Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  October 2016

 DEˈUWAN HANIDABAA

Loˈˈo Leemisota Kaallanawu Baaxetaas

Loˈˈo Leemisota Kaallanawu Baaxetaas

Taani, “Tawu layttay aappunakko eray?” gaada oychaas. Niwu Yorke, Paterseneppe Kolorado tawu dawalida Isak Mare, “Ne layttay aappunakko geeshsha erays” yaagiis. Hegaa haasayanaadan oottiday aybakko ane yootays.

TAANI Amarkkan, Kenses giyoosan Wichita kataman, Tisaase 10, 1936n yelettaas; nu soo oyddu naatu giddon taani bayra. Ta aaway Wiliyaminne ta aayyiyaa Jena, Yihoowawu mishettidi haggaazoosona. Ta aaway he wode gubaaˈiyawu oottiyaagaa geetettees, he sunttay gubaaˈiyaa kaalettiya cima gidiyoogaa bessees. Ta aayyiyaa ba aayee, Eema Waginerippe Geeshsha Maxaafaa tumaa tamaaraasu. Porto Rikon misoonaawe gidada daro layttawu haggaazida Gertrud Istilo gujjin, darota Eema tumaa tamaarissaasu. * Hegaa gishshawu, taassi loˈˈo leemiso gidida daroti deˈoosona.

LOˈˈO LEEMISOTA HASSAYIYOOGAA

Ta aaway ogiyaa doonan eqqidi, ogiyaara kanttiya asawu maxeetiyaa immees

Issi Qeeraa galla omarssi ta aaway ogiyaara aadhiya asawu, Wochiyo Keelaanne Konssoleshin (haˈˈi Beegottite!) giyo maxeeteta immiyo wode aara deˈays; he wode tawu layttay ichasha. He wode, biittay Naaˈˈantto Alamiyaa Olan shabbirettees. Ogiyaara aadhiya mattottida issi dottoree ta aaway ooyyoonne exatenna gishshawu, olawu baanawu yayyiyaagee giidi a cayiis. Dottoree ba somˈˈuwaa ta aawaa somˈˈuwaakko shiishshidi, “Ha yashshanchawu, ayssi tana shocikkii?” yaagiis. Taani yayyikkokka, ta aawaa keehi nashshaas. I hegan shiiqida daro asawu maxeeteta immiyoogaa aggibeenna. He wode, issi wotaaddaray hegaara aadhishin, dottoree, “Ha yashshanchaa issibaa ootta!” yaagiis. Wotaaddaray bitanee mattottidoogaa akeekidi, “Ne mattoy aadhanaadan soo ba!” yaagiis. Eti naaˈˈaykka biidosona. Ta aaway xalanaadan he wode Yihooway maaddidoogaa hassayada keehi nashshays. Ayyo Wichita kataman naaˈˈu huuphe keettay deˈees; dottoree qassi a dambbaynnatuppe issuwaa!

Taani ta aawaaranne ta aayeera 1940 heeran gita shiiquwawu Wichita katamaa biyo wode

Tawu layttay hosppuna gidido wode, tana yelidaageeti bantta keettaa bayzzidi, caanidi harasaa efiyo keettaa keexxidosona; yaatidi aassiyaageeti keehi koshshiyoosan haggaazanawu Kolorado biidosona. Yan Grand Jankshin giyo katamaa matan ta aawaynne aayyiyaa aqinye gididi haggaaziiddi amarida saatiyaa goshshaaranne mehiyaa  heemmiyoogaara gayttidabaa oottiyo heeran deˈida. Yihooway anjjido gishshawunne eti minni oottido gishshawu, yan gubaaˈee eqqiis. Yan, Tamme 20, 1948n, ta aaway tananne Bil Nikelzanne a machiyo gujjin, Geeshsha Maxaafaa tumaa ekkida harata deriyaappe goggiya shaafan xammaqiis. Eti guyyeppe bantta naˈaagaadaaninne a macheegaadan worada oosuwaa doommidosona.

Kumetta wodiyaa Kawotettaa oosuwaa oottiya daroti, ubbaa qassi taani ta deˈuwan loˈˈobaa kuuyanaadan maaddida Istilintta soo asa gidida Daninne Erlina, Devinne Juliya, qassi Sayinne Martta tawu mata lagge; hegaa bollikka etaara ayyaanaaban minttettiyaabaa tobboos. Kawotettaa kaseyiyoogee waatidi issi uri ba deˈuwan ufayttanaadan oottiyaakko taani akeekanaadan eti maaddidosona.

