.

14. Nu eeshshay loˈˈo gidiyoogee ay demissii?

14 Ne eeshshay loˈˈo gido. Loˈˈo qaalaa haasayiyoogee eqettiya nu dabbotuura sarotettan deˈanaadan maaddikkonne, nu loˈˈo eeshshay hegaappekka aadhiya loˈˈobaa demissana danddayees. (1 PHeexiroosa 3:1, 2, 16 nabbaba.) Yihoowa Markkati bantta aqo deˈuwan ufayttiyoogaa, bantta naata suure dichiyoogaa, qassi geeshshanne ufayssiya deˈo deˈiyoogaa ne dabboti ne deˈuwan beˈanaadan ootta. Nu dabboti tumaa siyanawu ixxikkonne, nuuni ammanettidi deˈiyoogan Yihoowa ufayssiyoogaa eridi ufayttana danddayoos.

15. Nu dabbotuura palamettennaadan nuuni kasetidi waati halchana danddayiyoo?

15 Kasetada halcha. Maayettennaadan oottana danddayiya hanotaanne hegaa giigissana danddayiyo ogiyaa qoppa. (Lee. 12:16, 23) Awusttiraaliyan deˈiya issi michiyaa hagaadan gaasu: “Ta azinaa aawantti tumaa keehi eqettidosona. Eta oychanawu baanaappe kase, hanqqetissiyaabay merettiyo wode hanqqettidi zaarennaadan maaddana mala ta azinaynne taani Yihoowa woossoos. Nuuni pashkki giidi etaara haasayana danddayiyo qofaa giigettidi  boos. Daro saatiyaa haasayiiddi haymaanootiyaabaa palamettenna mala, ay keena wodiyaa tobbanaakko kasetidi kuuyoos.”

16. Ne dabbota azzanttana gaada yayyennaadan nena aybi maaddana danddayii?

16 Ammanenna nu dabbotuura maayettennaadan oottiyaabay merettiyoogee attenna. Neeni ne dabbota keehi siiqiyo gishshawunne eta ufayssanawu ubbatoo baaxetiyo gishshawu, hegaa malabay merettiyoogee nena keehi azzanttana danddayees. Neeyyo hegaadan siyettikko, ne soo asaa siiqiyoogaappe aattada Yihoowawu ammanettanawu baaxeta. Ne dabboti hegaa beˈiyo wode, Yihoowawu oottiyoogaa neeni keehi xoqqu oottada xeelliyoogaa akeekana. Ooninne tumaa siyanaadan giddana danddayakka. Yaatiyoogaappe, Yihoowa ogiyaa kaalliyoogee nena maaddidoogaa bessana danddayaasa. Siiqo Xoossay, awu oottanaadan nuna shoobbidoogaadan, etakka shoobbees.—Isi. 48:17, 18.

SO ASAAPPE ISSOY YIHOOWAYYO GOYNNIYOOGAA AGGIYO WODE

17, 18. So asaappe issoy Yihoowayyo goynniyoogaa aggikko, hanotaa genccanawu nena aybi maaddana danddayii?

17 So asaappe issoy gubaaˈiyaappe bohettikko woykko bana shaakkikko, hegee issi uri nena tooraa xeeran caddiyoogaadan keehi seelliyaaba. He keehi seelliyaabaa waana genccana danddayay?

18 Ayyaanaabaa oosuwaa ubbatoo ootta. Ubbatoo Geeshsha Maxaafaa nabbabiyoogan, shiiquwawu giigettada biyoogan, haggaaziyoogaaninne genccanawu woossiyoogan ne ammanuwaa mintta. (Yih. 20, 21) SHin neeni hegaa ubbaa oottayddakka haˈˈikka azzanikko shin? Hidootaa qanxxoppa! Ayyaanaabaa oosuwaa ubbatoo oottiyoogee ne qofaynne neessi siyettiyaabay suure gidanaadan maaddana danddayees. Mazamure 73 xaafida uraabaa qoppa. I balabaa qoppiyoogaa doommido gishshawu keehi metootiis; shin Xoossawu goynniyo sohuwaa i gelido wode ba qofaa suurissiis. (Maz. 73:16, 17) Ammanettada Yihoowawu goynniyoogee neenikka hegaadan oottanawu maaddana danddayees.

19. Yihooway ba asaa seeriyo ogiyaa neeni bonchiyoogaa waata bessana danddayay?

19 Yihoowa seeraa siya. Xoossaa seeray bohettida uraa gujjin, so asaanne laggeta ubbaa maaddanaagaa Yihooway erees. Siiqiyo urawu seeray imettiyoogee keehi seelliyaaba gidikkonne, hegee i woy a wodeppe Yihoowakko simmanaadan maaddana danddayees. (Ibraawe 12:11 nabbaba.) Leemisuwawu, Yihooway nuuni bantta nagaraappe simmennaageetuura “gaittenna mala” zorees. (1 Qor. 5:11-13) Nuuni keehi azzanikkokka, silkkiyan, kiitaa yeddiyoogan, dabddaabbiyaanne imeliyaa xaafiyoogan, woy Interneettiyan bohettida nu soo asaara mule gayttana bessenna.

20. Nuuni ay hidootana danddayiyoo?

20 Mule hidootaa qanxxoppa. Siiqoy Yihoowayyo goynniyoogaa aggida uri Yihoowakko simmiyoogaa gujjin “ubbabaikka hanana giidi, ufaissan naagees.” (1 Qor. 13:7) Bohettida ne soo asay ba qofaa laammiiddi deˈiyoogaa akeekikko, i woy a Geeshsha Maxaafaappe minttettuwaa demmanaadaaninne Yihooway, “Taakko simma” giyo zoriyaa siyanaadan woossana danddayaasa.—Isi. 44:22.

21. Neeni Yesuusa kaallidoogee ne soo asay shaahettanaadan oottikko waatana bessii?

21 Yesuusi ay asappenne aattidi nuuni a siiqana bessiyoogaa yootiis. I ba erissiyo ashkkarati so asay eqettishinkka xalidi ayyo ammanettidi deˈanaagaa erees. Neeni Yesuusa kaalliyoogee ne soo asaa giddon tooraa ehiidaba gidikko, he metuwaa xoonanaadan maaddana mala Yihoowan ammanetta. (Isi. 41:10, 13) Yihoowaynne Yesuusi nenan ufayttiyoogaa, qassi neeni ammanettada deˈiyo gishshawu eti nena woytanaagaa erada ufaytta.

^ MENT. 10 So asay dumma dumma haymaanootiyaa kaalliyo keettan naata loohissiyoogaa xeelliyaagan gujjada eranawu Naase 15, 2002 Wochiyo Keelan (Amaarattuwaa) “Nabbabiyaageetu Oyshaa” xeella.