ZAARETTADA HARASAA BIYOOGAA

Tawu layttay 19 gidiyo wode, nu so asaara laggetiya Bed Hesti aara Tohossa Amarkkan aqinye gidada oottanaadan tana oychiis. Woradaa xomoosiya ishay Luziyanan deˈiya, daro Yihoowa Markkati aassiyoogaa aggido Restena giyo katamaa baanaadan nuna oychiis. Aappun asay shiiqikkokka, saaminttan saaminttan shiiqota ubbaa shiiqanaadan nuuyyo i odiis. Nuuni shiiquwawu haniya giiga sohuwaa demmidi he sohuwaa giigissida. Nuuni ubba shiiqota shiiqoos; shin guutta wodiyawu nu naaˈˈaa xallay shiiqoos. Nuuppe issi uri shiiquwaa kifiliyaa kayan qonccissiyo wode, kifilee a kaya gidenna uri ubba oyshata zaarees. Kifiliyan ootti besoy deˈiyo wode, ezggiya uri xayikkokka, nuuni naaˈˈay madirakiyan bessoos! Wurssettan, issi cima michiyaa shiiqiyoogaa doommaasu. Guyyeppe, Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyaageetuppenne aassiyoogaa aggidaageetuppe issooti issooti shiiquwaa yiyoogaa doommidosona; qassi daro takkennan mino gubaaˈe gidiis.

Issi gallassi, Bedinne taani Kirsttoosa Woosa Keettan haggaaziya ura demmida; i taani kase erenna Geeshsha Maxaafaa qofaa yootiis. Hegee tana guuttaa daganttiis; qassi taani ta ammaniyoobaa loytta qoppanaadan oottiis. Issi saaminttawu, he oyshaa zaaruwaa demmanawu keehi qamissays. Hegee taani tumaa wozanappe ammananaadan keehi maaddiis; qassi hara sabaakiyaara gayttanawu keehi koyaas.

Hegaappe daro takkennan, woradaa xomoosiya ishay taani Arkansan El Dorado kataman deˈiya gubaaˈiyaa baada maaddanaadan oychiis. Yan deˈaydda, olawu mazggafiya konttiyaa sinttan eqqanawu Kolorado darotoo baas. Hegaadan issitoo biyo wode, tanaara haggaaziya aqinyetuura ta kaamiyan issippe biishin Tekisase kataman daafabay gakkin kaamee allaalle kessennaba gidiis. Nuuni issi ishawu  dawalin, i yiidi nuna ba soo efiis, hegaappe qassi gubaaˈiyaa efiis. Nu bolli daafabay gakkidoogaa eti yan yootin, ishantti kehatettan nuna miishshan maaddidosona. Qassi he ishay ta kaamiyaa 25 Amarkka doolaariyan bayzziis.

Nu so asawu mata lagge gidida, E. F. “Dok” Makartni aqinye gididi haggaaziyo Wichita, issi uri kaamiyan nuna efiis. Ha mentte naati, Frankinne Fransesi, he wodekka haˈˈikka tawu keehi mata lagge. Keehi moorettida ta kaamiyaa taani bayzzido 25 Amarkkaa doolaariyan, eti bantta galˈˈa kaamiyaa tawu bayzzidosona. Taani Kawotettaabaa kaseyiyo gishshawu Yihooway tawu koshshiyaabaa kunttiyoogaa taani koyro akeekidoy he wode. He wode, Makartinantta soo asay, Beeteel Kren giyo ayyaanaabaa dosiya loˈˈiya micheera tana erissidosona. I aayyiyaa Ruta Kansan Welntene kataman, iyyo layttay 90ppe aadhana gakkanaassi mishshettada haggaaziya aqinye. Hegaappe simmin issi laytta kumennan taani Beeteelo 1958n ekkaas; qassi a El Doradon aqinye gidada tanaara haggaazaasu.

UFAYSSIYA SHOOBIYAA

Nuuni dicciyo wode nuussi loˈˈo leemiso gididaageeta qoppi simmidi, Yihoowa dirijjitee nuna shoobbiyo aybissinne giigi uttidaageeta gidanawu qofaa qachida. Arkansan Walnat Riij giyoosan dumma aqinye gididi maddabettida. Hegaappe simmin, 1962n, 37tta kayan Giiliyaaden tamaaranaadan shoobettidoogee nuna keehi ufayssiis. Dan Istilikka nunaara issippe tamaariyo gishshawu ufayttida. Beeteelanne taani Giiliyaadeppe anjjettidi Keeniyan Nayroobe kataman maddabettida. Nuuni Niwu Yorkeppe aggidi biyo wode azzanikkonne, Nayrooben horophilee uttiyoosan nu ishantti nuna mokkiyo wode he azzanuwaa gishshaa keehi ufayttida!

Kiris Kanayaaranne Meeri Kanayiira Nayrooben haggaazuwan

Keeniyaa biittaanne yan ufayssiya haggaazuwaa haggaaziyoogaa sohuwaara dosida. Nunaara Geeshsha Maxaafaa xannaˈidi minnida koyroogeeti Kiris Kanayanne Meeri Kanayo. Eti haˈˈikka Keeniyan kumetta wodiyaa haggaazoosona. Kaalliya laytti Ugandan Kamppaala kataman koyro misoonaawe gidanaadan shoobettida. Daroti Geeshsha Maxaafaa tumaa tamaaranawu keehi koyiyo gishshawunne nunadan Yihoowa Markka gidido gishshawu, he wode keehi ufayttoos. SHin, Afirkkan heezzu layttanne baggaa takki simmidi, nu naata dichanawu aggidi biida. Nuuni Amarkkaa guyye simmida. Nuuni Afirkkaappe aggidi biyo wode Niwu Yorkeppe biyo wodiyaagaappe aaruwaa azzanida. Nuuni Afirkkaa asaa keehi siiqoos; qassi issi wode guyye simmana giidi hidootaa wottida.

OORATTA AAWATETTAA EKKIYOOGAA

Koloradoppe arggo baggan sagadiya heeran ta aawaynne ta aayyiyaa deˈiyoosan deˈiyoogaa doommida. Daro takkennan, nu koyro naˈiyaa Kimberla yelettaasu, qassi 17n aginappe guyyiyan Istefaana yelettaasu. Naata dichiyo nu ooratta aawatettaa zirxxi oottidi oyqqida, qassi nu loˈˈiya macca naata tumaa tamaarissiyoogaa doommida. Nuussi leemiso gididaageeta kaallanawu koyida. Loˈˈo leemiso gidiyoogee loohissanawu keehi maaddikkonne, hegee naati diccidi Yihoowawu haggaazanaagaa ammanttiyaaba gidennaagaa qoppiyoogee ufayssenna. Ta kaalo ishaynne michiyaa tumaa aggidosona. Etassikka loˈˈo leemiso gididaageeta eti zaarettidi kaallana gaada hidootaa wottays.

Nuuni nu macca naata dichiyoogan keehi ufayttoos; qassi ubbatoo issi issibaa so asay issippe oottees. Nuuni Koloradon, Aspen giyo katamaa matan deˈiyo gishshawu, issippe issi issitoo shachaa bolli sololoos. Nuuni shachaa bolli sololidi allaxxiiddi issippe wodiyaa aattiyoogee nu macca naatuura haasayanawu wodiyaa demmanaadan oottiis.  Nuuni etaara issippe issisaa biidi tamaa eettidi tamaa achan haasayiiddi ufayssiya wodiyaa aattoos. Eti yelaga gidikkonne, “Taani dicciyo wode ay oottanee?” qassi “Taani ay mala aqo lagge koyiyaanaa?” giyaanne hegaa mala hara oyshata oychoosona. Nu macca naati ayyaanaabaa bantta qofaaninne wozanan wottanaadan maaddanawu baaxetida. Eti kumetta wodiyaa haggaazanawu halchanaadaaninne banttaagaa mala halchoy deˈiyo ura xallaa geliyoogee loˈˈo gidiyoogaa qoppanaadan maaddida. Naatettan geliyoogee loˈˈo gidennaagaa eti akeekanaadankka nuuni maaddida. Etawu layttay baa giishin 23 gakkanaashin gelennan deˈanaadan zorida.

Nuna yelidaageeti oottidoogaadan, nu so asay issippe shiiquwaa shiiqanaadaaninne ubbatoo haggaazanaadan baaxetida. Kumetta wodiyaa haggaaziya amaridaageeti nu son aqanaadan issi issibaa giigissida. Qassi, nuuni misoonaawe gididi haggaazido haggaazuwaabaa ubbatoo ufayssan haasayoos. Nuuni issi galla oyddaykka issippe Afirkkaa biitti baanawu amottiyoogaa yootoos. Nu macca naati hegaadan oottanawu koyidosona.

Nuuni so asaa xinaatiyaa ubbatoo xannaˈoos; he wode timirtte keettan merettana danddayiya hanotaa milatiyaabaa oottoos. Naati Yihoowa Markkadan oyshaa zaaranaadan etawu yootoos. Eti hegaadan tamaariyoogan ufayttidosona; qassi hegee eti xalanaadan oottiis. Eti gitatiyo wode, so asaa xinaatiyaa xannaˈiyoogan issi issitoo ufayttokkona. Issi wode, hidootaa qanxxada eti bantta aqiyo kifiliyaa baanaadan, qassi nuuni xannaˈennaagaa taani etassi yootaas. Eti hegan keehi dagammidi yeekkiyoogaa doommidi, xannaˈanawu koyiyoogaa yootidosona. Nuuni nu yelaga naati bantta wozanan ayyaanaabaa nashshanaadan tamaarissidoogaa he wode akeekiyoogaa doommida. Eti diccidi, xannaˈiyoogaa dosidosona; qassi eti bantta qofaa yayyennan yootanaadan oottida. SHin eti tumaabaa issi issibaa maayennaagaa yootiyoogaa issi issitoo siyiyoogee deexiyaaba. Gidikkonne, eta wozanan deˈiyaabay aybakko nuuni akeekida. Nuuni etawu yootidi ammantti simmin, eti Yihoowa qofaa maayoosona.

LAAMETTIYA HARABAARA MAAYETTIYOOGAA

Nu macca naata dichiyoogee nuuni qoppidoogaappe aaruwan eesotiis. Xoossaa dirijjitee maaddiininne kaalettin, eti Yihoowa siiqanaadan ootti dichanawu nuuni danddayiyo ubbabaa oottida. Nu naaˈˈu macca naatikka naaˈˈantto xekka timirttiyaa wurssidi aqinye gididi haggaaziyoogaa doommido gishshawu keehi ufayttida; qassi eti banttawu koshshiyaabaa kunttanawu maaddiya hiillaa tamaaridosona. Eti hara naaˈˈu michonttuura aassiyaageeti keehi koshshiyoosan haggaazanawu Tenisi giyo heeran deˈiya Klivilande katamaa biidosona. Nuuni eta keehi laamotida; shin eti bantta deˈuwan kumetta wodiyaa haggaaziyo gishshawu ufayttida. Beeteelanne taani he wode zaarettidi aqinye gididi haggaaziyoogaa doommida, hegee hara ufayssiya maataa nuuni demmanaadan ogiyaa dooyiis. Nuuni woradaa oosuwaanne gita shiiquwaa oosuwaa xomoosiya ishaa gishshaa oottida.

Tenise baanaappe kase, nu macca naati Inggilize biittan Londene kataman deˈiya macara biiruwaa beˈanawu biidosona. He wode Istefaani layttay 19, yan Beeteele keettaa asaa yara gidida Pool Nortin giyo yelagaara a gayttaasu. Guyyeppe biido wode, aara issippe oottiyaageetuppe issuwaa gidida Brayan Lewelinaara Kimberla gayttaasu. Istefaana Poola gelidaba gidikkonne, he wode iyyo layttay 23ppe aadhiis. Kaalliya layttan Brayani Kimberlo ekkiis; he wode iyyo layttay 25. Hegaa gishshawu, baa giishin etawu layttay 23 gidana gakkanaassi aqo oyqqennan deˈidosona. Eti loˈˈo aqo laggeta doorido gishshawu nuuni wozanappe ufayttida.

Poolaara, Istefaaniira, Brayanaaranne Kimberliira 2002n Maalaawe macara biiruwan

Nu macca naati banttana miishshaara gayttidabay metiyo wodiyankka, Yesuusi ‘kasetidi Xoossaa kawotettaa koyanaadan’ azazidoogaa azazettanawu nuuninne nu aawatinne aayoti etawu leemiso gididoogee eta maaddidoogaa yootidosona. (Maa. 6:33) Hosppune 1998n, Poolinne Istefaana 105tta kayan Giiliyaade Timirtte Keettan tamaaranawu shoobettidosona; qassi hegaappe simmin, eti Afirkkan Maalaawe biittan haggaazanawu maddabettidosona. He wode Brayaninne Kimberla Londene Beeteelen oottanaadan shoobettidosona; qassi guyyeppe Maalaawe Beeteele biidi oottanawu maddabettidosona. Yelagati bantta deˈuwan oottana danddayiyo hegaappe aadhiyaabi baynna gishshawu, keehi ufayttida.

HARA UFAYSSIYA SHOOBIYAA

Ichashe 2001n, doomettan odettida silkkee taayyo dawalettiis. Birshshiyo oosuwaa xomoosiya  Ishaa Mare kumetta saˈan xuufiyaa birshshiyaageeti Inggilizettuwaa akeekanaadan tamaarissanawu ishantti giigissiiddi deˈiyoogaa taayyo yootiis; qassi taani 64tta layttan, tamaarissiyaageetuppe issuwaa gidanawu loohanaadan doorettaas. Beeteelanne taani hegaabaa woossidanne cimida nu aayetu zoriyaa siyanawu etaara tobbida. Nuuni eta maaddiyoogee attiyaaba gidikkokka, eti nuuni baanaadan koyidosona. Taani silkkiyaa dawalada ha ufayssiyaa maataa ekkanawu nuuni keehi ufayttiyoogaa yootaas.

He wode ta aayyiyaa maramarettin kansseree o oyqqidoogee erettiis. Nuuni biyoogaa aggidi ta michee Lindiira o heemmanaagaa ta aayeeyyo yootaas. Aayyiyaa, “Intte hegaa malabaa oottekketa. Intte baana xayikko, taani keehi azzanana” yaagaasu. Lindi qofaykka hegaa mala. Eti bantta goˈˈaa aggibayidoogaanne heeran deˈiya Yihoowa Markkati maaddidoogaa keehi nashshida! Nuuni Patersenen deˈiya timirtte keetti biido wonttetta gallassi Linda nuuyyo dawalada ta aayyiyaa hayqqidoogaa yootaasu. Nu ooratta oosuwaa nu kumetta wozanaappe oottida; a deˈiyaakko nuuni hegaa oottanaadan minttettana.

Nuuni koyro maddabettidosay nu macca naatinne eta azinati haggaaziiddi deˈiyo, Maalaawe macara biiruwaa gidiyo gishshawu keehi ufayttida. He wode zaarettidi issippe gayttida. Kaallidi, nuuni Zimbabuweeninne Zambbiyan tamaarissida. Heezzu layttanne baggaa tamaarissa simmin, polotikan oossinne exatenna gishshawu wolqqaama yedetay gakkido Yihoowa Markkatu taarikiyaa xaafanaadan nuuni guyye Maalaawe baana mala oyshettida. *

Nu naˈee naatuura haggaazuwan

Zaarettidi 2005n Kolorado giyoosan Basalt giyo kataman deˈiya nu soo azzaniiddi simmida; yan Beeteelanne taani aqinye gididi haggaazoos. Makenzonne Elizabeto giyo bantta macca naata dichanawu 2006n, Brayaninne Kimberla nuugaappe kaallidi deˈiya keettan deˈiyoogaa doommidosona. Poolinne Istefaana haˈˈikka maalaawen deˈoosona; yan i macara biiruwaa konttiyan oottees. Taayyo haˈˈi layttay 80 heera; aadhida daro layttan tanaara issippe oottida yelagati kase taani oottido oosuwaa oottiyoogaa beˈiyoogee tana keehi ufayssees. Nuuni ufayttanaadan oottida waannabay nu naatinne nu naˈee naati goˈettana mala, nuuni eta loˈˈo leemisuwaa kaallanawu baaxetido asati oottidobaa.

^ MENT. 5 Istilintta soo asay misoonaawe gididi oottidobaa gujjada eranawu Wochiyo Keelaa Uddufune 1, 1956, sinttaa 269ppe 272, qassi Laappune 15, 1971, sinttaa 186ppe 190 xeella.

^ MENT. 30 Leemisuwawu, Trofim Nsomba deˈuwan hanidabaa Hosppune 15, 2015, Wochiyo Keelan, sinttaa 14-18 xeella.